Kategoriat
Sarjat Suosittelen

13 sarjatärppiä kesäkuuhun 2024

Kirjoitus on alun perin julkaistu 31.5.2024 Lilyssä.

Suosikkiasia: Sarjat!

Kuvat: Apple TV+, Prime Video, Hulu, Disney+, Netflix

Piti elvyttää vanhat kunnon sarjatärppipostaukset noin vuoden tauon jälkeen, koska A) piti saada joku roti tähän blogihommaan ja B) ne ovat oma tapani pysyä kärryillä mitä, mistä, milloin. Olen viime kuukausien aikana katsonut paljon vähemmän sarjoja (hyvä asia vai huono asia, en tiedä), ja yksi syy on, etten ole näiden postauksien muodossa etukäteen opetellut, mitä milloinkin kuuluu katsoa. Sitten käy niin, että Abbott Elementaryn kolmoskausi alkaa ja mitä hittoa, minä en tiennyt! Miksei kukaan (=minä itse) kertonut?

Mikä / mistä / milloin alkaa

Uutuussarjat

Star Wars: The Acolyte / Disney+ / 5.6.

Star Wars -universumi, suosikkiaiheeni josta en tiedä mitään. Sen tiedän, että The Acolyte on kerännyt varsin positiivisia arvosteluita. Kahdeksanjaksoinen sarja tutkii salaisuuksien galaksia ja pimeän puolen voimia, eikä kaikki ole miltä näyttää. Dun dun dun. Pääosissa  Amandla StenbergSquid Gamesta tuttu Lee Jung-jae sekä Manny Jacinto, jonka tämän jedihässäkän lisäksi kuuluisi selkeästi olla jonkun nokkelan rom comin täydellinen rom com -mies.

The Tattooist of Auschwitz / SkyShotime / 7.6.

Parin vuoden takainen Heather Morrisin hittiromaani nähdään nyt sarjana. Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä tavanneiden Lali ja Gita Sokolovin tosielämän tarinasta inspiraatiota saaneen sarjan pääosissa nähdään Jonah Hauer-King ja Anna Próchniak. Kirjailija Heather Morrista sarjassa esittää Melanie Lynskey.

Queenie / Disney+ / 7.6.

Heei, pidin Candice Carty-Williamsin Queenie-romaanista, nyt siitä on tehty sarja. Cool.

Hierarchy / Netflix / 7.6.

K-draamaa ja teinidraamaa ja mysteereitä.

Ylin 0,01 % oppilaista ylläpitää lakia ja järjestystä Jusin-lukiossa, mutta salamyhkäinen uusi tulokas onnistuu tekemään särön ylimystön voittamattomaan maailmaan.

Under the Bridge / Disney+ / 12.6.

Ottamatta huomioon antipatioitani ahdistavia rikossarjoja kohtaan, tämä jopa vähän kiinnostaa – joskin tositapahtumiin perustuvat true crime -sarjat ovat aina vähän moraalisesti harmaalla alueella. Under the Bridge pohjautuu Rebecca Godfreyn samannimiseen kirjaan 14-vuotiaan Reena Virkin murhatapauksesta. Pääosissa Riley Keough ja Lily Gladstone, jotka ovat yleisesti äärimmäisen cooleja tyyppejä, joille toivon kaikkea hyvää.

Presumed Innocent/ Apple TV+ / 12.6.

Jake Gyllenhaalin tähdittämä lakimaailmaan sijoittuva minisarja, jossa yleisestä syyttäjästä tulee pääepäilty kollegansa murhassa. Dun dun dun tähänkin.

Land of Women / Apple TV+ / 26.6.

Eva Longorian tähdittämässä komediadraamassa newyorkilainen hienostorouva pakenee aviomiehensä aiheuttamia rahasotkuja pieneen espanjalaiskylään äitinsä ja tyttärensä kanssa.

My Lady Jane / Prime Video / 27.6.

Historiallinen draamakomedia / pukudraama kertoo 1500-luvulla eläneen Lady Jane Greyn tarinan. Sillä lailla hyvin löyhästi. Oikeastaan linkki tositapahtumiin taitaa olla melko heppoinen. Vai onkohan sitä lainkaan? Niin tai näin, tässä sarjaversiossa Lady Jane välttää teloittajan kirveen… ja en tiedä, seurauksena on yleistä säätöä?

