Avainsana: komedia

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

18 sarjatärppiä huhtikuuhun 2025

Kirjoitus on alun perin julkaistu 2.4.2025 Lilyssä.

Suosikkiasia: Sarjat!

Kuvat: Prime Video, Netflix, Apple TV+

Minä odotan: Hacksin ja The Last of Usin uusia kausia. Vähän kiinnostaa: Your Friends and Neighbours.

Mikä / mistä / milloin alkaa

Uutuussarjat

Pulse / Netflix / 3.4.

Harmittaakohan Netflixiä, että Maxin The Pitt on kuin varkain noussut uudeksi sairaaladraamahitiksi? Pulse on Netflixin ensimmäinen oma sarja kyseisessä genressä; Miamilaisen sairaalan ensiapuasemalla hoidetaan sairaustapauksia ja selvitellään suhdesotkuja ristiriitaisen syytöksen keskellä.

The Bondsman / Prime Video / 3.4.

”Paholainen herättää murhatun palkkionmetsästäjän henkiin, jotta tämä voi jahdata helvetin vankilasta karanneita demoneja…..” You lost me at paholainen, Prime. Tosin katsoinhan minä joskus Luciferiakin. Jos nyt valittaminen ja jupiseminen lasketaan katsomiseksi. Ehkä tämäkin olisi hyvä valitus- ja jupinasarja! Pääosassa Kevin Bacon, oletan että hän on se henkiin herätettävä murhattu palkkionmetsästäjä.

Eiku sori, nyt keksin mistä tämä sarja muistuttaa! Supernaturalista. Ihan samanlaista kamaa. Ehkä Kevin Bacon törmää Winchesterin veljeksiin?

Dying for Sex / Disney+ / 4.4.

Tositapahtumiin pohjautuvassa draamasarjassa Michelle Williams esittää rintasyöpään sairastuvaa naista, joka diagnoosinsa voimaannuttamana jättää aviomiehensä ja alkaa tutkailla ensimmäistä kertaa elämässään seksuaalisuuttaan ja halujaan.

North of North / Netflix / 10.4.

Kanadalainen sitcom sijoittuu arktiseen inuiittien yhteisöön, jossa nuori äiti luo itselleen uutta elämää eron jälkeen.

Your Friends and Neighbours / Apple TV+ / 11.4.

Jon Hammin esittämä rahastonhoitaja joutuu talousvaikeuksiin avioeron ja potkujen myötä. Jatkaakseen hulpeaa elämäntyyliään hän alkaa ryöstää varakkaiden naapureidensa koteja.

Puutarhuri / Netflix / 11.4.

Espanjalaisessa minisarjassa äiti koulii pojastaan tappajaa, mutta poika menee pilaamaan perhebisneksen rakastumalla seuraavaan uhriinsa.

Lasikello / Netflix / 15.4.

Ruotsalaista jännitystä: Kriminologi Lejlan ystävän tytär katoaa, ja etsintöihin osallistuvan Lejlan on kohdattava oman lapsuutensa piinaava sieppaustrauma.

The Stolen Girl / Disney+ / 16.4.

Brittitrillerissä pariskunnan tytär kidnapataan yökyläilyn jälkeen, ja seurauksena on Euroopan laajuinen jahti kaapatun lapsen löytämiseksi. Viisiosainen psykologinen draamasarja pohjautuu Alex Dahlin romaaniin Playdate.

Government Cheese / Apple TV+ / 16.4.

David Oyelowon tähdittämä ”surrealistinen perhekomedia” vankilasta vapautuvasta miehestä, joka yrittää aloittaa alusta perheensä kanssa. Apua tulee jumalalliselta väliintulolta.

Étoile / Prime Video / 24.4.

Gilmoren tytöistä ja The Marvelous Mrs. Maiselista tutun pariskunnan Amy Sherman-Palladinon ja Daniel Palladinon uusi komediasarja baletin maailmasta. Hetkinen, eikö mainittujen käsikirjoittajien Bunheads ollut tanssista kertova draamakomedia? Ei kai siinä, mahtuuhan maailmaan tanssisarjoja. Étoile sijoittuu sekä New Yorkiin että Pariisiin, ja seuraa kahta balettiseuruetta, jotka yrittävät selviytyä ongelmistaan vaihtamalla tähtitanssijansa päittäin.

Carême / Apple TV+ / 30.4.

 Napoleonin aikaiseen Ranskaan sijoittuva draama ”maailman ensimmäisestä julkkiskokista” Antonin Carême’sta, joka ajautuu vakoilun ja vallan maailmaan.

Jatkuvat sarjat

The Handmaid’s Tale, kausi 6 / Max / 8.4.

Suunnitelmani: odotan vikan jakson spoilereita, ja jos sarja saa onnellisen lopun, katson sen. Siis sen vikan jakson. Tai ehkä pelkästään sen onnellisen lopun. En ole edes katsonut sarjaa, ja silti minäkin ansaitsen onnellisen lopun! Mokoma tympeä ankeussarja.

Black Mirror, kausi 7 / Netflix / 10.4.

Vanha kunnon Black Mirror, en aio edelleenkään katsoa sinua. Tarina kertoo jotain USS Callisterin jatko-osasta. Se lienee yksi Black Mirrorin tunnetuimmista jaksoista, sen verran tiedän minäkin.

Hacks, kausi 4 / Max / 11.4.

Deborah vs. Ava, olen valmiina.

The Last of Us, kausi 2 / Max / 14.4.

Okei, saattaa olla niin, että ykköskauden jälkeen luin The Last of Us-videopelin Wikipedia-artikkelin, sitten The Last of Us Part II -videopelin Wikipedia-artikkelin. Siis sen The Last of Us Part II:n, johon tämä sarjaversion kakkoskausi oletettavasti pohjautuu. Luonnollisesti luin myös plot-osion. Ups. (Odotan silti kakkoskautta, vaikka vahingossa tai vähemmän vahingossa spoilasin sitä itseltäni.)

The Rehearsal, kausi 2 / Max / 21.4.

Taitaa olla niin, etten edelleenkään ole tarpeeksi cool ymmärtämään tätä Nathan Fielderin dokumentaarista komediaa.

Andor, kausi 2 / Disney+ / 23.4.

Toinen kausi tuo mukanaan hahmojen ja heidän suhteidensa tiivistymistä, kun sodan horisontti lähestyy ja Cassianista tulee avainhahmo kapinallisliitossa. Kaikkia koetellaan, ja panosten kasvaessa petokset, uhraukset ja ristiriitaiset agendat syventyvät.

You, kausi 5 / Netflix / 24.4.

Odotan, että Joelle tapahtuu jotain hyvin, hyvin ikävää. Eihän tämä muulla tavalla voi loppua, eihän? Olen hyvin, hyvin kyllästynyt Joe Goldbergiin. Fuck YOU, Joe.

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Neljä Netflix-sarjaa: kehuttu, kelvollinen, kysymysmerkki ja kesken jäänyt

Kirjoitus on alun perin julkaistu 25.3.2025 Lilyssä.

Suosikkiasiat: leppoisa höttö ja Adolescence (=ei leppoisaa höttöä)

Kuvat: Netflix

Viime aikoina katsottua, Netflix-edition.

Kehuttu: Adolescence

Vieläkö saa kehua Adolescencea vai onko kaikki mahdolliset ylisanat jo käytetty? Ihan sama: oli hieno tapaus! 10/10, iski sieluun ja sydämeen. Minähän katson aika paljon kaikenlaista leppoisaa höttöä – kaikella rakkaudella. Ja siis höttö best, mutta hitto että välillä on siistiä katsoa näitä adolescenceja; raastavia ja rankkoja, ajatuksia herättäviä taideteoksia, jotka menevät ihon alle ja joita kelailee pitkään lopputekstien jälkeen. Adolescence oli ankea, ahdistava ja ajassa kiinni, ja on ankeaa, etteivät ne ihmiset, joiden oikeasti pitäisi katsoa se todennäköisesti koskaan tee niin. Kunhan vittuilevat internetissä ja elävät todeksi sitä kulttuuria, jota sarja kommentoi. On oikeasti melko pelottavaa, miten erilaisia reaktioita sarjaan olen lukenut naisilta ja kääntöpuolena misogyniassaan vellovilta manosphere-idiooteilta (”too woke”, ”väärä näyttelijä”, ”se tyttöhän oli kiusaaja”, ”not all men!!!”).

Kelvollinen: Running Point (Netflix)

Koska tasapaino on tärkeää, Adolescencen rinnalla katsoin Kate Hudsonin tähdittämän Running Pointin (=leppoisaa höttöä). Se oli täysin legitiimillä arvoasteikollani luokkaa aivan pätevä komedia. Mulla oli hauskaa sen seurassa, unohdin jo yhden veljeksen nimen. Suoratoistopalvelut ovat siitä pönttöjä, etteivät ne koskaan tee perinteisten network-kanavien sarjojen tapaan täysimittaisia kausia. Koska Running Point jos joku olisi kaivannut 24-jaksoista kautta nyt tarjolla olevien kymmenen jakson sijaan. Koko kausi sujahti ohi niin nopeasti, etten ehtinyt kiintyä kehenkään tai oikeasti saada otetta hahmoista. Selkeesti olisi kaivannut yhden tarpeettoman täytejakson, jossa Gordonin sisarukset jäävät jumiin korisareenan siivouskaappiin tai jotain muuta hölmöä.

Mutta siis: Kyllä kiitos, otan ilolla vastaan tulossa olevan kakkoskauden. Maailma kaipaa aivan päteviä komedioita.

Kysymysmerkki: The Residence (Virka-asunto)

Olen kakkosjaksossa ja mielipiteeni on se käsiään levittävä emoji (jos pitäisi kuvata itseään yhdellä emojilla, minä olisin se, btw). Periaatteessa sarja on oikein kiinnostava (murha Valkoisessa talossa, dun dun dun!!) ja pidän Uzo Adubasta, mutta joku tökkii. En saa itseäni kiinnostumaan murhamysteeristä. Ehkä ongelma on kerrontatapa, kaikki ne takaumat? Ehkä hahmoja on liikaa? Kaikki ne sekoilevat miehet? Ehkä se, että sarja yrittää olla niin quirky, että se tuntuu feikiltä? Ehkä se on liian leppoisaa leppoisaa höttöä?

Annan vielä tilaisuuden, ehkä tämä vaatii vaan vähän aikaa.

Kesken jäänyt: The Night Agent, 2. kausi

Olenko väärässä, vai oliko The Night Agentin kakkoskausi melko huono? Tai ainakin ne viisi jaksoa, jotka taistelin läpi ennen kuin luovutin. Ykköskausi oli minusta oikein pätevä (=leppoisaa höttöä), mutta kakkonen lähinnä tylsistytti minua.

(… oikeasti tiedän, mikä suurin ongelmani on: Peter. En pidä koko sarjan päähenkilöstä.)

PS. Severancen kauden päätösjakso… woah. Olen iloinen, että pakotin itseni pitämään sarjasta.

Kategoriat
Kirjat Suosittelen

Työpaikkakomediaa kirjana ja sarjana

Kirjoitus on alun perin julkaistu 26.2.2025 Lilyssä.

Suosikkikirja: I Hope This Finds You Well (Natalie Sue) / Suosikkisarja: Mythic Quest (Apple TV+)

Mun kirjabloggausyritykset ovat olleet vähän ankeita.

Yritän taas.

Luin oikein pätevän kirjan! Sataprosenttisen koukussa, luin yhden viikonlopun aikana -kirjan. Kanadalaisen Natalie Suen esikoisteoksen I Hope This Finds You Well. Pidin kovasti! Oli hieno kansikin ja kaikkea (tärkeä kriteeri). Vuonna 2024 julkaistu romaani on ilmestynyt suomeksi nimellä Parhain terveisin. Joka on ihan kelpo nimi, mutta mun päässä siitä puuttuu alkuperäisen nimen tärkeä aspekti: sarkastinen toimistovittuilu.

I Hope This Finds You Well kertoo erakoituneesta ja masentuneesta introvertti-Jolenesta, joka vihaa ankeaa työpaikkaansa. Työpaikan speksit eivät ole niin tärkeitä, lähinnä pitää tietää että kyse on stereotyyppisesta alakuloisesta konttorista, jossa on kopiokone, vesiautomaatti, loisteputkia, kahvinkeitin, hr-osasto ja turhia excel-taulukoita.

Jolene vihaa ankean työpaikkansa lisäksi ankeita työkavereitaan, eikä halua bondailla kenenkään kanssa. Sitten tapahtuu pieni ups, ja Jolene saa pääsyn työkavereidensa sähköpostikansioihin ja yksityisviesteihin. Ja nyt Jolene tietää työpaikkasalaisuuksien lisäksi sen, mitä ne ankeat työkaverit puhuvat hänestä selän takana. Seuraa hupaisaa säätöä. Okei, tuo oli harhaanjohtava kuvaus. Tosiasiassa kirjan kantavia teemoja ovat suru ja siitä selviäminen sekä yksinäisyys. Eli ei pelkkää hassuttelua. Sarjakielellä: The Office + You’re the Worst + Fleabag.

Ankeat työkaverit paljastuvat tietysti inhimillisiksi ihmisiksi, joilla on omat huolensa ja murheensa. Jolene joutuu kohtaamaan omia menneisyyden haamujaan. On sortuvia muureja ja väärinymmärryksiä. Sitä surua ja selviytymistä. Tyhmiä valintoja. Ja vähän epäsympaattinen päähenkilö, mikä oli oikeastaan melko virkistävää. Jolene oli välillä vähemmän mukava; tuomitseva, ilkeä, kaikkia ja kaikkea vihaava ikävä ihminen. Suru tekee kai sitäkin.

Mukana on myös rakkaustarina, ja kirja on luokiteltu romance-kategoriaan. Tämä on minusta vähän kummallista. En nyt sanoisi, että on mikään mieltä lämmittävä rakkausromaani. Romanssi on yksi sivujuonne muiden mukana. Työpaikalle sijoittuva mustan huumorin draamakomedia yhdistettynä rom com -elementteihin, ehkä? Ihan hyvä kombo, yhtä kaikki. Vähän vakavaa, vähän hassua, vähän romanttista. Oikein koukuttavaa.

Seuraavaksi haluaisin sarjaversion; I Hope This Finds You Well taipuisi loistavasti minisarjaksi.

PS. Työpaikkakomedioista puheen ollen! Olen katsonut Apple TV+:n Mythic Quest -komediasarjaa. Se on mun tämänhetkinen täytesarja. Siis sarja niihin hetkiin ja iltoihin, kun ei ole mitään parempaa katsottavaa – kaikella rakkaudella ja kunnioituksella. Mythic Questhän on alkanut jo vuonna 2020 (ykköskausi sisälsi pandemiajakson, mikä oli kummallinen blast from the past) ja tällä hetkellä käynnissä on jo neljäs tuotantokausi. Koko sarja on aiemmin mennyt multa täysin ohi; en tiennyt siitä mitään. Alkanut neloskausi taisi nostaa sarjan enemmän esille, jolloin päätyi myös mun silmille.

Mythic Questin tekijätiimi koostuu It’s Always Sunny in Philadelphiasta tutuista Charlie Daystä, Megan Ganzista ja Rob McElhenneystä, joista jälkimmäisin myös tähdittää sarjaa. (En edelleenkään ymmärrä, miten ja miksi It’s Always Sunny in Philadelphiasta on tullut niin pitkäaikainen ja pidetty kulttisuosikki.) Mythic Quest on videopelifirmaan sijoittuva työpaikkakomedia, ja oikein pätevä tapaus ainakin juuri siihen täytesarjan funktioon, johon minä sitä käytän. Hauska ja leppoisa aivot narikkaan -sarja, joka ei vaadi sen syvempää keskittymistä. Hyvää vastapainoa Severancelle ja The White Lotusille. Ei haittaa, vaikkei videopelit niin nappaisi, hahmot ja heidän väliset suhteensa ovat tarpeeksi hauskoja pitämään mielenkiintoa yllä. Mun suosikki on sekopäinen assistentti Jo (Jessie Ennis).

PPS. The White Lotusin kolmoskausi kahden jakson jälkeen 5/5.

LUE MYÖS:

Maailman huonoin kirjapostaus
Ratkaisu lukublokkiin