Kategoria: Ajattelin tänään

Pohdintoja maailman menosta.

Kategoriat
Ajattelin tänään Hassua Sarjat

Sarjojen tärkein kriteeri (eli Inventing Annasta, Reacheristä ja viihdyttävyydestä)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 15.2.2022 Lilyssä.

Suosikkiasioita: Viihdyttävät sarjat.

Kuvat: Netflix & Amazon Prime

Mulla on nykyään huono sietokyky sellaisiin sarjoihin, joiden parissa en viihdy. Viihtyminen on pääasia, kun päätän mihin tuhlaan ja en tuhlaa aikaani. En jaksa kahlata läpi jotain superkehuttua Laatusarjaa, jos se lähinnä tylsistyttää minua. Ennen jatkoin usein kahlaamista, koska pitäähän mun tietää miten tämä loppuu. Nykyään olen että se ja sama, next. Siis useimmiten. Välillä kahlaan edelleen – osin tämän bloginkin takia. Pitäähän mun tietää, mitä dissaan. 😀

Olen viime päivinä tsekannut kaksi uutuussarjaa. Toinen viihdytti, vaikka paperilla se vaikutti hyvin epäviihdyttävältä ja toinen tylsistytti (tai tylsistyttää), vaikka paperilla se vaikutti superviihdyttävältä.

Reacher / Amazon Prime

Aina viihdyttävien sarjojen ei tarvitse olla sitä ominta minua. Siis leppoisia komedioita, hyvän mielen sarjoja tai sarkastisia satiireja. Amazonin Reacher pitää sisällään paljon sellaista kamaa, jota en tavallisesti jaksa. Lähinnä liiallista väkivaltaa ja muuta yletöntä ramboilua. Mutta minä viihdyin sen parissa mainiosti. Sarja on hyvin tehty, koukuttava ja mikä tärkeintä, se ei ota itseään liian vakavasti. Lee Childin kirjasarjasta tuttu Jack Reacherin hahmo on aiemmin nähty valkokankailla Tom Cruisen esittämänä (olenko jo maininnut, etten voi sietää Tom Cruisea?).

Moni kirjasarjan fani pettyi aikoinaan Cruisen pestaamiseen, sillä kirjoissa Reacheriä kuvaillaan isoksi ja lihaksikkaaksi miesvuoreksi (siis ei ehkä juuri noilla sanoilla, mutta you get the point). Ja 170-senttinen Cruise on melko kaukana siitä. Sarja-Reacherin pääosassa nähtävä Alan Ritchson saikin heti alkuun pisteitä oikeanlaisesta olemuksestaan. Siis 188 sentin pituudestaan ja yleisestä miesvuorimaisuudestaan. Ja ilmeisesti Reacher-fanit ovat noin muutenkin olleet tyytyväisiä hänen suoritukseensa. Itse en voi ottaa kantaa, sillä en ole lukenut yhtään Reacher-kirjaa. Mutta sarjalle pisteitä! Olisin katsonut enemmänkin kuin kahdeksan jaksoa.

Tiivistelmä: Buu Tom Cruise, jee Alan Ritchson ja suositus oikein viihdyttävälle Reacherille. Sarja uusittiin pikatahtia kakkoskaudelle, joten viihdyttävät ramboilut jatkukoon!

Inventing Anna / Netflix

Ja sitten tämä Netflix-uutuus. Huoh. Mulla oli korkeat odotukset Inventing Annasta, megatuottaja  Shonda Rhimesin (Greyn anatomia, Scandal, Bridgerton, How to Get Away with Murder…) luomasta ja tuottamasta minisarjasta. Sarjan taustalla on kiehtova tositarina venäläissaksalaisesta Anna Delveystä (oikealta nimeltään Anna Sorokin), joka huijasi itsensä New Yorkin seurapiireihin esiintymällä rikkaana perijättärenä. Ja joka sittemmin jäi kiinni ja passitettiin rikoksistaan vankilaan. Sarja pohjautuu toimittaja Jessica Presslerin artikkeliin How Anna Delvey Tricked New York’s Party People – suosittelen, mainio juttu.

Mutta itse sarja… jos nyt sillä viihdyttävyys-aspektilla arvioidaan, pakko myöntää että olen pettynyt. Enkä edes kovin vähää. Sarja vaikuttaa heittävän potentiaalinsa hukkaan. Noin kiinnostava tarina, noin tylsä toteutus! Pääosassakin superlahjakas Julia Garner – jonka Anna-aksentti saattaa muuten kuulostaa melko ärsyttävältä, mutta on itse asiassa hyvin lähellä totuutta.

Hyvä on, olen katsonut vasta kolme jaksoa, joten ehkä tämä ininä on ennenaikaista ja epäreilua. Mutta luoja että on ollut työlästä tarpoa niiden kolmen jakson läpi. Tuntuu, että olisin katsonut sarjaa paljon pidempään kuin kolme tuntia. Sarja on ihan liian pitkä (yhdeksän vähintään tunnin mittaista jaksoa) ja siinä on ihan liikaa turhaa sälää. Tai siis ainakin niissä kolmessa ekassa jaksossa oli.

Ei minua kiinnosta sarjan toimittajahahmo Rachelin (Anna Chlumsky) ja tämän aviomiehen (Anders Holm) parisuhde ja tuleva lapsi. Tai vielä sitäkin turhempana, Annan lakimiehen (Arian Moayed) ja tämän vaimon (Caitlin FitzGerald) parisuhdekeskustelut (sain tosin iloa Succession-jälleennäkemisestä). Kill your darlings, hyvät ihmiset! Jaksot olisivat ihan hyvin voineet olla 30-45-minuuttisia, jos ylimääräinen sälä olisi jätetty leikkauspöydälle.

Sitten se päätös rakentaa sarja niin vahvasti toimittajan ympärille…  en pitänyt siitä ratkaisusta. Ja munhan toimittajana pitäisi pitää siitä, että toimittajan työtä arvostetaan ja nostetaan keskiöön. Ongelma on vain siinä, että – ja sanon tämän täysin ammattikuntaani arvostaen – lopputulos, siis tarina, on usein huomattavasti kiinnostavampi kuin työ tarinan takana. Ja jos tämä tarina kiinnostaa, suosittelen ennemmin Jessica Presslerin artikkelia kuin taiteellisia vapauksia ottavaa Inventing Annaa.

Nyt mun pitää enää päättää, viihdyttääkö sarja edes sen verran, että jaksan jatkaa kahlaamista vielä kuusi (6!) ylipitkää jaksoa.

PS. Jos olisin tehnyt ystävänpäiväpostauksen kuten piti, mutta en ehtinyt, olisin siinä suositellut Amazon Primen mainiota rom com -uutuutta I Want You Back. Ei yritä millään lailla keksiä pyörää uudestaan, vaan on juuri sitä, mitä minä romanttisilta komedioiltani kaipaan: hauska, lämmin ja hyvällä tavalla ennalta-arvattava. Ja viihdyttävä tietysti, päivän teemaan sopien. Plus pääosassa on Jenny Slate, josta pidän kovasti.

Kategoriat
Ajattelin tänään Oma elämä Sarjat

Itsearviointi ja vuoden 2021 luetuimmat postaukset (eli mysteeri ja pieni helpotus)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 31.12.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: Suosikkiasioita

Vuosikatsaus 2021! Eli Suosikkiasioiden luetuimpien postauksien top kymppi. Ennen sitä pieni itsearviointi:

Julkaistuja juttuja yhteenä: 53. Heikoimmat kuukaudet (=vain kaksi postausta): heinäkuu (ymmärrettävää), syyskuu (missä syystsemppi?!) ja marraskuu (ymmärrettävää). Paras kuukausi: joulukuu (=kahdeksan postausta). Lähinnä koska halusin päästä 52:een, jotta voin sanoa julkaisseeni keskimäärin postauksen viikossa (oma tavoite). Lukijoita: mukavasti. Ainakin sen verran, että tuntuu siltä, että kirjoitan muillekin kuin vain itselleni. Se on huippua. Paras asia: kommentit ja vakkarilukijat. Ikävin asia: ei riitä, että on idea, se pitää oikeasti toteuttaa. Miinusta itselleni: onneton (=lähes olematon) IG-tekeminen ja oman itseni esiin tuominen. Tai siis jatkuvastihan puhun itsestäni. Eivät ole kenenkään muun suosikkiasioita kuin minun, mutta… you know… en minä pelkästään tv-sarjoja ole. Plussaa itselleni: läpänheitto, huonot vitsit ja ainakin 46 postausta, joista voi olla ylpeä.

Kaiken kaikkiaan sellaista seiska plussan tekemistä, sanoisin.

Okei, nyt ne luetuimmat, kympistä ykköseen (linkit vievät postauksiin):

10. Ginny & Georgia ja muut uutuussarjat, jotka olen jättänyt kesken

Note to self: joku jaksaa lukea valittamistasi, M.

9. Netflix-dokkari, jonka haluaisin pyyhkiä mielestäni

Tämä on mysteeri. Vuoden 2020 tammikuussa julkaistu, omasta mielestäni melko yhdentekevä juttu Netflixin inhottavasta Näpit irti kissoista: nettitappajan jäljillä -dokkarista kerää tasaisesti klikkejä – edelleen. Google-haku tietysti syypää, mutta ei uskoisi, että niin moni googlettaa just tätä dokkaria. Fun fact: kirjoitin ko. postauksen Thaimaassa. Viimeinen matkani ennen erästä pandemiaa.

8. Suosikkisarja just nyt: inspiroiva ja itkettävä Anne with an E 

Toinen tammikuun 2020 postaus, jota klikkailtiin vielä vuonna 2021 tasaisesti. Anna, a lopussa -sarja tuli joku tovi sitten myös Yle Areenaan, tuntui saavan siitä uutta elämää (just nyt ei taida enää löytyä Areenasta.)

7. 10 mielenkiintoista uutuussarjaa syksyyn 2021 (ja vanhat suosikit)

Perinteinen syksyn uutuussarjapostaus! Lämmittää, että kiinnostavat.

6. Suosikkisarja just nyt: Netflixin koukuttava Young Royals

Vad kul att det här skrivandet intresserade dig! Eftersom Young Royals rocks!

5. Suuri tsemppibiisilista – 75 kappaletta, jotka antavat voimaa

Vanha kunnon tsemppibiisilista pitää pintansa, vaikka on julkaistu jo syyskuussa 2018. Huippua, tsemppibiisit best.

4. Sarja, josta kaikki puhuvat: Netflixin Sex/Life

Ei kai siinä. Pysyn edelleen kannassani: Jake hiton Taylor (siis Sex/Lifen Brad, näyttelijä Adam Demos) on karismaton ”viiden pennin Hemsworth”. Ja heeei, tämä unohtui Sarjat, joita en katsonut loppuun -listalta. Koska joo, en jaksanut loppuun asti.

3. 24 mielenkiintoista uutuussarjaa vuodelle 2021 (osa 1)

Uutuussarjapostausten veto on jopa pieni helpotus, koska ovat jonkin verran isotöisiä ja aikaavieviä kirjoittaa. En nyt ihan kauheasti välitä, jos joku postaus ei ole suuri hitti, mutta kiva silti nähdä, että uutuussarjalistat keräävät klikkejä.

2. Vuoden 2020 parhaat sarjat (ja ne, joita en katsonut loppuun)

On pärjännyt läpi vuoden. Lämmittää mieltä.

1. 15 mielenkiintoista uutuussarjaa vuodelle 2021 (osa 2: Netflix)

Hurraa, Netflixiä kansalle! Vuoden 2022 uutuussarjapostaukset ovat jo tekeillä.

PS. Oma suosikkini vuonna 2021 julkaisemistani postauksista? Erään romanttisen komedian anatomiat, kaikki Viime aikojen suosikkiasioita –postaukset ja tämä höttöinen hömppäpostaus: Sarja- ja leffakohtauksia, joita ajattelen usein. Inhokkipostaukseni? Naistenpäiväkirjoitukseni Wait ’til you meet my little sister. Tarkoitin hyvää, mutta kirjoitus leviää käsiin eikä siinä ole päätä eikä häntää.

PPS. Vielä kerran kaunis kiitos kaikille, jotka ovat vahingossa tai tarkoituksella eksyneet tähän blogiin. Merkitsee paljon.

PPPS. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Olkoon vuosi 2022 parempi meille kaikille! 🙂

Kategoriat
Ajattelin tänään Hassua Sarjat

Asioita, jotka ärsyttävät tv-sarjoissa

Kirjoitus on alun perin julkaistu 2.12.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: valittaminen. Ja sarjat. Ja sarjoista valittaminen.

Kotona kirjassa -blogissa oli tovi takaperin juttu Kirjamarinoita, jossa kirjoittaja Ranja kävi läpi kirjoihin ja lukemiseen liittyviä ärsytyksiään. Koska valittaminen on (välillä) oikein pätevä suosikkiasia, sallinet Ranja että lainaan postausideaasi. Hieman soveltaen: olen parempi valittamaan katsomastani kuin lukemastani, joten valitan sarjoista.

Osa liittyy katsomiskokemukseen, osa sisältöihin. Kaikki ärsyttävät – enemmän tai vähemmän.

Iniseminen alkakoon!

1. Tekstitysten käännösvirheet. Mulla ei tietenkään ole mitään käsitystä kääntäjän työstä, joten tämä on epäreilua ininää – taatusti on aikataulupaineita ja deadlinekiireitä siinä(kin) työssä. Tämä tieto ei kuitenkaan estä minua pyörittelemästä silmiäni tekstitysten käännös- ja kirjoitusvirheille. Kaikkein pahinta on, jos virheellinen käännös muuttaa tarkoituksen täysin. Tai jos on jotain spesifiä sanastoa, josta kääntäjä ei ole saanut otetta, ja koko käännös menee täysin metsään sen vuoksi. Tai englanninkielinen sanonta, joka on käännetty ihan väärin. Edelleen, kaikki kunnia ja kiitos kääntäjille! Ei olisi minusta siihen hommaan, kunhan pitää päästä pätemään ja jupisemaan.

2. Käsikirjoituksen huolimattomuusvirheet. Siis että vaikka ykköskaudella on julistettu, että hahmolla ei ole sisaruksia ja sitten vitoskaudella kuvaan hyppääkin kolme siskoa. Hei käsikirjoittajat, miten minä muistan nämä asiat mutta te ette?

3. Kun hahmo on muka tosi köyhä, mutta asuu New Yorkissa kivan avarassa tiiliseinäisessä loft-asunnossa. Ja vastaavat, kysymysmerkkejä herättävät, todellisuudesta irtaantuneet valinnat. Tosin pääsen näistä yleensä aika nopeasti yli. Koska mitä hiton väliä sillä on, jos fiktiivisissä maailmoissa tienataan vähän ja asutaan kauniissa asunnoissa ja ostellaan merkkivaatteita nollabudjeteilla?

4. Tarpeettomat kuolemat. Tietysti ymmärrän, että sarjakuolemat ovat tärkeä ja tarpeellinen tapa edistää juonta, mutta välillä hahmoja tapetaan ihan turhaan. Tuntuu, että käsikirjoittajat haluavat vain saada hahmot – ja katsojat – kärsimään. Esimerkiksi: kuinka monta Jack Bauerin vaimoa / tyttöystävää / läheistä naistuttavaa 24 tappoikaan? Teri, Michelle, Audrey, Renee… Jack Baueria kidutti terroristi toisensa jälkeen, kyllä hän kärsi ihan tarpeeksi ilman että joka kaudella pahis murhasi hänen tyttöystävänsä! Ja anteeksi nyt vaan, mutta jos haluatte heivata naisen Jack Bauerin elämästä, eroaminenkin on vaihtoehto. Lähettäkää nainen vaikka toiselle puolelle maailmaa työkomennuksen perässä! Ei häntä aina tarvitse tappaa. Damn it.

5. Ei lopputekstejä. Tämä liittyy lähinnä telkkariin; antakaa mun katsoa lopputekstit ennen kuin alatte rullaamaan mainoksia! Monesti haluan tsekata vaikka jonkun näyttelijän nimen jota en saa päähäni, mutta eipä onnistukaan koska mainokset.

6. Koostejaksot. Hyvä luoja että vihaan niitä! Siis tiedättehän, esimerkiksi Frendien jaksot, joissa vanhoista jaksopätkistä leikataan ja liimataan täysin tarpeeton täytejakso. MINÄ OLEN NÄHNYT NÄMÄ KOHTAUKSET  JO!

7. Edelliseen liittyen: vihaan myös vaihtoehtoinen todellisuus -jaksoja, niitäkin on esimerkiksi Frendeissä. Ei minua kiinnosta, mitä olisi voinut tapahtua.

8. Jos joku odottamani kohtaus tapahtuu off screen. Buu! Tai jos välittömästi sen odottamani kohtauksen jälkeen tapahtuu aikahyppy.

9. Jos joku sarja, jonka haluan nähdä, ei ole katsottavissa missään Suomen suoratoistopalvelussa tai tv-kanavalla. HALUAN KATSOA HAPPY ENDINGSIN MISTÄ VOIN KATSOA HAPPY ENDINGSIN???

10. Luonnollisesti se, jos joku rakastamani sarja päättyy ihan väärin. En minä aina kaipaa onnellisia loppuja (okei tuo oli valhe), mutta  väärä loppu voi pilata vuosikausien rakkaussuhteen. Siis että minä tuhlasin tähän sarjaan tunteja elämästäni, ja se loppuu näin. Mitä?! Esimerkki: viime vuonna putosin Supernatural-kuoppaan. Katsoin about miljoona jaksoa sitä sarjaa, olin sataprosenttisesti Team SPN – ja sitten VIHASIN viimeisiä jaksoja ja loppuratkaisua. Oikeasti, 15 kauden ja 15 vuoden jälkeen tuo on se tapa jolla päätätte lopettaa sarjan?

11. Jos joku tylsä, ihmisten mieliin pesiytynyt kummallisen vaikutusvaltainen mielikuvitusportinvartija pääsee määrittelemään sitä, mitkä ovat cooleja, katsomisen ja hypettämisen arvoisia sarjoja. Ja mikä on noloa guilty pleasure -sisältöä, jonka katsomisesta pitää puhua häpeillen. Ihan sama! Katso mitä katsot, pidä mistä pidät, rakasta just niitä sarjoja kuin haluat. Ihan sama mitä joku hienosteleva tyyppi Twitterissä ajattelee. Tai mitä mieltä sisäinen coolius-mittarisi on. Ei ihmisten tarvitse katsoa vain Successionia, vaikeaselkoisia brittidraamoja ja vähän liian fiksuja kulttikomedioita. Roswell, New Mexico on täysin pätevä ja hyväksyttävä sarja, vaikkei se voitakaan yhtään Emmyä!

… mahdollisesti katson parhaillaan Roswell, New Mexicoa.

PS. Team Malex. IYKYK.

LUE MYÖS:

Miksi pahikset ovat niin huonoja tappamaan ja muita tärkeitä tv-kysymyksiä
Yllättävä suosikkisarja (eli miksi Supernatural on miljoona kertaa parempi kuin kuvittelin)
Roolinsa vanki