Kategoriat
Dokumentit Leffat Sarjat

Viime aikojen suosikkiasioita: Netflix x3 ja Skins-avautuminen

Kirjoitus on alun perin julkaistu 7.12.2022 Lilyssä.

Suosikkityypit: Jenna, Harry ja Meghan. Ja kai Jack, koska ei se sun vika ollut! 😀

Kuva: Netflix

En tiedä ovatko nämä suosikkiasioita vai aivan kelvollisia asioita, mutta asioita kuitenkin.

Wednesday / Netflix

Pitkään Netflixin katsotuimpana sarjana kiikkunut Wednesday ei ole saanut kaikkia kriitikkoja puolelleen; sitä on kutsuttu muun muassa pelottavan tylsäksi ja huonolaatuiseksi (toisaalta myös täydelliseksi). Minä pidin siitä! Aivan riittävän viihdyttävät kahdeksan jaksoa — koko homma on sopivan höttöinen ja leppoinen ja sellainen, ettei sitä onneksi tarvitse ottaa liian vakavasti. Joku öttiäinen ja pari murhaa, vuosien takainen mysteeri ja teinidraamaa. Ja oikein karismaattinen ja lahjakas Jenna Ortega pääroolissa. Hyvin pelitti, vaikka mysteerit olivat lopulta melko ennalta-arvattavia. Joskus riittää, että saa kivan katsomiskokemuksen. Sitä paitsi on aina hienoa, kun sarjoissa ja leffoissa on teinisankareita, jotka ovat tasan omia itsejään, olivat sitten kuinka ”outoja” tahansa.

Lady Chatterleyn rakastaja / Netflix

Joo joo, ihan kelvollinen elokuva: seksikohtaus, seksikohtaus, seksikohtaus, pari yritystä käsitellä vakavia yhteiskunnallisia asioita, seksikohtaus, seksikohtaus, ilmeisesti rakkaustarina, seksikohtaus, seksikohtaus, pientä draamaa. Mutta! Saisinko puhua hetken elokuvan toisesta pääosan esittäjästä Jack O’Connellista? Koska anteeksi vaan hyvä Jack, olet osallinen yhteen kaikkien aikojen traumatisoivimmista tv-sarjamuistoistani. Koko parituntisen Lady Chatterleyn rakastajan ajan mietin vain Skinsin neloskautta ja Cookia ja Freddietä ja sitä hiton psykiatria, kellaria ja sitä, kuinka paljon vihasin sitä koko juonikuviota ja vihaan edelleen, reilun vuosikymmenen jälkeen. Skins nyt tietysti oli täynnä kaikkea ikävää, mutta EN MINÄ MITÄÄN NIIN IKÄVÄÄ OLISI HALUNNUT TODISTAA. Hitto vie, minä luulin katsovani teinidraamaa! Anteeksi kaikille jotka eivät tiedä mistä puhun, mutta te jotka tiedätte: enhän ole ainoa, jonka Skinsin neloskausi traumatisoi?! En koskaan pystynyt jatkaa sarjan katsomista sen jälkeen. En edes tiedä, palattiinko Cookiin ja kellariin enää muilla kausilla.

Okei takaisin Lady Chatterleyn rakastajaan: ainakin nyt osaan vastata, kun pubivisassa kysytään minkä klassikkoteoksen päähenkilöt Constance Reid ja Oliver Mellors ovat. En sen merkittävyydestään huolimatta ollut lukenut D. H. Lawrencen romaania. Kai leffalla muitakin avuja oli, mutta valitettavasti keskityin Skins-kaunaani. Emma Corrin oli oikein hyvä, ehkä.

Lupaan päästä yli tästä, Jack O’Connell! Olet kaikesta päätellen oikein lahjakas näyttelijä ja toivon sinulle kaikkea hyvää.

Harry ja Meghan / Netflix / 8.12. (toinen osa 15.12.)

Team Harry ja Meghan! Ihan sama, vaikka heidän kohuttu dokkarisarjansa olisi maailman huonoin. Puoliksi kauhulla, puoliksi innoissani odotan, kuinka brittimedia jälleen repii pelihousunsa ja etsii kammalla kaikkia mahdollisia virheitä ja vääryyksiä (heidän näkökulmastaan), joita dokkari muka sisältää. Minä uskon kaiken, mitä H ja M brittihovin kamaluuksista kertovat.

Dokkari ja Netflix saivat pisteitä jo siitä, että toimittaja Ellie Hallin mukaan yksikään media, kriitikko tai muu taho ei saanut jaksoja ennakkokatseluun — kuten tapana on. Kellot soimaan, DailyMail! 😀 Piers Morganilla on taatusti jo kamala kolumni kirjoitettuna, hänen ei tarvitse edes katsoa.

Kategoriat
Leffat Musiikki Sarjat

Viime aikojen suosikkiasioita: sarjanostalgiaa, itkettävää komediaa ja Midnights

Kirjoitus on alun perin julkaistu 21.10.2022 Lilyssä.

Suosikkiasiat: karma, nostalgia ja Derry Girls.

Kuvat: UPN, Channel 4 & Taylor Swift

Hyvää Midnights-päivää kaikille, jotka sitä viettävät! Olen tylsä ja sanon, että ensikuuntelun jälkeen mun suosikki on Karma. Ja Vigilante Shit! Kuten olen sanonut, mikään ei ole hienompaa kuin vääryyttä kokenut nainen joka on löytänyt voimansa . Team Taylor 4-ever!

Muita viime aikojen suosikkiasioitani (eli kaikki se kama, josta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa aikaisemmin):

Derry Girls / Netflix

Okei, itkin. Derry Girlsin kolmas ja viimeinen kausi oli — kuten koko sarja — täyttä taikaa. Höpsö ja hauska, mutta sitten jostain takavasemmalta iskeekin sydämeen. Oikeasti, yksi parhaista asioista joita olen katsonut naismuistiin. Ja aidosti parhaita sarjoja ystävyydestä. Plus sitten kun pubivisasssa kysytään Pitkänperjantain sopimuksesta meitsi haldaa. Höpsöt komediasarjatkin voivat olla kovin sivistäviä.

Chuck + Veronica Mars / Amazon Prime

Mulla on välillä tapana dissata Amazon Primeä, mutta annan nyt pisteitä ystävällemme Jeffille. Koska pyh ja pah Mahtisormukset, Primeen on tullut nostalginen teinisuosikkini Veronica Mars ja ei-enää-niin-teinivuosien-suosikki mutta nostalginen yhtä kaikki Chuck. Ja vielä kaikkine kausineen. Kyllä kiitos. Tv-sarjanostalgia on parasta. Ei tarvitse käyttää energiaa uusiin sarjatyyppeihin tutustumiseen. Tai aloittaa sarjaa tietämättä miten se loppuu. Ehkä se loppuukin ihan väärällä tavalla. Tosin nyt kun tarkemmin ajattelen, Veronica Mars ja Chuck eivät saa puhtaita papereita mitä loppuihin tulee (enkä nyt puhu Veronica Marsin parin vuoden takaisesta paluukaudesta, olen päättänyt ettei sitä koskaan tapahtunutkaan).

Toinen asia josta ainakaan Chuck ei saa puhtaita papereita: naisten kunnioittava kuvaaminen. Kovin on male gazea koko homma. Ei ole näemmä kaikkein parhaiten aikaa kestänyt sarja. Toisaalta senkin vuoksi on kiva katsoa sarjoja joita on katsonut 10 tai 15 tai 20 vuotta sitten: näkee että sentään jotain kehitystä on tapahtunut, vaikka ei leffat, sarjat ja muu viihde täydellistä ole vieläkään.

Jeff, saisinko Primeen vielä Aliaksen ja Happy Endingsin?

Mila Kunis

Katsoin sen Luckiest Girl Alive -leffan Netflixistä. En mitenkään superisti pitänyt siitä, mutta kai se ihan kelvollinen oli. Muistelisin, että olisin pitänyt kirjasta enemmän. Siinä koko syvällinen leffa-analyysini. Mutta jos en ollutkaan leffan suurin fani, niin minusta tuli leffan pressikiertueen seurauksena sen päätähden fani. En ollut aiemmin tajunnut, että Mila Kunis on huipputyyppi. Katsoin muutamia Milan Luckies Girl Alive -haastatteluita, ja kuuntelin hänen vierailunsa Conan O’Brien Needs a Friend -podcastissa. Vaikuttaa hauskalta, aidolta ja fiksulta tyypiltä. Sellaiselta miellyttävältä, tavalliselta ihmiseltä joka nyt sattuu olemaan julkkis. Tekee ilmeisesti paljon hyväntekeväisyyttäkin. Pääsee suosikkityyppien listalleni.

Emma Chamberlain X Architectural Digest

Suosikkityypeistä puheen ollen, Emma Chamberlain on sitä ilmeisen monelle. Mun täytyy myöntää etten kaikessa millenniaaliudessani ole täysin selvillä miten ja miksi hän on alunperin maineeseen noussut. Tai siis tiedän että on tubettaja, mutta en tiedä miksi juuri hänestä on tullut niin menestyvä someajan julkkis. Ilmeisesti hänkin on hauska, aito ja fiksu tyyppi, joten nostan hattua ja iloitsen nuoren ihmisen ässäilystä. Omistaa nykyään kahvifirmankin, joka nyt on ääricoolia 21-vuotiaalle.

Anyways, halusin puhua Emma Chamberlainin kodista, jota hän esitteli tovi takaperin Architectural Digestissa. En mitenkään superpaljon haikaile maineen ja mammonan perään, mutta en pistäisi pahakseni jos saisin joskus asua tuollaisessa kodissa. Kuinka hurmaava ja persoonallinen mesta! Architectural Digestin Open Door -videot ovat yksi YouTube-kuoppa, johon aika ajoin putoan.

Priscilla / Helsingin Kaupunginteatteri

No oliko vähän hauska tapaus! Musikaalit rocks, musikaalit joita katsoessa vain hymyilyttää rocks vielä kovemmin. Enkä koskaan lakkaa ihailemasta kuinka taitavia ihmisiä onkaan olemassa.

PS. Perjantaisuunnitelmani (sori olen käyttänyt tämän läpän jo):

Kategoriat
Ajattelin tänään Hassua Oma elämä

Tyhmiä asioita, joita en voi sietää

Kirjoitus on alun perin julkaistu 25.9.2022 Lilyssä.

Suosikkiasia: harmittomista asioista harmittomasti valittaminen.

Suosikkiasioita smuosikkiasioita. Välillä suosikkiasiani on valittaa tyhmistä asioista ja pyöritellä niille silmiäni. Ja sitten pyörittelen silmiäni sille, kuinka tyhmille asioille pyörittelen silmiäni. Koska on tietysti ihan oikein olla sietämättä — vihata — oikeasti vihaamisen arvoisia asioita, mutta en tiedä kuinka kannattavaa on  käyttää energiaa tietovisojen kysymyksistä ja rasittavista mainoksista valittamiseen. Toisaalta kuka minä olen gatekeeppaamaan tunteitani.

Eli: 12 täysin pönttöä ja harmitonta ja kaikinpuolin naurettavaa asiaa, joita en voi sietää. Koska jatkuva löpinä suosikkiasioista ei anna totuudenmukaista kuvaa allekirjoittaneesta.

Pyöröovet. Hyvä luoja että vihaan niitä. Antakaa mun kävellä omaa tahtiani (eli hitonmoista pikakävelyä vaikka ei mulla kovin usein ole kiire).

Entä-kysymykset. Okei eli tiedättehän kuinka sanomalehdissä on päivittäisiä tietovisoja, 10 kysymystä ja vastaavaa. Nämä visat otetaan tietovisoja rakastavassa perheessäni hyvin vakavasti; jos kysymykset on huonosti laadittu, luvassa on valitusta. Kaikkein eniten valitusta aiheuttavat entä-kysymykset. Esimerkki HS:n Uutisgurusta 24.9.: Kenen ohjaajan esikoiselokuva oli Viimeiseen hengenvetoon? A) Eric Rohmerin B) Claude Chabrolin C) Jean-Luc Godardin ja sen jälkeen kysymys: Entä minkä maan kansalainen hän oli Ranskan lisäksi? A) Belgian B) Luxemburgin C) Sveitsin. Pahimpia ovat nämä, joissa entä-kysymys viittaa edeltävään kysymykseen näin suoraan. Vaadin entä-kysymysten lopettamista!

…. ja älkää edes kysykö, mitä ajattelen joko tai -kysymyksistä! Tai liian tarkkaa tietämystä vaativista numerokysymyksistä.

(Minähän olen itsekin ollut laatimassa kysymyksiä työvuoroissa, joten tiedän etteivät ne vain ilmaannu lehden sivuille, jonkun ne on sinne laadittava. Ymmärrän kiireen ja deadlinet ja sen, että peräkkäiset entä entä entät on helppo tapa saada kyssärit tehtyä. Tämä tieto ei estä minua valittamasta niistä. Enkä muuten ole koskaan tehnyt yhtäkään entä-kysymystä!)

Cantaloupe-melonin siemenet. Hyvä hedelmä, ällöttävät siemenet. Sivuhuomio (tämä tulee kuulostamaan äärettömän pöhköltä… kannattaako tätä edes kertoa…. noh, meni jo): aina kun näe cantaloupen siemeniä, ajattelen Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvaa. Vaatii mahdollisesti selitystä. Mun päässä cantaloupen siemenet näyttävät siltä kuin olisivat osa jotain inhaa lihansyöjäkasvia. Ja ilmeisen traumatisoituneessa päässäni lihansyöjäkasvit yhdistyvät Muumipeikko ja pyrstötähteen. Että sellaista.

Vesiliukumäet. Siis varsinkin sellaiset umpinaiset kidutusvälineet, jotka traumatisoivat minut lapsuudessani. Koska välillä vesi ei virrannut kunnolla ja vauhti loppui ja milloin takaa tulee joku iso aikuinen mies suoraan päälle ja loppuuko tämä putki koskaan happi loppuu apua apua apua minä vihaan tätä miten pääsen pois??? Eli siis joo, myös ahtaat paikat. Mutta eihän se ole tyhmä asia, jota ei voi sietää, on ihan järkevä asia jota todellakin saa olla sietämättä.

Ylikuratoidut IG-tilit. Kaikkein ärsyttävimpiä ovat ne, joissa monesta kuvasta muodostuu yksi iso kuva. Eli yksi julkaisu saattaa olla vain tyyliin valkoinen laatikko.

(Myös vauvoille/lapsille tehdyt instatilit, mutta en tiedä saanko lapsettomana henkilönä kritisoida niitä.)

Hengarilenkit. Siis onhan niillä funktionsa, ainakin vaatekaupoissa. Vihaan niitä silti.

Lidlin self service -pikakassat. Miksi olette niin huonoja? Siis Lidl 4ever mutta Lidlin viivakoodinlukijat eivät ole ystäviäni. Ja it’s you, not me, koska K- ja S-marketeissa mulla ei ole mitään ongelmia.

Verisuren mainos. Se, jossa on ne kaksi naista lapsineen. Apua.

Jos kananmunat eivät ole symmetrisesti kennossa. Jos kuuden munan kennosta poistetaan kaksi munaa, molempia ei voi ottaa oikeasta reunasta. Toinen otetaan vasemmalta, toinen oikealta. Tai vaihtoehtoisesti molemmat keskeltä. Ihan sama, kunhan symmetria säilyy. Syytän äitiäni tästä vinksahtaneesta pakkomielteestäni.

Se pieni folioasia hammastahnatuubissa. Miksi sen irrottaminen on minulle niin vaikeaa?

Se, että Fazer tunkee Fazerin siniseen vihreitä kuulia ja lontoon rakeita ja rusinoita ja popcornia mutta ei saa aikaiseksi kunnon minttusuklaalevyä. Sitä pientä sokeritonta ei lasketa! Klassinen makupari, minttu ja suklaa. Camoon!

PS. Haluaisin, että mulla olisi joku hyvä syy siihen, miksi olen A) piirtänyt tussilla äkäisen naaman suklaamunan muoviasiaan, B) ottanut taideteoksestani kuvan ja C) säilyttänyt sen kuvan nähtävästi jo reilut neljä vuotta puhelimessani. Valitettavasti mulla ei ole vastauksia.

LUE MYÖS: