Kategoriat
Hassua Nostalgia Sarjat

Punainen helikopteri, lumikiltti ja Salinien kolmiodraama (eli Salkkarit-nostalgiaa vuosien takaa)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 14.9.2020 Lilyssä.

Suosikkiasia: tv-nostalgia

Kuva: FremantleMedia / Salatut elämät

Satuin katsomaan jakson Salattuja elämiä. Olin melko pihalla, sillä olen viimeksi katsonut kyseistä saippuasarjaklassikkoa vuosia sitten. Olen minä jakson sieltä, toisen täältä ja joitain pätkiä nähnyt sen jälkeenkin, mutta päivittäisestä, aktiivisesta seuraamisesta lienee reilu vuosikymmen. Toisaalta en ollut niin pihalla kuin olisi voinut kuvitella. Jotkut asiat on ja pysyy. Tietysti, onhan kyseessä Salkkarit. Oli Kari Taalasmaa ja Lasse Sievinen. Sama talo ja sama rappukäytävä, jossa ihmiset maagisesti törmäävät toisiinsa.

Karilla oli jotain naisdraamaa, oli sekoillut kännipäissään naisen kanssa eikä muistanut kenen. Vaihtoehdoista päätellen Karilla menee kovin lujaa naisrintamalla. Jiristä oli ilmeisesti tullut ravintolapomo, hän oli avaamassa ravintolaa Tallinnaan. Jirin tyttöystävä oli Karin ex-tyttöystävä (!), joka oli pettänyt Jiriä Karin kanssa ja Jiri oli saanut tietää. Luonnollisesti. Tunnistin myös Sampo Kaukovaaran. Kovasti haluaisin väittää, että kyseinen hahmo katosi sarjasta vuosia sitten. Mutta kuka nyt ei Pihlajakadulle haluaisi palata!

Salkkarit täytti viime vuonna 20 vuotta. Sen ensimmäinen jakso esitettiin tammikuussa 1999. Minä olin tuolloin 9-vuotias. Koska muistan Tyyne Puustisen, olen ilmeisesti tapittanut sarjaa jo noin juniorina. Salkkareista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta faktahan on se, että mikään sarja ei pysyisi kahta vuosikymmentä prime timessä, jollei siinä olisi jotain kiinnostavaa ja massoihin vetoavaa. Kyllä minäkin muistan, miten oli pakko katsoa seuraava jakso, jotta sai tietää mitä seuraavaksi tapahtui. Ja muistan, kuinka aina puoli kasilta katsottiin Salkkareita koko perhe miinus iskä, joka ajettiin olkkarista jupisemaan muualle.

Muistan SalinitVainion sisarukset, TaalasmaatLaitelat ja Akin ja Markuksen. Muistan suurta ja pientä draamaa, kuolemia ja dramaattisia räjähdyksiä ja sisustusratkaisuja.

Ennen kaikkea muistan nämä kymmenen nostalgista Salkkarit-hetkeä ja -juonikuvioita:

Punainen helikopteri

Aina ja ikuisesti mun suosikki-Salkkarit-kohtaus on se, kun Camilla pakeni omista häistään punaisella helikopterilla. Tähän jumalaiseen hääpakoon johtaneet yksityiskohdat ovat hieman hämärän peitossa, mutta väittäisin, että tuleva aviomies Kentsu oli pettänyt morsiantaan päiviä ennen vihkimistä, hyvin mahdollisesti ex-tyttöystävänsä Aamun kanssa. Ja Camilla sai tietää, koska tietysti sai ja pakeni alttarilta kirkon ulkopuolella odottaneeseen helikopteriin. Camillalla oli yllään punainen mekko, joka mätsäsi helikopteriin. Täydellistä.

”Mä uskallan mitä vaan”

Sievisten perheen nuorin tytär Annika kuoli dramaattisesti hukkumalla. Se oli tietysti surullista – etenkin se kohtaus, jossa hänen siskonsa palasivat kotiin ja kertoivat suru-uutisen vanhemmilleen. Muistan Annikan viimeiset sanat: ”Mä uskallan mitä vaan”. Sitten hän hyppäsi pää edeltä mereen. Taisi vielä olla Annikan synttärit.