Eiku sori, opin juuri että tosielämän Lady Jane Grey EI välttänyt sitä kirvestä, vaan hänet mestattiin teinityttönä. Eli tämä on what if -fantasiaskenaario.

Supacell / Netflix / 27.6.

Joukko toisilleen tuntemattomia etelälontoolaisia saa yllättäen supervoimia.

Jatkuvat sarjat

The Boys, kausi 4 / Prime Video / 13.6.

The Boys, rakas sekopäinen suosikkisarjani. Ilman tätä postausta en olisi muistanut, että neljäs kausi starttaa, joten kiitos itselleni muistutuksesta. Olen joka kausi ollut vakuuttunut siitä, etteivät hommat voi enää mennä oudommaksi, ällömmäksi ja väkivaltaisemmaksi, ja joka kerta olen ollut väärässä. Bring it on, nyt en oleta enää mitään.

Bridgerton, kausi 3 osa 2 / Netflix / 13.6.

En ole katsonut Bridgertonin kolmoskauden ensimmäistä osaa (koska peruin Netflix-tilaukseni ja ”katson” nykyään Netflixin kamaa some-spoilaamalla), mutta saanko silti avautua? Koska oikeasti, hyvä Netflix ja muut suoratoistopalvelut: KAHDEKSANJAKSOISIA KAUSIA EI OLE SALLITTUA PILKKOA KAHTEEN OSAAN!! Hyvä luoja, että on raivostuttava julkaisumalli. Julkaiskaa joko kaikki kerralla tai jakso viikossa, 4+4 kuukauden tauolla on silkkaa vittuilua.

(Polin kiinnostaa.)

Criminal Minds, kausi 17 / Disney+ / 14.6.

Miksi kuvittelin, että tämä perusversio Criminal Mindsista on jo loppunut? Ei näköjään. Minä tunnetusti olen lopettanut sarjan katsomisen noin viisi vuotta sitten, kun kyllästyin ankeisiin sarjamurhaajasatuihin.

House of the Dragon, kausi 2 / Max / 17.6.

Mikään ei ole vahvempi osoitus siitä, kuinka paljon suoratoistopeli on muuttanut julkaisukalenteria kuin se, että Max vyöryttää House of the Dragonin kaltaisen monsterin ulos kesäkuussa. KESÄKUUSSA. Lineaaritelkkarin maailmassa kesäkuukaudet ovat uusintojen täyttämää kuolemanlaaksoa. (En osaa sanoa mitään itse sarjasta. Oletan että siinä on lohikäärmeitä. Ja Matt Smith.)

PS. Hyvää alkanutta kesää. Olkoon se hyvä.

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Viime aikoina katsottua: kolme sarjatärppiä ja vähän valitusta

Kirjoitus on alun perin julkaistu 14.4.2024 Lilyssä.

Suosikkiasia: Sarjat!

Kuvat: Hulu, Amazon MGM Studios, Sky Atlantic / Starz

Hei, hyvää huhtikuuta! Viimeksi kirjoitin lukublokista, mutta ilmeisesti mulla on ollut myös kirjoitusblokki. Ei ollut tarkoitus hylätä rakasta blogiani puoleksitoista kuukaudeksi. Olet ollut mielessäni, Suosikkiasioita. Et vain tarpeeksi. Love u silti.

Luonnollisesti asia, joka rikkoi kirjoitusblokin, oli se, että piti päästä vähän valittamaan. Ja muutenkin yleisesti lätisemään katsomistani asioista.

Viime aikoina olen katsonut:

Mary & George / SkyShowtime

Okei, hyvät uutiset ensin: katsoin Mary & Georgen neljä ensimmäistä jaksoa. Olivat hyviä, koko sarja on todella hyvä, hyvin kiehtova ja koukuttava. Hyvin tehty ja laadukas. En tavallisesti edes ole mikään historiallisen pukudraaman suurin fani, mutta tämä saa kymmenen pistettä. Siinä on sitä paitsi uusi ystäväni, Arsenal-fani Nicholas Galitzine, joka on äärimmäisen hyvä roolissaan. Hurraa Nicholas (ja Julianne Moore ja Tony Curran, pisteitä teillekin).

Sitten huonot uutiset: jostain hiton syystä SkyShowtime on päättänyt jakaa seitsemänjaksoisen minisarjan julkaisun kahteen osaan: ensimmäiset neljä jaksoa julkaistiin maaliskuun alussa, loput kolme julkaistaan herra ties milloin (ilmeisesti huhtikuun lopussa). Ei hyvä, ei hyvä ollenkaan. Tappaa kaiken kiinnostuksen koko hommasta. Jos halusivat olla julkaisematta koko kautta kerralla, olisivat julkaisseet jakson viikossa. Sekin olisi ollut parempi, olisi pysynyt tarina tuoreena mielessä. Täysin randomissa vajaan kahden kuukauden tauossa SEITSEMÄNJAKSOISEN MINISARJAN jaksojen julkaisemisessa ei ole mitään järkeä. Olin aivan messissä, nyt olen vain fuck this shit mitä hittoa, en enää muista mihin jäätiin.

(Odotan silti niitä loppuja jaksoja – mutta tuohtuneena ja silmiä pyöritellen.)

Fallout / Prime Video

Puolet ajasta en ymmärrä mitä tapahtuu, puolet ajasta kukkahattutäteilen väkivallan vuoksi. Ja silti… ja silti Falloutissa on jotain kiehtovaa, joka on vienyt minut jo viidenteen jaksoon. En tajua. Ehkä vain pidän siitä? Kaikesta huolimatta. Fallout perustuu videopeliin, josta vähemmän yllättäen en tiedä yhtään mitään. Maailmanloppua ja ydinsodan jälkeistä dystopiaa, bunkkereita ja robottisotilaita ja mutanttiöttiäisiä ja en edes tiedä mikä Walton Gogginsin hahmo on, joku omituinen kuollut elävä hirviöihminen. (Sivuhuomio: hurraahuutoja Walton Gogginsille, rooli kuin rooli, hän on aina loistava.)

Videopeliin pohjautuvana sarjana Falloutia vertaa helposti The Last of Usiin – ja tiedättekö, minusta se vertautuu siihen oikein positiivisella tavalla. Laadukas ja hyvin tehty kuten TLOU, mutta hauskempi, värikkäämpi ja leppoisampi komediaversio. Ja ilmeisesti toisin kuin The Last of Us, joka seuraa tarkasti videopelin juonta, Fallout lainaa omasta lähdemateriaalistaan vain universumin. Tarina on kehitetty sarjaa varten. Niin tai näin, suosittelen. Siis jos kestää väkivaltaista säätöä.

Only Murders in the Building / Disney+

Olen katsonut Only Murders in the Buildingia. Vain kolme vuotta myöhemmin kuin kaikki muut. Vannon, että tarkoitan tämän kaikella rakkaudella: pidän sarjasta sopivan välinpitämättömällä tavalla. Siis se on aivan pätevä ja mulla on ihan hauskaa sen seurassa, mutta en mitenkään rakasta sitä. Ja siis tämä on aivan fine! Itse asiassa just hyvä. Katson sitä, viihdyn, mietin kuka on murhaaja… mutta menen hyvissä ajoin nukkumaan ja muistan käydä lenkillä, koska mun ei ole aivan välttämätöntä katsoa vielä yhtä jaksoa. Välissä oli pari viikkoa, kun unohdin, että kakkoskausi oli kesken. Ei haitannut! Jos mun pitäisi tiivistää katsomiskokemukseni kahteen emojiin, ne olisivat hymynaama ja se käsiään levittelevä tyyppi.

PS. Asioita, joita olen kuunnellut: Cowboy Carteria (suosikkini ovat Daughter ja Bodyguard) sekä tätä Reneé Rappin loisteliasta fuck you -kappaletta (vannon, etten ajattele ketään spesifiä ihmistä, kunhan aina liputan kunnon fuck you -kappaleiden puolesta):

(Ensi viikolla kuuntelen tiedätte mitä.)

LUE MYÖS:

Kategoriat
Ajattelin tänään Hassua Kirjat

Maailman huonoin kirjapostaus

Kirjoitus on alun perin julkaistu 28.2.2024 Lilyssä.

Suosikkiasia: En tiedä voinko tämän jälkeen sanoa, että kirjat ja lukeminen?

Tämä on inasen noloa, koska olisi kiva, jos kaikki – myös tuntemattomat tyypit internetissä – kuvittelisivat että olen cool ja sivistynyt ihminen. Ja coolit ja sivistyneet ihmiset lukevat kirjoja. Ja siis minä luen kirjoja! Vannon. Mutta minä myös harrastan tätä: laitan erinäisiä kirjoja kirjaston varausjonoon, odotan viikkoja tai kuukausia että saan varaukset käsiini. Ja sitten en koskaan lue niitä viikkoja tai kuukausia odottamiani kirjoja. Laina-aika menee umpeen, ja joudun palauttamaan kirjat, jotta joku oikeasti cool ja sivistynyt ihminen voi oikeasti lukea niitä, ei vain pitää kirjahyllyssään keräämässä pölyä (valehtelin, mulla ei edes ole kirjahyllyä, pelkästään kirjapino ikkunalaudalla).

Erityisesti viime aikoina (sanon viime aikoina koska en kehtaa sanoa että tätä on jatkunut kohta vuoden) olen ollut sarjavaraaja, joka ei saa mitään varauksiaan luettua. Kierrän onnetonta ympyrää: kiinnostun kirjasta, varaan kirjan, odotan kirjaa, lainaan kirjan, katselen kirjaa yöpöydälläni kolme ja puoli viikkoa, tajuan että kirja pitää palauttaa parin päivän päästä, aloitan paniikissa lukemaan kirjaa KOSKA MINÄ ODOTIN SITÄ MONTA KUUKAUTTA, tajuan etten kuitenkaan ehdi lukea kirjaa, luovutan, palautan kirjan. Ja sama uudestaan. Ja uudestaan. Joka askeleen välissä tunnen itseni kirjaluuseriksi.

Mutta hei! Kyllä internetiin merkkejä mahtuu ja omapa on blogini, joten aion nyt kirjoittaa postauksen kirjoista, jotka olen lainannut mutta joita en ole lukenut. Jos kirjastoreissuni eivät sivistä minua, ainakin ne voivat hyödyttää minua (huonon) postauksen muodossa.

Ninth House / Leigh Bardugo: Joku taho – ehkä HS – kirjoitti tästä oikein positiivisen arvostelun. Ja minä olin jo valmiiksi sitä mieltä, että Bardugon teinifantasiahässäkkä Grishaverse on mainio genressään (olen lukenut yhden osan, mutta ei nyt takerruta siihen). Ninth Housen kerrottiin olevan enemmän aikuisille suunnattua Bardugon fantasiaa, joten olin että sold, varaukseen!  Sijoittuu yliopistomaailmaan, on salaseuroja ja okkultismia ja kaikkea muuta jännää. Aidosti olen sitä mieltä, että tämä olisi ollut oikein hyvä ja koukuttava tapaus – ne kymmenen sivua, jotka luin, puhuvat sen puolesta. Mutta joo, laina-aika päättyi enkä ehtinyt mainittuja kymmentä sivua pidemmälle.

Romantic Comedy / Curtis Sittenfeld: Asioita, joista pidän: romanttiset komediat, hassut rakkaustarinat, Saturday Night Live, komedia. Romantic Comedy yhdistää ne kaikki, eikä se silti päässyt lukublokkini läpi. Pari hassua kappaletta luin, sitten tuli jotain muuta ja unohdin. Ja kappas; ”Lainaamiesi teosten laina-aika päättyy kahden päivän kuluttua”. Buu! Haluaisin syyttää kaikkia niitä, jotka varaavat samoja kirjoja kuin minä, mikä tarkoittaa etten voi uusia lainojani, mutta valitettavasti en voi syyttää kuin itseäni.

Lessons in Chemistry / Bonnie Garmus: Yritin valmistautua Apple plussan sarjaan, joka pohjautuu mainittuun kirjaan. Lopputulos: en saanut – oikein kehuttua, ilmeisen mainiota – kirjaa luettua, en katsonut – oikein kehuttua, ilmeisen mainiota – sarjaa.

Se päättyy meihin / Colleen Hoover: Ollakseni rehellinen, lainasin tämän, koska olen kuullut niin paljon ikävää tylytystä tästä ja muista Colleen Hooverin kirjoista. Halusin selvittää, ovatko ne oikeasti niin huonoja. Ovatko ne? Koska itsehän en koskaan oikeasti saanut aikaiseksi ryhtyä selvittämään asiaa.

A Court Of Mist And Fury / Sarah J. Maas: Viime kesänä luin tämän (ilmeisen suositun?) fantasiasaagan ensimmäisen osan, A Court of Thorns and Rosesin. Ihan vähän pyörittelin silmiäni, mutta oli silti ihan koukuttavaa kesälomalukemista. Päätin siis, että luen kakkososankin. Ja oikeasti yritin, mutta en vain saanut itseäni enää kiinnostumaan keijuista ja Prythiania uhkaavista pahuuden voimista ja maagisista ihmeöttiäisistä. Tämä on hieman harmillista, sillä olisin oikein potentiaalinen Rhysand -fan girl (saatoin vähän spoilata kun tajusin, etten jaksa oikeasti lukea kirjaa).

All That’s Left to Say / Emery Lord: Tätä luin jopa melko pitkälle. Sitten tapahtui jotain. En enää muista mitä. Suosittelen silti! Jos on sallittua suositella kirjaa, jota ei ole lukenut loppuun. Tässä on sellainen lukiomaailmaan sijoittuva mysteeri, takaumia, traumoja ja surua; teinityttö yrittää selvittää, mitä hänen kuolleelle serkulleen oikeasti tapahtui ja kuka on syyllinen kuolemaan.

Daddy / Emma Cline: Kirjailijan hittiteos Girls oli oikein mainio (ehkä, en oikeasti enää muista), joten ajattelin, että luen lisää Clinea. Daddy on novellikokoelma, joten ei olisi edes vaatinut suurta sitoutumista. Mutta ei.

All the Lovers in the Night / Mieko Kawakami: Joku jossain suositteli tätä. Ja anteeksi, tämähän kuulostaa hyvältä: kolmekymppisen, yksinäisen naisen huolella pystyttämät kulissit alkavat kaatua, kun hän ystävystyy erikoisen kollegansa kanssa. Miksi en edes aloittanut? On sitä paitsi aina virkistävää lukea jotain muuta kuin britti- ja jenkkikirjailijoita.

The Lonely Hearts Book Club / Lucy Gilmore: Josko lukublokkini murtuisi kevyellä hyvän mielen romaanilla, ajattelin. No eipä toiminut.

Love, Theoretically / Ali Hazelwood: Eikä toiminut myöskään höttöinen rom com -rakkausromaani.

Hävitys: Tapauskertomus / Iida Rauma: Romansseista vakavaan Finlandia-voittajaan. Mutta ei. Minä yritän, kaverit! (Oikeasti voisin yrittää paljon kovempaa.)

*Googlataan: Miten päästä yli lukublokista???*

PS. Tällä hetkellä kirjapinossani on Jennifer E. Smithin The Unsinkable Greta James, koska sillä oli cool nimi ja tyylikäs kansi sekä Bernardine Evariston Girl, Woman, Other, koska ajattelin että voisin oppia jotain. Sivuakaan en ole lukenut kummastakaan.

PPS. Ehkä mun pitäisi lukea joku vanha tuttu kirja, jota tiedän rakastavani. Jos se auttaisi löytämään kadoksissa olevan lukufiiliksen?

PPPS. Se vanha tuttu kirja on Anna Gavaldan Kimpassa. Rakastan sitä. Luen sen tasaisin väliajoin. Ja näin viime hetkellä kykenin tarjoamaan kirjavinkin kirjasta, jonka olen oikeasti lukenut!

LUE MYÖS: