Kategoriat
Dokumentit Sarjat

Viime aikojen ”suosikkiasioita”: karmiva dokkari ja ärsyttävä sairaalasarja

Kirjoitus on alun perin julkaistu 25.3.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: ”suosikkiasiat”

Kuva: Seduced: Inside the NXIVM Cult / Starz

On suosikkiasioita ja ”suosikkiasioita”. Nämä kaksi ovat niitä jälkimmäisiä, eri syistä tosin.

Seduced: NXIVM-kultin tarina / MTV palvelu

Sisältövaroitus: seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus, väkivalta, misogynia.

MTV palvelussa katsottavissa oleva true crime dokkarisarja Seduced: NXIVM-kultin tarina on todellakin ”suosikkiasia”. Se on hyvin tehty ja koukuttava, mutta ei kai mikään niin kammottava ja ahdistava voi olla oikea suosikkiasia. On sitä kamaa, jota samaan aikaan suosittelen ja en suosittele.

Nelijaksoinen sarja kertoo Suomessakin paljon palstatilaa saaneesta NXIVM-seksikultista, jonka johtaja Keith Raniere tuomittiin 120 vuoden vankeusrangaistukseen lokakuussa 2020. Tuomio annettiin mm. seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kiristyksestä, pakkotyöstä ja ihmiskaupasta.

Olin lukenut joitain juttuja NXIVM:stä, mutta dokkari oli vielä paljon, paljon kammottavampi kuin olin ajatellut. Siis aidosti ahdistava, karmiva ja surullinen. Oli välillä pakko lopettaa katsominen. Se, että tiesin tapauksella olevan ”onnellinen” loppu helpotti vähän.

Dokkarissa seurataan erityisesti India Oxenberg -nimistä nuorta naista, joka oli NXIVM:ssä vuodesta 2011 vuoteen 2018. Hän on myös yksi dokkarisarjan tuottajista. Indian tarina on pysäyttävä; hän meni äitinsä kanssa self-help -kurssille ja päätyi NXIVM:n synkkään sisäpiiriin ”orjaksi”. Hänen äitinsä, näyttelijä Catherine Oxenberg taisteli saadakseen tyttärensä pois NXIVM:stä ja Ranieren ja muut syylliset oikeuden eteen.

HBO:lla on samaisesta kammokultista kertova dokkarisarja The Vow. En ole nähnyt sitä, mutta käsittääkseni se kuvaa NXIVM:n ja Ranieren tuhoa kun se oli tapahtumassa. Ja sitä, kun Catherine Oxenberg yritti pelastaa tytärtään, verrattuna Seducediin ja siihen kun India oli jo pelastunut. Seducedissa näkökulma ja tarinan raamit ovat vahvasti Indian.

Indian ja muiden NXIVM:ssä mukana olleiden naisten haastattelujen lisäksi Seducedissa on haastateltu asiantuntijoita, jotka valottavat miten ja miksi ihan tavalliset ihmiset päätyvät osaksi kultteja ja miten niiden kammottavat valtarakenteet toimivat. Karmivaa, mielenkiintoista ja karmivan mielenkiintoista.

Nelijaksoinen Seduced: NXIVM-kultin tarina -dokumenttisarja katsottavissa MTV palvelussa.

New Amsterdam / Viaplay

Okei, huomattavasti harmittomampi ”suosikkiasia”: olen vähän niin kun vihakatsonut sairaalasarja New Amsterdamia. Tuossa tovi sitten kirjoitin, että se lukeutui sarjoihin jonka katsomisen olin lopettanut. Mahdollisesti valitin, että New Amsterdamin ”juonikuviot tuntuvat kliseepakasta vedetyiltä”. Enkä pidä sairaalasarjoista! Ja sarja ärsyttää minua enemmän kuin viihdyttää. Jotenkin silti koukutuin siihen. Välillä en ymmärrä itseäni.

Voin uskoa, että oikean elämän lääkärit ja sairaanhoitajat vihaavat New Amsterdamia. (Ja vihaavatkin.) Se tarjoaa hyvin pelkistetyn ja kaunistellun kuvan julkisesta sairaanhoidosta. Päähenkilö Max (Ryan Eggold) on Yhdysvaltojen vanhimman julkisen sairaalan uusi lääketieteellinen johtaja. En tajua, miten hänellä riittää kompetenssia pestiinsä, mutta mitä pienistä. Ensimmäisenä päivänään hän irtisanoo kaikki sydänkirurgit! Seuraavana päivänä hän tekee jotain muuta yhtä typerää. Koska hän haluaa korjata julkisen sairaanhoidon! Ja koska kaikki muut lääkärit ovat rahanahneita paholaisia! Vain Max ja Maxin lääkärikaiffarit ovat enkelimäisiä hoivaajia, jotka taistelevat potilaidensa puolesta. Ilmaan heitellään kaikennäköisiä parannusehdotuksia eikä niihin enää koskaan palata. Maxissa on vahvoja white saviour -viboja, ja pyörittelen hyvin vahvasti silmiäni vähän kaikille muillekin.

Toisaalta on ihan virkistävää katsoa sarjaa, johon ei ole oikeastaan minkäänlaista tunnesidettä. En jaksa välittää kenestäkään hahmosta, joten on ihan sama minkälaisia käänteitä sarjassa tapahtuu…. okei tämä ei ole totta. Välitän edelleen siitä tyylikkäästä onkologista. Tohtori Helen Sharpelle (Freema Agyeman) haluan vain hyvää.

Viaplayllä alkoi vähän aikaa sitten sarjan kolmas kausi. Uusi jakso tulee katsottavaksi aina keskiviikkoisin, jenkkitahtiin ymmärtääkseni. Sarja on uusittu jo neljännelle ja viidennelle kaudellekin, joten oikein pidetty se ilmeisesti on. Ja katsonhan minäkin sitä. Vihan ja rakkauden raja on joskus häilyvä.

New Amsterdam katsottavissa Viaplayssä.

PS. Olen minä viime aikoina katsonut oikeita suosikkiasioitakin. Aloin katsomaan Viaplaystä Ramya. Se on hauska sellaisella fiksulla ja coolilla tavalla. Ja olen katsonut White Collaria. Just hyvä edelleen. Neal Caffrey 4ever!

Kategoriat
Leffat Sarjat Suosittelen

Disney+:n sarjat, jotka haluan nähdä (eli valmistautumista väistämättömään osa 2)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 17.3.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: Disney+, ilmeisesti

Kuva: Disney+

Viime vuoden huhtikuussa kirjoitin postauksen otsikolla HBO:n sarjat, jotka haluan nähdä (eli valmistautumista väistämättömään).

Eräs pandemia jylläsi tuolloin ensimmäisiä kuukausiaan. ”Mitä kauemmin tämä homma jatkuu, sitä todennäköisempää se on. Siis se, että minä hankin HBO Nordicin”, kirjoitin ja listasin HBO:n sarjat, jotka halusin nähdä.

Tuosta kirjoituksesta on kulunut 11 kuukautta. Eräs pandemia jyllää yhä vaan, mutta en ole hankkinut HBO:ta. En edelleenkään tiedä, onko tämä onnistuminen vai epäonnistuminen.

HBO:hon on tullut lisää sarjoja, jotka haluaisin nähdä. Koska tietysti. Ja HBO:n rinnalle suoratoistobudjetistani* ja ajankäytöstäni taistelemaan on tullut lisää suoratoistopalveluita.

Lähinnä yksi. Jos nyt päättäisin – 11 kuukauden takaista minääni lainaten –  ”heitellä rahojani kaikkiin mahdollisiin suoratoistopalveluihin”, kallistuisin todennäköisesti Disney plussaan. Erityisesti siksi, että helmikuun lopulla sen kylkeen tuli sisältöbrändi (pöh mikä sana) Star, jossa on kaikkea hauskaa vanhaa kamaa Disneyn eri studioilta.

*Budjetti kuulostaa siltä, kuin mulla olisi joku tarkka rahankäyttösuunnitelma. Ei ole. En ole niin viisas.

Joten, (valitettavasti) uusinta; Mitä kauemmin tämä homma jatkuu, sitä todennäköisempää se on. Siis se, että minä hankin Disney plussan. Sitten kun väistämätön jollain aikajänteellä tapahtuu, mulla on valmiina lista sarjoista, joita haluan Disney plussasta (ja sen yhteydessä olevalta Starilta) katsoa. Ne ovat tässä:

Alias (Star)

ALIAS! Rakastan Aliasta, todennäköisesti siksi, että katsoin sitä teininä ja se on yhtä suurta nostalgiaa koko sarja. Sydney Bristow oli ja on suuri tv-sarjasankarini. WWSBD. Olen kaivannut Aliasta johonkin Suomessa näkyvään suoratoistopalveluun iät ja ajat, joten  Disney plussa saa miljoona plussapistettä pelkästään siitä. En minä mitään hypetettyjä The Mandalorianeja tarvitse, haluan vain katsoa kun Sydney Bristow ässäilee ympäri maailmaa. Aliaksessa on muuten myös pari mun suosikki tv-sarjapahista, Julian Sark ja Anna Espinosa.

Hamilton

Musikaalifani minussa todellakin haluaa nähdä Hamiltonin, vaikka sitten ruudun välityksellä. Disney plussassa on Broadway-lavalta tallennettu esitys, jossa on alkuperäinen Broadway-kokoonpano. Mun suosikki Hamilton-kappale on sen huvittavuuden vuoksi You’ll Be Back. 😀 Ja pidän tietysti myös tsemppikappaleeksi soveltuvasta My Shotista.

Don’t Trust The B—- In Apartment 23 (Star)

Hyvä on, tämä höpsö komediasarja pääsee listalle, koska haluan tekosyyn puhua tästä ↓↓ SNL-sketsistä. Ja Bill Haderista. Tai lähinnä vain kertoa, että välillä mun tekee mieli huutaa I’M HAVING A MELTDOWN ja WHATNOT THE B! mutta en tiedä kuinka moni ymmärtäisi mun SNL-viittauksia.

Ja siis onhan Don’t Trust the B—- in Apartment 23 ihan hauska sitcom, sellaisella coolilla ja vähän aliarvostetulla tavalla. Fiktiivinen James Van Der Beek on ainakin huvittava. Ja Krysten Ritterin Chloe myös.

Revenge (Star)

Okei, Reveeeenge! Hahaa, täydellinen sekasotkusarja, kunnon draamasarjasaippuaa. EmilyAmandaEmily. Tietysti katsoisin. Uskoakseni en ole koskaan katsonut Revengeä kokonaan, en ainakaan osaa sanoa miten se loppuu. Olenkohan ehkä lopettanut kahden ensimmäisen kauden jälkeen? Saiko EmilyAmanda kostonsa? Mitä kävi Victoria Graysonille? Ja voisinko minä saada samanlaisen merenrantatalon kuin Emilyllä? Tärkeitä kysymyksiä.

WandaVision

2021 uutuussarjalistauksessa kirjoitin Disney+:n WandaVisionista näin:

Pitää myöntää, että mun Marvel Cinematic Universe -tietämys on melko hataralla pohjalla. Avengers ja mitä näitä ny on. Supersankareita, Stan Lee. En ole muistaakseni nähnyt yhtään Avengers-leffaa. Disney plussan WandaVision on joka tapauksessa MCU:n hahmoista Scarlet Witchistä ja Visionista kertova kuusijaksoinen minisarja. Pääosissa Elizabeth Olsen ja Paul Bettany. Ilmeisesti Disney+ on tekemässä minisarjoja muistakin MCU:n hahmoista osana Marvel Cinematic Universen Phase Fouria. Vuoden 2021 aikana pitäisi ilmestyä myös ainakin Falcon and The Winter Soldier sekä Loki.

Trailerin perusteella Phase Four käynnistyy melko… kokeellisesti? Mutta hei, Kathryn Hahn! Kaikki leffat ja sarjat joissa on Kathryn Hahn saa automaattisesti pisteitä.

…. kokeellisesti joo, mutta WandaVision on joka tapauksessa tähän mennessä tämän vuoden eniten sarja-FOMOa aiheuttanut sarja. Koska se ilmeisesti leikkii sitcom-kliseillä! Eli ei perinteistä supersankarisäätöä. Kuulostaa hauskalta. Ja sitten siinä kai tapahtuu jotain suuria ja jännittäviä asioita, koska Twitterissä jaksoista on aina keuhkottu. Ja Kathryn Hahnin esittämä Agnes on ymmärtääkseni loistava hahmo. Olen valmiiksi Team Agnes, mistään mitään tietämättä. Ja ikuisesti Team Kathryn Hahn.

 Olisi kovin minua mennä spoilaamaan sarja etukäteen, mutta ehkä nyt odotan hetken. Ei sitä tiedä milloin alan heittelemään rahojani kaikkiin mahdollisiin suoratoistopalveluihin.

Ms. Marvel

Kuten sanottu, MCU-tietämykseni (ja kiinnostukseni) on heikkoa, mutta hyvin tehdyt teinisarjat kelpaavat aina. Teini-ikäisestä  Kamala Khanista eli Neiti Ihmeestä kertova Ms. Marvel on sitä samaa MCU:n Phase Fouria kuin WandaVision, 19. maaliskuuta alkava The Falcon and the Winter Soldier ja kesäkuussa ilmestyvä Loki. Ja muut tulevat Marvelin leffat ja sarjat, joiden yhteistä universumia yritän ymmärtää mutta menee vain pää sekaisin.

Ms. Marvelin on tarkoitus ilmestyä loppuvuodesta 2021. Sen nimiroolissa on kanadalainen Iman Vellani.

Cougar Town (Star)

Loistavaa, Disney plus (tai siis Star) on täynnä huvittavan hölmöjä sarjoja! Kuinka pönttö sarja Cougar Town olikaan! En oikeastaan edes muista mitä siinä tapahtuu, muuta kuin että Courtney CoxBusy Philipps ja Christa Miller juovat paljon viiniä. Mitäpä sitä muuta. Cougar Townia on näköjään tehty kuusi tuotantokautta. Kuusi! Olisin voinut vannoa, että se kesti max kaksi kautta.

Kaikki yllä oleva saattaa kuulostaa dissaukselta, mutta todellakin haluan katsoa kaikki kuusi pönttöä viininjuontikautta. Luulen, että osaisin arvostaa sarjaa enemmän näin kolmekymppisenä.

Scrubs (Star)

En osannut arvostaa myöskään Scrubsia (suom. Tuho-osasto) silloin aikanaan. Olisi syytä ottaa uusintakatseluun, ehkä nyt ymmärtäisin sen vitsejä paremmin (tai yhtään). Mun muistikuvissa Scrubs nimittäin on melko yhdentekevä ja epähauska sarja. Fun fact: Scrubsin luoja, tuottaja Bill Lawrence on ollut luomassa myös mainittua Cougar Townia ja viimeisimpänä loistavaa Ted Lassoa.

Dollface (Star)

Haluan nähdä myös ”feministiseksi komediasarjaksi” kuvaillun Dollfacen, lähinnä siksi että sen pääosassa on Kat Dennings, joka on mun kirjoissa ääricool tyyppi. Ollakseni rehellinen, Dollfacen traileri vaikutti vähemmän loistavalta eikä se ole saanut parhaita arvioitakaan, mutta en välitä. Laitan sarjan silti mun kuvitteelliselle Disney+-listalle. Coolin Kat Denningsin lisäksi sitä tähdittävät coolit Brenda Song ja Shay Mitchell.

Sarja on alunperin Hulun, Disney plussassa on myös sen sarjoja. Koska vähemmän yllättäen jättimäisen The Walt Disney Companyn omistajalonkerot ulottuvat melko laajalle. Disney plussaan on myöhemmin tulossa myös esimerkiksi Hululle valmistuvat, uutuussarjalistalta löytyvät The Dropout ja Dopesick.

Disney-klassikot

Okei, eivät ole sarjoja, mutta olenko väärässä jos oletan Disney plussan sisältävän kaikki Disneyn klassikkopiirretyt? Koska niidenkin vuoksi voin olla valmiina heittelemään rahojani. En ole edes nähnyt Frozen kakkosta! Plus Suosikkiasioiden Onko Disney-prinsessat huonoja esikuvia -juttusarja ei ole päivittynyt hetkeen, kenties helppo pääsy Disney-piirrettyjen ääreen vauhdittaisi asiaa. LumikkiTuhkimoAuroraBelleAriel ja Jasmine ovat jo analysoitu, PocahontasMulanTähkäpää ja Tiana puuttuvat (virallisista Disney-prinsessoista). Nuo modernin ajan Disney-prinsessat.

Tähän mennessä analyysien tuloksena on muuten se, että mun suosikki Disney-prinsessa on hieman yllättäen Tuhkimo.

Soul

Piirretyistä puheen ollen, haluan nähdä Pixarin Soulin! Taitaa olla melko super. Voittanee pian kai myös Oscarin.

The Mandalorian

Ihan vain ymmärtääkseni meemejä (hieman myöhässä), lisään listalle kuitenkin The Mandalorianin. Toki tässä on sellainen pieni juttu, että olen nähnyt tasan nolla Star Wars -leffaa. Mutta tiedän, että The Mandalorianissa on Baby Yoda. Uskon tämän riittävän pohjatiedoksi. Ja siis mitä muuta Star Warseista muka pitää tietää kuin Luke, I’m Your Father? Täydellisesti hallussa koko Star Wars -universumi.

11 kuukautta sitten päätin HBO-postaukseni näin:

Kello käy. Annan itselleni noin kaksi viikkoa ennen kuin sorrun.

Mutta enpäs sortunut! Katsotaan, kuinka kauan pysyn erossa Disney plussasta.

LUE MYÖS:

Kategoriat
Ajattelin tänään Leffat Suosittelen

Wait ’til you meet my little sister

Kirjoitus on alun perin julkaistu 8.3.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: seuraavat sukupolvet

Kuva: Netflix

Sara Bareillesin kappaleessa Armor on kohta jossa lauletaan:

I see
The unforgettable, incredible ones who came before me
Brought poetry, brought science
Sowed quiet seeds of self-reliance
Bloom in me, so here I am
You think I am high and mighty, mister?
Wait ’til you meet my little sister

Pidän tuosta kohdasta. Se toimii myös mainiona ohjenuorana kansainvälisenä naistenpäivänä (ja aina); ymmärrä että seisot sinua edeltävien naissukupolvien olkapäillä, ole itse nostamassa seuraavia sukupolvia.

Wait ’til you meet my little sister

Jos sosiaalista mediaa on uskominen, käynnissä on suuri sukupolvien taistelu milleniaalien ja Z-sukupolven välillä. Z-sukupolvi kuulemma naurestelee milleniaalien sivujakauksille ja pillifarkuille, milleniaalit yrittävät vastata huutoon naureskelemalla nuoremmilleen.

Tapelkoon ken haluaa. Ja kyllähän minäkin – näin 31-vuotiaana milleniaalina – välillä pyörittelen silmiäni nykynuorisolle, älypuhelimet kädessä syntyneelle Z-sukupolvelle. Eikö se kuulu asiaan?

Suurimman osan ajasta kuitenkin fiilistelen sitä, että maailma on täynnä fiksuja, suvaitsevaisia ja empaattisia nuoria ihmisiä, joille ne asiat, jotka minun on täytynyt opetella, ovat täysin itsestäänselviä. En minä esimerkiksi ollut kuullutkaan termiä intersektionaalinen feminismi ennen kuin olin aikuinen.

Katsoin muutama päivä sitten Netflixin tulleen leffan Moxie (suom. Näpit irti!). Sen on ohjannut suosikkityyppini Amy Poehler. Oikein pätevä naistenpäivän leffatärppi.

Moxie kertoo lukioikäisestä Vivianista (Hadley Robinson), joka kokee feministisen herätyksen. Koulun uusi tyttö Lucy (Alycia Pascual-Peña) auttaa Viviania näkemään, että koulun poikien boys will be boys -käytös on oikeasti seksististä paskaa, pahimmillaan seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Vivian inspiroituu äitinsä Riot grrl -nuoruudesta ja perustaa anonyymin Moxie-zinen koulunsa patriarkaalisia rakenteita ravistelemaan.

Leffa oli oikein viihdyttävä ja hyvää tarkoittava. Alleviivatun intersektionaalinen. Ei täydellinen, mutta yhtä kaikki hienoa, että Moxien kaltaisia leffoja tehdään. Ja hienoa on myös se, että eihän niitä välttämättä edes tarvitsisi tehdä. Tuntuu nimittäin siltä, että isolle joukolle nykynuorista – tai ainakin Moxien oletetulle kohderyhmälle – elokuvan alleviivaamat ”opit” ja esiin nostamat epäkohdat ovat jo tuttuja juttuja. Sellaisia, jotka tiedostetaan ja joita yritetään korjata. Hyvä niin.

Ei maailma tietenkään ole valmis ja virheetön, kaukana siitä. Eivätkä nykynuoret ole täydellisen valveutuneita ja virheettömiä.

Silti, näin naistenpäivänä – jonka syitä ei sovi unohtaa – sanottakoon, että mulla on täysi luotto Suomen ja maailman tyttöihin ja nuoriin naisiin. Ja nuoriin ihmisiin ylipäänsä. Z-sukupolvi näyttäytyy meikä-milleniaalille aiempia sukupolvia avoimempana ja suvaisevaisempana, vaikeistakin asioista puhuvana, epäkohtiin puuttuvana ja maailmaa muuttavana.

Onko se mikään ihme? Jos kerran seistään edeltävien sukupolvien olkapäillä, eikö sukupolvi toisensa jälkeen väistämättä nouse aina vähän korkeammalle.

Wait ’til you meet my little sister

Moxie (Näpit irti!) katsottavissa Netflixissä. Elokuva perustuu Jennifer Mathieun samannimiseen kirjaan.

PS. Hyvää naistenpäivää. My armor comes from you.