On mulla iloisempikin Annika-muisto; hän oli kiinnostunut muotisuunnittelijan urasta ja suunnitteli lumikiltin, mielenkiintoisen hamehärpäkkeen, joka oli tarkoitettu lasketteluun. Ehkä. Ja hei, nyt mun mieleen palautui Snow Team! Se oli firma, joka teki… jotain lasketteluun liittyvää? Ossi oli ehkä siellä töissä.

Ismon valinta

Onko Ismon valinta yhä voimissaan? Toivottavasti, siinä vasta legendaarinen Salkkarit-lokaatio. Ismon valinnassa sattui ja tapahtui vaikka mitä. Jostain syystä muistan parhaiten sen juonikuvion, jossa Ismo (ehkä Ismo, ehkä joku muu?) rahavaikeuksissaan meni raaputtamaan kaikki kioskin arvat. Ja sitten sytytti kioskin tuleen sitä peitelläkseen?

Geeli ja Markuksen huumeongelma

Geeli! Taatusti oli sen niminen mesta. Se oli yökerho, jonka omistivat Aki ja Markus (jotka btw olivat luonnollisesti salaa velipuolia). Markus ajautui joihinkin huumejuttuihin, jäi huumekoukkuun ja kuoli yliannostuksen aiheuttamaan sydänkohtaukseen. Hän oli juuri mennyt naimisiin Elinan kanssa, ja pariskunta oli lähdössä häämatkalle. Sydänkohtaus iski lentokoneessa. Nyyh.

Geelin ja Ismon valinnan lisäksi tärkeä Salkkarit-lokaatio oli myös Barbaari, sittemmin Kentauri. Kentaurissa tapahtui tuhoisa räjähdys, jossa kuoli porukkaa. En muista ketä.

Jennin tapetti

Pisteitä Salkkareiden lavastajille, koska mun päähän on ikuisesti porautunut Jenni Vainion kodin vaaleanpunainen kukkatapetti. Ja Jennistä puheen ollen, Miss Keittiö 4ever! 😀

Muistan myös Toni Veijalaisen, jolla oli sutinaa niin Jennin kuin tämän isosiskon Katjan kanssa. Toni sotkeutui hämärähommiin, suututti vääriä ihmisiä ja tuli tapetuksi. Hänen ruumiinsa löytyi jään alta. Dun dun dun. Siinä sitä oli draamaa kerrakseen.

Miian kuolema

Kukaan Salkkareita vuonna yksi ja kaksi katsonut tuskin voi unohtaa Miian kuolemaa. Se oli äärisurullista. Ennen kuolemaansa Miia salasi syöpädiagnoosin poikaystävältään Sakulta. Saku siis tietysti luuli, että Miia petti häntä Teemun kanssa.

Miian liittyen muistan myös sen omituisen lahko-juonikuvion. Nooalaiset, muistutti Wikipedia. Tsiisus mitä kaikkea Salkkareissa on ehtinytkään tapahtua.

Jukan raivo

Salinien kolmiodraama. Hyvin mahdollisesti edelleen paras ja dramaattisin juonikuvio, joka Salkkareissa on koskaan ollut. Jukka Salin sai tietää, että hänen vaimollaan Hannalla ja pojallaan Aleksilla oli ollut salasuhde, josta oli syntynyt tytärkin, Sofia. Koska suoraan puhuminen ja asioiden kohtaaminen on yliarvostettua, Jukka alkoi tietysti kieroilemaan, jotta voisi nöyryyttää Hannaa ja Aleksia mahdollisimman paljon. Kun kieroilut eivät täysin onnistuneet, hän päätyi riehumaan mökillä kirveen kanssa. Tai jotain. Haluaisin myös kovasti väittää, että jossain kohtaa tätä perhedraamaa Jukka istui raivon vallassa Ateneumissa ja tuijotti Kullervon kirousta. Voi olla, että olen keksinyt tämän kohtauksen. Ainakin mun päässä se on hieno kohtaus.

Sakun hiihtoretki

Saku Salin oli lähtenyt hiihtämään. En muista miksi. Hän putosi kallion kielekkeeltä alas ja tuupertui lumihankeen. Samaan aikaan hänen olisi pitänyt olla oikeudessa. Syytä en muista. Liittyikö se jotenkin Tyyne Puustisen murhaan?

”Ole sinä Sönkkö hiljaa”

Sattuneesta inside-läpästä johtuen muistan, kuinka pahis-Aaro kutsui veljeään Eeroa loukkaavasti Sönköksi. Samasta syystä mun päähän on jumahtanut Aaron vuorosanat ”mitä dödöä sä Sönkkö käytät, onks tää joku naisten merkki”.

Suppo Taalasmaa

Karilla ja Sepolla oli autobisnes, Taalasbiili. Seppo oli innoissaan tilannut käyntikortteja. Niissä luki toimitusjohtaja Suppo Taalasmaa. Karia nauratti. Oli ilmeisen hyvä läppä, koska muistan sen edelleen.

Kaikenlaisia asioita sitä jääkin muistiin…

Tunteisiiiiiin!

LUE MYÖS:

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Seitsemän mielenkiintoista uutuussarjaa syksyyn 2020

Kirjoitus on alun perin julkaistu 25.8.2020 Lilyssä.

Suosikkiasia: uutuussarjat! (+syksy)

Kuva: HBO

Saanko vaan kopioida itseäni vuoden takaa?

Tiedetään, elokuu on vielä kesää! Ihan vähän (tässä kohtaa aika paljon) mieli alkaa kuitenkin jo kääntyä syksyyn. Ja siis minähän pidän syksystä, se on loistava vuodenaika. Toki on pimeää ja sataa vettä, mutta on myös villapaitoja ja teetä ja takkatulia. On kesän jälkeistä energiaa ja vankkumattomia lupauksia siitä, että tämä on se syksy jolloin alan venyttelemään joka ilta. Ja ehkä aamujoogaamaan. Kuka tietää, syksyllä kaikki on mahdollista*.

En muuten alkanut venyttelemään joka ilta. Enkä aamujoogaamaan. Oh well. Uusi yritys tänä syksynä.

*Tänä vuonna ehkä vähän vähemmän mahdollista. No, posin kautta ja sitä rataa. Uutuussarjoja on ainakin tänäkin syksynä! Ja koska minusta on hauskaa kirjoittaa uutuussarjalistauksia, kirjoitin sellaisen taas. Siis seitsemän tärppiä suoratoistopalveluiden syksyn 2020 uutuussarjoihin:

We Are Who We Are / HBO / 14.9.

HBO:n minisarja We Are Who We Are taitaa olla yksi syksyn odotetuimmista, ihan vaan siksi että sen on luonut ja ohjannut muuan Call Me By Your Namesta tuttu  Luca Guadagnino. Ja onhan ainakin tuossa trailerissa samaa tunnelmaa kuin Elion ja Oliverin Italia-seikkailuissa. Ollaan samassa maassakin. Teini-ikäiset Fraser (Jack Dylan Grazer) ja Caitlin (Jordan Kristine Seamon) asuvat vanhempineen Italiassa sijaitsevassa Yhdysvaltojen armeijan tukikohdassa. Ystävyyttä, ensirakkauksia, itsensä etsimistä, teini-ikää, kauniita maisemia plus Luca Guadagnino. Katsoisin.

Away / Netflix / 4.9.

Kaikennäköiset avaruushärvellykset eivät ole mitenkään supersuosikkiasioitani, mutta 300 vuotta sitten katsoin lentokoneessa The Martianin (se on se leffa jossa Matt Damon unohtuu Marsiin) ja en vihannut sitä, joten kenties voin antaa Awayllekin tilaisuuden*. Siinä Marsissa härveltää Hilary Swank. Trailerin perusteella sarja on just sellaista dramaattista ihmissuhdesäätöä ja itkuhermoihin iskevää kamaa, jollaista voi odottaa kun tekijätiimissä on tyyppi (Jason Katims) jonka CV:stä löytyvät Friday Night Lights ja Parenthood.

*näen jo miten mulle käy tämän sarjan kanssa: aloitan sen, kyllästyn viiden minuutin jälkeen ja alan katsoa Broad Cityä.

Emily in Paris / Netflix / 2.10.

Romanttista hömppää! On tunne, että sellaista kaivataan tulevana syksynä! Mulla on joku kumma soft spot näyttelijä Lily Collinsiin, joten toivottavasti hänen tähdittämänsä, Pariisiin sijoittuva ja siellä kuvattu Emily in Paris olisi hyvä. Collinsin esittämä parikymppinen Emily muuttaa Pariisiin työn perässä. Eli kulttuurieroja, hienoja vaatteita ja ranskalaista meininkiä, oletan. Sarjan takaa löytyy Sex and the Cityn luoja Darren Star. Bonne chance!

Ja heeeei, ainakin joku Emily pääsi Pariisiin! 😀

The Duchess / Netlix / 11.9.

Lisää hömppää! Koomikko Katherine Ryan teki Netflixille komediasarjan, joka pohjautuu hänen omaan elämäänsä as a fabulous single mom living in London. Aina pisteitä Lontoolle ja hauskoille naisille!  Katherine Ryanin kaksi stand up -spesiaalia, Glitter Room ja Katherine Ryan: In Trouble löytyvät muuten myös Netflixistä.

Woke / Hulu / 9.9.

Tulisikohan Hulun Woke katsottavaksi Suomeen? Siinä on ensinnäkin suosikkityyppini Winnie the BishNew Girliä tuntemattomille näyttelijä Lamorne Morris siis. Woke on komedia, mutta sen mess-aroundeissa on melkoisen ajankohtainen ja painavakin sävy: Morrisin esittämän Keefin elämä muuttuu pelottavan poliisikohtaamisen seuraksena. Sarja pohjautuu sarjakuvataitelija Keith Knightin elämään.

The Comey Rule / Showtime / 27.9.

Koska kuka nyt ei haluaisi palata vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentivaaleihin! Fun times! DT antoi vuonna 2017 potkut FBI-pomo James Comeylle. Seuraavana vuonna Comey julkaisi muistelmateoksen A Higher Loyalty – Truth, Lies, and Leadership. DT otti paljastuksia sisältäneen opuksen luonnollisesti riemuiten ja ylisanoin vastaan. Luonnollisesti. Kyseinen elämäkerta on pohjana Showtimen minisarjassa The Comey Rule, joka keskittyy mainittuihin vaaleihin ja Comeyn aikaan DT:n hallinnossa. James Comeyna nähdään Jeff Daniels, presidentti DT:nä Brendan Gleeson. Showtimen sarjoja näkyy Suomessa usein HBO:lla, kenties tämäkin?

Bridgerton / Netflix / 2020

Menestysromaanien inspiroimassa sarjassa seurataan vaikutusvaltaisen Bridgertonin perheen kahdeksaa keskenään läheistä sisarusta, jotka yrittävät etsiä rakkautta, kertoo Netflix. Julia Quinnin kirjoittamat historialliset romanssit eivät ole mulle tuttuja, mutta kirjasarja on ilmeisen suosittu. Sarjallakin lienee potentiaalia. Ainakin taustavoimat ovat kunnossa, tuottajana toimii Shonda Rhimes.

PS. Näin kävi niiden vuoden takaisten syksytärppien kanssa:

  • The Politician (Netflix): aloitin, katsoin puoli jaksoa, kyllästyin. Tai siinä ehkä saattoi myös tapahtua joku juonenkäänne josta en pitänyt enkä jaksanut sen jälkeen enää vaivautua.
  • Modern Love (Amazon Prime): katsoin. Ihan kelvollinen. Ei niin hyvä kuin odotin. Mutta Modern Love -podcast on huippu! Ja sarjasta on tulossa toinen kausi, joten ilmeisesti tarpeeksi ihmisiä piti siitäkin.
  • Unbelievable (Netflix): katsoin. Loistava, mutta särkee sydämen.
  • Undone (Amazon Prime): noup, katsomatta. Olikin vähän villikortti.
  • Watchmen (HBO): katsomatta, mutta kuullut sarjasta paljon hyvää. Vetoan HBO:ttomuuteeni.
  • The Morning Show (Apple+): katsoin kaksi ekaa jaksoa. Ne, jotka sain katsoa ilmaiseksi ilman että piti tilata Apple+. Olivat hyviä! Uskoisin, että katsoisin loppuun jos mulla olisi kyseinen suoratoistopalvelu.

LUE MYÖS:

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Sarja, joka kiinnostaa just nyt: HBO:n I May Destroy You

Kirjoitus on alun perin julkaistu 8.7.2020 Lilyssä.

Suosikkisarja, jonka haluaisin nähdä: I May Destroy You (HBO)

Sisältövaroitus: raiskaus.

Kuva: HBO

Tästä huhtikuisesta postauksestani on kulunut pian kolme kuukautta eikä väistämätön ole vieläkään tapahtunut: en ole sortunut hankkimaan HBO Nordicia. Just nyt HBOttomuuteni tosin vähän häiritsee, koska haluaisin kovasti nähdä sieltä löytyvän brittiläisen draamakomedian I May Destroy You’n. Aina kaikesta kaiken tietävä popkulttuuri-kompassini Twitter on ilmoittanut mulle, että se olisi syytä nähdä. On kuulemma loistava.

12-jaksoinen sarja pohjautuu sen luoneen ja käsikirjoittaneen ja sitä tähdittävän Michaela Coelin omaan elämään;  hän käsittelee sarjan kautta omaa raiskaustaan. Sarjassa Coel esittää Arabella-nimistä lontoolaista kirjoittajaa, joka herää baari-illan jälkeen ilman muistikuvia ja alkaa pala palalta parsia illan tapahtumia kasaan. Sarja käsittelee muun muassa seksuaalisen suostumuksen ja trauman teemoja.

Olen lukenut sarjasta ylistäviä arvosteluja. Sen kerrotaan tarttuvan vaikeaan aiheeseensa ”oikein” eli ainakin ilman raiskauksen uhrin syyllistämistä.

”Michaela Coel’s new series is an extraordinary, breathtaking exploration of consent, race and millennial life that works on every level”, kirjoitti esimerkiksi Guardianin Lucy Mangan viiden tähden arvostelussaan.

Luin myös upeasti kirjoitetun New York Magazinen profiilin Michaela Coelista, joka sai kiinnostumaan sarjasta ja sen 32-vuotiaasta tähdestä vielä vähän lisää (kyseisen profiilin kirjoittanut toimittaja E. Alex Jung on muuten loistava haastattelija ja kirjoittaja; suositus myös hänen tuoreelle artikkelilleen näyttelijä Thandie Newtonista).

New York Magazinen jutussa Coel kertoo muun muassa taustat sille, miksei I May Destroy You päätynyt Netflixiin, vaikka hän oli aiemmin tehnyt suoratoistojätin kanssa yhteistyötä Chewing Gum -sarjansa kanssa ja vaikka Netflix oli luvannut maksaa hänelle I May Destroy You’sta miljoonan dollarin ennakon. (Chewing Gum ei taida enää olla Suomen Netflixissä, mutta Coelin tähdittämä minisarja Black Earth Rising sieltä löytyy, samoin musikaali Been So Long.)

12-jaksoinen I May Destroy You on katsottavissa HBO Nordicissa.

PS. I May Destroy’n lisäksi HBO:n tuoreesta tarjonnasta kiinnostaa true crime -dokkarisarja I’ll Be Gone in the DarkMichelle McNamaran samannimiseen kirjaan perustuva dokkari kertoo Golden State Killerinä tunnetun sarjamurhaajan etsinnöistä, joissa jo edesmennyt true crime -kirjoittaja McNamara oli tärkeässä roolissa. Aloitin lukemaan kirjaa (I’ll Be Gone in the Dark: One Woman’s Obsessive Search for the Golden State Killer), mutta en ehtinyt lukea kuin ehkä viidesosan kun piti jo palauttaa se kirjastoon. Pitää laittaa varaukseen.

PPS. Kolmas HBO-sarja, jonka haluaisin katsoa: The Great.

LUE MYÖS: