Kirjoitus on alun perin julkaistu 20.1.2021 Lilyssä.
Suosikkisarja: Ted Lasso (Apple TV+)
Kuva: Apple TV
Ostin uuden puhelimen. Se maksoi luonnollisesti ihan liikaa, mutta ainakin muuan yhdysvaltalainen megayritys tarjosi kaupan päälle iloisen yllätyksen: vuoden ilmaisen kokeilujakson Apple TV+ -suoratoistopalveluun.
Tiesin tasan tarkkaan, mitä haluan katsoa sieltä: komediasarja Ted Lasson.
Ja hyvät ystävät, TED LASSO ON LOISTAVA!!! Vielä yksi huutomerkki: !
Paras sarja, jonka olen katsonut piiiiitkään aikaan. Jos mun olisi mahdollista Eternal Sunshine of the Spotless Mindittaa nämä loisteliaat kymmenen jaksoa päästäni ja katsoa koko homma uudestaan, tekisin niin.
Parastahan tässä on se, että sarjan ei pitäisi olla hyvä. Se kuulostaa paperilla superhölmöltä: amerikkalaisen jalkapallon valmentaja Kansasista, ylioptimistinen ja höppänä Ted Lasso (Jason Sudeikis), pestataan valmentajaksi lontoolaiseen valioliigajoukkueeseen. Ted ei tunne jalkapallon sääntöjä eikä ole koskaan valmentanut ammattilaisjoukkuetta. Mutta niin vain hänestä tulee fiktiivisen AFC Richmondin päävalmentaja.
Ted Lasson hahmo nähtiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, tuolloin NBC:n valioliigamainoksessa. Eli kävi siis niin, että hassusta hittimainoksesta tuli seitsemän vuotta myöhemmin mainio komediasarja. Mitä?! Eihän niin pitäisi tapahtua.
Saturday Night Livestä tuttu Jason Sudeikis on luonut sarjan yhdessä Bill Lawrencen (Scrubs), Joe Kellyn ja Brendan Huntin kanssa. Viimeisenä mainittu kuuluu myös sarjan näyttelijäkaartiin, hän esittää Ted Lasson apuvalmentajaa – sitä joka on edes vähän perillä jalkapallon säännöistä ja taktiikoista.
Jotenkin maagisesti tämä porukka on onnistunut tekemään vitsistä sydämellisen, fiksun ja yllättävän koskettavankin komediasarjan. Hahmot, kuten AFC Richmondin äksy kapteeni Roy Kent (Brett Goldstein, joka on myös yksi sarjan käsikirjoittajista) ja tähtipelaajan tyttöystävä Keeley Jones (Juno Temple), eivät ole yksiulotteisia stereotyyppejä vaan yllättäviä, moniulotteisia ja aitoja. Sitä vain haluaa olla heidän puolellaan.
Hyvän mielen komedian ja hassun huumorin ohella sarja tarjoilee mieltälämmittäviä kasvutarinoita ja elämänviisauksia. Mitään ei tuputeta tai alleviivata, mutta jotenkin sitä vain tuntee itsensä vähän paremmaksi ihmiseksi jokaisen jakson jälkeen. Ihan taatusti on ihmisiä, joiden mielestä optimistinen Ted Lasso on ärsyttävä. Minä en kuulu siihen joukkoon, vaikka tunnettu silmien pyörittelijä olenkin. En pyöritellyt silmiäni lainkaan. Sen sijaan nauroin monta kertaa ääneen. Ja mahdollisesti vuodatin pari kyyneltä. Mahdollisesti.
Jos nyt on pakko jotain negatiivista nyhtää, niin sanotaan tämä: jos odottaa millään lailla realistista kuvausta Valioliigasta, jalkapallosta ja valioliigamanagerin arjesta, sellaista ei ole luvassa. Ja se on ihan ok, mutta ehkä ripaus enemmän futista olisi ollut ihan jees. Nyt pitää vain olettaa, että Ted oli jossain vaiheessa oppinut, mikä on paitsio.
Ted Lasson ensimmäinen tuotantokausi katsottavissa Apple TV+:ssa. Sarja on uusittu toiselle ja kolmannelle kaudelle.
PS. Koska olen SNL-fani ja Jason Sudeikis oli SNL:n monivuotinen käsikirjoittaja ja näyttelijä, kerrottakoon suosikkini Jasonin SNL-hahmoista. Se on tämä ikäviä uutistapahtumia kommentoinut paholainen.
(mikä / milloin alkaa – jos julkaisupäivä tiedossa)
Inventing Anna / edit. 11.2.2022
Ensinnäkin: suositus toimittaja Jessica Presslerin kirjoittamalle New York Magazinen artikkelille How Anna Delvey Tricked New York’s Party People. Huima tarina – ja totta. Kun juttu on luettu, voi alkaa odottaa artikkeliin pohjautuvaa Inventing Anna -minisarjaa. Sitä odotellaan Netflixiin jossain vaiheessa vuotta 2021*. Artikkeli ja sarja kertovat Anna Delveyn, oikealta nimeltään Anna Sorokinin, tarinan. Häntä esittää sarjassa Ozarkista tuttu Julia Garner. Venäläistaustainen Anna muutti New Yorkiin vuonna 2013 ja päätyi osaksi kaupungin seurapiirejä… paitsi että hän ei ollutkaan mitä väitti olevansa. Eli rikas perijätär ja IG-tähti.
Inventing Anna on osa megatuottaja Shonda Rhimesin megasopimusta Netflixin kanssa. Julia Garnerin lisäksi sarjan näyttelijäosastolle on kiinnitettynä muun muassa Anna Chlumsky (Veep), Laverne Cox (Orange is the New Black) ja Katie Lowes (Scandal).
*2022.
Anatomy of Scandal / syksy 2021 edit. 2022?
Sarah Vaughanin samannimiseen menestysromaaniin pohjautuvan sarjan pääosassa nähdään Sienna Miller, Rupert Friend, Michelle Dockery ja Naomi Scott.
An insightful and suspenseful series about sexual consent and privilege set in London, kuvaa Netflix .
Olisi mukava leijua sillä, että olen lukenut kirjan, mutta se taisi mennä niin, että lainasin sen kirjastosta enkä koskaan oikeasti avannut kyseistä opusta kun jo piti palauttaa se. Noh, tässä on vielä aikaa, sarjan ennakoidaan näkevän päivänvalon syksyllä 2021. edit. noup, menee ainakin vuoteen 2022.
David E. Kelleyn tuottamasta Anatomy of Scandalista on suunniteltu antologiasarjaa, jossa yksi kausi keskittyisi aina yhteen skandaaliin. Eka kausi kertoo tämän mainitun lähdeteoksen tarinan.
Shadow and Bone / 23.4.
Sitten vähän ya-kirjasarjaan perustuvaa fantasiaa.
Leigh Bardugon Grishaverse-kirjoihin perustuvassa sarjassa nuorella sotilaalla ilmenee voima, joka voisi yhdistää maailman. Katalat tahot alkavatkin juonia häntä vastaan, kertoo Netflix.
On orpotyttöä, yliluonnollisia öttiäisiä, maagisia voimia, pahiksia… oletettavasti teinirakkautta ja ystävyyttä. Ja kauniita näyttelijöitä ja iso budjetti. Mikä voisi mennä pieleen?
Lupin / Netflix / 8.1.
Oceans 11 -tyyppistä, varkaiden puolella meininkiä.
Herrasmiesvaras Arsène Lupinin seikkailujen innoittamana Assene Diop (Omar Sy) päättää kostaa isänsä kokeman vääryydensen aiheuttaneelle varakkaalle suvulle.
Ranskalainen sarja, mutta Netflix on tietysti mennyt dubbaamaan sen myös englanniksi (varsin kökösti).
Katherine Heigl ja Sarah Chalke (kaksi entistä tv-lääkäriä!) ovat Tully ja Kate, ystävykset, joiden elämää seurataan kolmella vuosikymmenellä. Sarja perustuu Kristin Hannahin samannimiseen kirjaan. Teaserin perusteella vaikuttaa leppoisalta hyvän mielen sarjalta, mutta pieni googletus paljasti että luvassa on todennäköisesti myös surua ja tragediaa.
Yksi YouTube-kommentoija kirjoitti trailerin yhteyteen varoituksen: If it’s anything like the book, I’m not prepared to have my goddamn heart torn in two. Eli nenäliinat mukaan.
The Woman in the House / edit. 28.1.2022
Mustassa komediassa nainen luulee todistavansa murhaa. Totta vai ei? Pääosassa Kristen Bell.
Edit. lopullinen nimi: The Woman in the House Across the Street from the Girl in the Window.
Halston / 14.5.
Ewan McGregor on esittää julkkismuotisuunnitelija Halstonia elämäkerrallisessa minisarjassa. Ryan Murphyn sarjoja.
Ginny & Georgia / 24.2.
Gilmore Girls -tyyppistä äiti-tytär-draamaa pienellä mysteeri-twistillä.
Teinityttö Ginny (Antonia Gentry) ja hänen äitinsä Georgia (Brianne Howey) ovat olleet pakomatkalla jo vuosia. Nyt he haluaisivat asettua aloilleen, mutta Georgian menneisyys vaarantaa yrityksen, kertoo Netflix.
Kuulostaa ihan kiinnostavalta, mutta saatoin saada ihan pienen ikäkriisin kun Google kertoi, että tämän teinitytön äitiä näyttelevä Brianne Howey on samanikäinen kuin minä, 31. No, ei kai auta kriiseillä, faktaahan se on että Brianne ja minä voitaisiin olla 15-vuotiaan teinin vanhempia. Ja sarjassa Georgia on siis kolmekymppinen.
American Crime Story: Impeachment / FX+Netflix / ?
American Crime Story -antologiasarjan kolmas kausi keskittyy Clinton–Lewinsky scandaaliin. Siis yhteen maailman kuuluisimpaan salasuhteeseen, jossa osapuolina olivat eräs presidentti ja Valkoisen talon harjoittelija.
Monica Lewinsky on superinspiroiva tyyppi, joka jotenkin selviytyi tuosta 1990-luvun jättiskandaalista ehjin nahoin, huumorintaju ja empatiakyky tallella. En siis kestä lainkaan, jos hänen kustannuksellaan vitsaillaan (oli skandaalin aikaan vain parikymppinen nuori nainen). Impeachmentille annan mahdollisuuden tasan siksi, että Lewinsky on mukana sen tekemisessä tuottajana.
Sarja perustuu Jeffrey Toobinin kirjaan A Vast Conspiracy: The Real Story of the Sex Scandal That Nearly Brought Down a President. Monica Lewinskynä nähdään huippu Beanie Feldstein. Myös Ryan Murphyn sarjojen vakiokasvo Sarah Paulson on mukana.
Pandemia vaikutti sarjan kuvausaikatauluun melko paljon, kausi oli alun perin tarkoitus julkaista jo vuoden 2020 puolella. Nyt julkaisupäivä on vielä hämärän peitossa. Oletan, että tämäkin American Crime Story päätyy edeltäjiensä tavoin jollain aikavälillä Netflixiin.
The Serpent / BBC+Netflix / 2.4.
Tositarinaan perustuva murhaajajahti on saanut jo ensi-iltansa BBC:llä, Netflixiin minisarja tulee myöhemmin (edit. huhtikuussa). Sarjamurhaaja Charles Sobhraj’ta esittää Tahar Rahim. Ranskalaislähtöinen Sobhraj murhasi vähintään 12 ihmistä 1970-luvulla Kaakkois-Aasiassa. Hänet pidätettiin vuonna 1976.
Jenna Coleman esittää Sobhraj’n rikoskumppania Marie-Andrée Leclerciä.
Country Comfort / 19.3.
Ja koska lista on ollut täynnä melko synkkää kamaa, väliin lämmintä komediaa.
Aloitteleva kantrilaulaja löytää kaipaamansa yhtyeen aloittaessaan työt musikaalisesti lahjakkaan perheen lastenhoitajana, kertoo Netflix.
Pääosissa laulajanakin tunnettu Katharine McPhee (vai nykyään Foster?) ja Eddie Cibrian.
Kuvaillaan elämänmyönteiseksi koko perheen sitcomiksi, joten oletettavasti säästytään suurilta tragedioilta. Perheen äidistä ei tosin tietoa…
Edit. traileri julki. Buu taustanaurulle.
Maid / 1.10.
Draamakomediaa tähdittää tosielämän äiti-tytär-pari Andie MacDowell – Margaret Qualley.
Perustuu löyhästi Stephanie Landin omaelämäkerralliseen teokseen Maid: Hard Work, Low Pay, and a Mother’s Will to Survive.
Yksinhuoltajaäiti Alex (Qualley) ryhtyy kotisiivoojaksi rahapulan iskiessä. Ja oletettavasti jotain muutakin.
Colin in Black & White / 29.10.
Amerikkalaisen jalkapallon pelaajan ja aktivistin Colin Kaepernickin elämään perustuvassa draamasarjassa seurataan Kaepernickin (sarjassa Jaden Michael) lukiovuosia. Hänen adoptiovanhempia Teresa ja Rick Kaepernickiä esittää sarjassa Mary-Louise Parker ja Nick Offerman. Taustalla ohjaaja Ava DuVernay.
Brand New Cherry Flavor / 13.8.
Minisarjassa Rosa Salazar esittää Lisa Nova -nimistä, elokuvaohjaajan työstä unelmoivaa nuorta naista. Tämä yhdistettynä 1990-luvun Los Angelesiin ja ”mieltä mullistavaan, yliluonnolliseen kostoretkeen”.
Pohjautuu Todd Grimsonin kulttikauhuteokseen.
Pieces of Her / edit. 2022?
Karin Slaughterin samannimiseen kirjaan pohjautuvassa minisarjassa on salattu identiteetti, ammuskelu, mysteeri, äiti ja tytär, salaisuuksia ja pakomatka.
Toni Collette esittää salatun menneisyytensä kanssa kipuilevaa äitiä Laura Oliveria. Tytär Andy Oliverin roolissa nähdään Bella Heathcote. Kuvausten on kerrottu alkavan tammikuussa 2021, joten voi olla, että julkaisu painuu ensi vuoden puolelle. Pandemian armoilla.
Edit. ei nähty vielä vuonna 2021. Julkaisuajankohta ei tiedossa.
Kirjoitus on alun perin julkaistu 31.12.2020 Lilyssä.
Suosikkiasia: sarjat. Ja se, että vuosi 2020 on ihan kohta ohi.
Kuvat: NBC, The CW, Comedy Central, Netflix, Fox.
Tein tovi sitten oman listani vuoden 2020 parhaista sarjoista. Se löytyy täältä.
Listalla oli hienoja, kehuttuja ja tyylikkäitä sarjoja – Mustaa kuningatarta, The Boysiä, Unorthodoxia… siltä kuitenkin puuttui henkilökohtaisella tasolla kaikkein tärkeimmät sarjat. Ei sillä, kyllä mainitut laatusarjatkin minua viihdyttivät ankeana vuonna 2020, mutta tyylikäs ja tärkeä ovat silti eri kamaa.
Siispä tämän tympeän, erikoisen, pelottavan, ahdistavan vuoden viimeisenä postauksena: vuoden 2020 tärkeimmät sarjani:
Aloitan kategoriasta, joka on nimeltään:
Päänsärkysarjat
Kärsin ikävän ison osan vuodesta kroonistuneesta jännityspäänsärystä. Se oli ja on perseestä, noin kauniisti ilmaistuna. Nyt homma on jotenkuten hallinnassa, thank god, mutta on muuten viheliäinen vaiva. Kun koko ajan vain koskee päähän, välillä pelottavan kovaa.
Vaikka liikuntaa tarjotaan lääkkeeksi tähänkin vaivaan, välillä on ollut jaksoja kun olen vain halunnut kirota päänsärkyjumalia peiton alle hautautuneena kylmäpussi otsallani. Näinä hetkinä seuranani on ollut:
Supernatural (The CW, Amazon Prime): jos mun pitäisi tiivistää vuoteni 2020 johonkin yksittäiseen sarjaan, se sarja olisi Supernatural. Aloin katsoa sitä kolmetuhatta vuotta sitten viime huhtikuussa. Oli ensimmäinen aalto, eristäytymistä, pelottavaa päänsärkyä. Jakso toisensa jälkeen SPN:ää (sitä on yhteensä 15 kautta, 327 jaksoa), ja jossain kohtaa oli tullut kesä, sai olla taas vähän vapaammin eikä päätäkään enää koskenut niin paljon – hetkeen.
Supernaturalia kunnolla ymmärtääkseen pitää minusta ymmärtää sitä valtavan intohimoista, kansainvälistä ja lojaalia faniyhteisöä, joka sarjalla on. On kaikessa sekopäisyydessään suosikkini, mitä tulee tv-sarja-fandomeihin. Ei sarja niiiiin hyvä ole, mutta fandom lisää siihen jotain maagista.
Mulla olisi mahdollisesti paljon sanottavaa SPN:n tovi sitten ilmestyneestä päätösjaksosta, mutta ehkä en nyt mene siihen. Sen sijaan kerron suosikkivuorosanani koko sarjasta.
Se on tämä, hyvin spesifisti minuun iskevä, täydellisen meta Chuckin lause neloskaudelta:
I mean, horror is one thing, but being forced to live bad writing?
Ja jokainen kerta, kun Dean sanoo ”Sammy”.
Broad City (Comedy Central): kesän pahimman päänsärkyjakson aikana minua viihdyttivät Abbi ja Ilana. Katsoin kaikki kaudet, kaikki jaksot, ja jossain kohtaa päänsärkykin oli taas helpottanut. Harmittavasti tällä hetkellä sarjaa ei enää löydy Yle Areenasta, kesällä tuli kaikki tuotantokaudet katsottavaksi. Buu, Broad City takaisin! Rakastan, rakastan, rakastan Broad Cityä. Sarja tekee minut aina iloiseksi. Höpsön absurdia huumoria, feminismiä ja kaiken voittavaa ystävyyttä.
Emily in Paris (Netflix): olihan ne nyt viihdyttävät 10 jaksoa. Eskapismi-TV kunniaan! Joskus huonompikin sarja voi olla hyvä, jos sen katsoo oikealla hetkellä. Olen vakaasti sitä mieltä, että Emily in Parisista tuli yksi vuoden hittisarjoista, koska sen julkaisuaikana kaikki oli synkkää ja pelottavaa. Höttöinen sarja toi sopivasti vaihtelua ikävään todellisuuteen – oli se todellisuus sitten pandemiaa tai päänsärkyä.
Toinen vuoden 2020 tärkeimmät sarjat -kategorioista on:
Ikuisesti parhaat
New Girl (Fox, Netflix): aina kun kaipaan lämmintä hyvän mielen sarjaa, katson New Girliä. Vuonna 2020 mainittua sarjatyyppiä kaipasi melko usein, joten olen katsonut New Girlin läpi. Olen viihdyttänyt itseäni myös kuvittelemalla, miten apartment 4D:n asukkaat pärjäisivät pandemiassa. Tai lähinnä miten Schmidt pärjäisi pandemiassa. Sivuhuomiona: keväällä sain iloa myös mainitun Schmidtin näyttelijän Max Greenfieldin kotikoulu IG-videoista. Ja USA:n vaalien aikaan ilahdutti tämä.
PS.Nick Miller 4ever!
Parks and Recreation (NBC, Amazon Prime): olen maininnut tässä blogissa noin 95 miljoonaa kertaa, että Parks and Rec on kaikkien aikojen suosikkisarjani. Edelleen totta. Vähemmän yllättäen Parks and Rec oli henkilökohtaisella tasolla äärimmäisen tärkeä sarja saatanallisena vuonna 2020. The Fight (kausi 3, jakso 13) toimi, vaikka ympärillä tapahtui kaikkea pelottavaa. Snake Juiceee!!
Frendit (NBC, Sub): Subilta on tullut aina arkisin seiskasta alkaen kaksi jaksoa vanhoja Frendejä. On tullut tavaksi avata telkkari, ja antaa Rachelin, Monican, Phoeben, Joeyn, Chandlerin ja Rossin pyöriä taustalla. Jotain lohtua ne kai tuo, kaikki ne miljoona kertaa kuullut vitsit.
Saturday Night Live (NBC, YouTube): ja sitten kun mikään muu ei toimi, katson YouTubesta vanhoja SNL-sketsejä. Mulla on omat suosikkini, joita katson uudestaan ja uudestaan. Amy Poehler -fanina palaan esimerkiksi tasaisin väliajoin tähän vuosia vanhaan loisteliaaseen Sarah Palin -räppiin (jonka aikana Amy oli ihan viimeisillään raskaana, synnytti tasan viikon päästä):
Siinä ne. Eli kiitokset Dean, Sam, Abbi, Ilana, Emily, Nick Miller et al., Rachel Green et al., Pawnee ja Studio 8H – olitte erityisen tärkeitä vuonna 2020.
Ja kiitos kaikille, jotka ovat lukeneet Suosikkiasioita.
Hyvää uutta vuotta!
Toivottavasti vuosi 2021 on kaikin puolin kivempi kuin edeltäjänsä.
