Kirjoitus on alun perin julkaistu 2.8.2018 Lilyssä.
Suosikkiasia: Feministinen tv-viihde
Suosikkisarja: The Bold Type
Kovin usein populaarikulttuurissa parikymppiset naiset kuvataan epävarmoiksi ja kipuileviksi ihmisraunioiksi. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Girls. Tuskin kukaan voi väittää, että Hannah ja kumppanit olisivat olleet kaikkein tasapainoisimpia tyyppejä. He sekoilivat ja mokailivat ja valittivat turhasta, olivat vähän lapsellisiakin. Ja se on tietysti ihan ok, kyllähän kaikki sekoilevat ja mokailevat tosielämässäkin.
Tosielämässä nuoret naiset kuitenkin sekoilun lisäksi myös loistavat työpaikoillaan, ovat monin tavoin järkeviä ja tasapainoisia aikuisia, pitävät huolta itsestään ja ovat kivoja kavereilleen. Noin niin kuin muutaman asian mainitakseni. Eihän parikymppisten naisten elämä ole pelkästään epäonnistumista ja ihmissuhdedraamaa!
Toinen ikävä naisia koskeva (tv-sarja)-stereotypia koskee kunnianhimoa ja menestymistä. Monesti populaarikulttuurissa naispuolisia johtajia kuvataan kylminä ja kovina kiipijöinä, jotka ovat valmiita puukottamaan muita naisia selkään päästäkseen itse rikkomaan lasikattoja. Paholainen pukeutuu Pradaan -leffan Miranda Priestley oli supermenestyvä päätoimittaja, joten tietysti hänen piti samalla olla pelottava kusipää.
Fiktio on aina fiktiota, mutta kuinka mukavaa onkaan löytää tv-sarja, jossa nuoret naiset ovat jotain muuta kuin neuroottisia, epätoivoisia ja jatkuvasti epäonnistuvia sekoilijoita ja jossa naisjohtajasta ei tehdä hirvittävää naispaholaista. Ja mikä kaikkein parasta, jossa naiset tukevat ja tsemppaavat toisiaan. Nostavat toisiaan ylös, ei revi alas.
Eli hurraa-huuto ja high five komediadraama The Bold Typelle (Freeform 2017-), feministisen tv-viihteen malliesimerkille. Vahva suositus, ensimmäinen kausi löytyy Yle Areenasta. Mainiota kesäkatsottavaa!
Yhdysvalloissa viime kesänä alkanut sarja kertoo kolmesta New Yorkissa asuvasta ystävyksestä. Jane, Kat ja Sutton (Katie Stevens, Aisha Dee ja Meghann Fahy) työskentelevät naistenlehti Scarletissa; sarjan alussa Jane on juuri saanut vakipestin feature-toimittajana, Kat on lehden sosiaalisen median päällikkö (koska todellakin 25-vuotias nuori nainen voi ässäillä menemään huippupestissä!) ja Sutton on muotitoimittajuudesta haaveileva assistentti.
On työmokia, sydänsuruja ja itsensä etsimistä, mutta sarja ei sorru kuluneisiin kliseisiin. Lehden (nais)päätoimittaja ei ole ikävä tyyppi, vaan kannustava johtaja. Se vähän tiukempi muotitoimittajanainen auttaakin nuorta assistenttiaan etenemään urallaan. Naiset eivät ole kateellisia toisen menestyksestä, vaan ovat toistensa suurimpia cheerleadereitä. Rakkaushuolet käsitellään järkevästi, eikä huonoihin suhteisiin jäädä vellomaan. Ja vaikka koko sarjassa on feministinen ote, miehetkään eivät ole yksiulotteisia idiootteja. Kuinka virkistävää!
En väitä, että The Bold Type olisi maailman täydellisin tv-sarja. Ei se ole, kaukana siitä. Se ei ole myöskään vaikkapa The Handmaid’s Talen kaltaista superpainavaa ja arvostettua telkkaria, vaan paremminkin kevyttä hyvänmielen hömppää. Mutta kerrankin siinä hömpässä naishahmojen annetaan olla päteviä, mukavia, ystävällisiä, kunnianhimoisia, menestyneitä, toisia naisia tukevia feministejä ja kaikkea muuta mitä tosielämän naisetkin ovat.
PS. The Bold Type on saanut inspiraatiota Cosmopolitanin entisen päätoimittajan Joanna Colesin elämästä. Coles toimii myös sarjan vastaavana tuottajana. Tekijätiimi on muutenkin naisia täynnä, joten feministinen tulokulma ei ole päälleliimattua ja laskelmoitua.
