Avainsana: sarjavinkki

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

HBO Max saapui Suomeen! (eli noin 20 sarjatärppiä)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 26.10.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: Sarjat! Ja tarjoukset. Ja ilmeisesti HBO Max.

Kuvat: HBO Max, HBO, Hulu

Ystävät, se on tapahtunut. Olen HBO:n tilaaja. Tai siis HBO Maxin, uusi suoratoistopalvelu aloitti Suomessa tänään (26.10) korvaten HBO Nordicin. Suomeen saapumisen kunniaksi HBO Max houkuttelee tilaajia tarjouksella: tilaa nyt ja saat pysyvän 50 prosentin alennuksen. 4,49 euroa kuukaudessa! Ken minut tunteekaan, tietää että minä RAKASTAN alennuksia. Toki rakastan siis myös tv-sarjoja, mutta vielä enemmän alennuksia. Joten tässä sitä nyt ollaan, syvällä HBO Maxin arkistoissa. Ja ne arkistot ovat hyvin laajat, palvelussa on paaaaaljon kaikkea kiinnostavaa. On vähän sellainen kid in a candy store -olo. Haluan katsoa tämän ja tämän ja tuon.

Ja ei sillä, että mun täytyisi jotenkin perustella tätä HBO Max -sortumistani, mutta näin blogillisesta näkökulmastakin oli hyvä ”heitellä rahojani kaiken maailman suoratoistopalveluihin”. Kuten olen joskus kirjoittanut. Koska nyt mulla on miljoona uutta sarjaa, joista voin kirjoittaa. Uusia suosikkiasioita, uusia sarjatärppejä, uutta sisältöä.

Okei, tässä nyt alkuun lista HBO Maxin sisällöistä (vanhaa HBO:ta, uusia HBO Maxin alkuperäissarjoja ja kaikkea siltä väliltä), jotka haluan katsoa. Siis ainakin nämä. Apua. Lista on huolestuttavan pitkä. Ja tuntuu siltä, että en edes ole vielä huomannut kaikkea…

Succession

NO ETTÄ OLEN PERILLÄ SIITÄ, MISTÄ KAIKKI PUHUVAT. HALUAN YMMÄRTÄÄ MEEMEJÄ! JA TIETÄÄ, KUULUUKO KAIKKIEN OLLA TEAM COUSIN GREG!! JA MITÄ MINÄ JOSTAIN DONITSEISTAKIN JUURI KUULIN?? HALUAN OLLA MUKANA SUCCESSION-HYPESSÄ!!

The White Lotus

Ditto. Haluan tähänkin hypeen mukaan, vaikka sitten kuukausia myöhässä.

Gossip Girl

Ihan vain sen takia, että saan dissata sitä ja valittaa, kuinka ”se oikea, minun nuoruuteni Gossip Girl oli kyllä paljon parempi!!” BLAIR WALDORF 4-EVER! (En oikeasti edes ollut mikään suuri GG-fani, mutta teininostalgia sekoittaa aina pääni.)

The Flight Attendant

Murhamysteeri ja ilmeisen hyvää työtä tekevä Kaley Cuoco. Sold.

Starstruck

Olen halunnut nähdä tämän käänteisen Notting Hillin siitä lähtien, kun ystävällinen lukija vinkkasi siitä kommentissaan. Sarjan luoja ja päätähti on uusiseelantilainen koomikko Rose Matafeo, josta pidän kovasti. (Aloitin Starstruckin ja rakastan sitä.)

Insecure

Tämäkin viime vuosien kehuttu komedia on jäänyt näkemättä, koska olen ollut HBO:ton. Nyt – parahiksi viimeisen kauden alkaessa – aion ehtiä Insecure-junaan.

I May Destroy You

Must see.

Selena + Chef

Selena Gomez on mun silmissä äärimmäisen miellyttävältä vaikuttava julkkis. Sellainen tyyppi, jolle toivoo kaikkea hyvää. Olen nähnyt Selenan kokkausohjelmasta Selena + Chefistä joitain pätkiä somessa, ja se vaikuttaa oikein herttaiselta tapaukselta. Selena ei siis leiki mitään superkokkia, vaan opettelee ruoanlaittoa huippukeittiömestareiden ohjauksessa.

(Hacks)

Paitsi että mitä hittoa, sitä ei löydy Suomen HBO Maxilta??! Buu! Se on HBO Maxin alkuperäissarja ja kaikkea… toivottavasti tulee myöhemmin.

Petyin myös, ettei The Other Two -komediasarjaa ainakaan toistaiseksi ollut tarjolla. On vahvasti sarjat, jotka haluan nähdä -listallani. Ja kakkoskaudeksi tämä alunperin Comedy Centralin sarja siirtyi HBO Maxiin. Ja hei, myöskin HBO Maxille muuttanut Search Party puuttuu. Saanko laittaa tilaukseen? Koska kuten tästä postauksesta käy ilmi, HBO Maxilla on selkeesti puutetta tarjonnasta.

Edit. Hacks tuli joulukuussa HBO Maxiin.

Love Life

Vaikuttaa sopivan leppoisalta ja höttöiseltä sarjalta syksyn pimeyteen. Ja pääosan Anna Kendrick on oikein miellyttävältä ja mukavalta vaikuttava tyyppi.

Roswell, New Mexico

Sama syy kuin Gossip Girlissä; pääsen aukomaan päätäni siitä, kuinka MINUN NUORUUTENI  Roswell on se oikea Roswell. (Oikeasti olen nähnyt uuden Roswellin kolme ekaa jaksoa – lentokoneessa silloin joskus aikana ennen pandemiaa – ja ne olivat oikein päteviä ja koukuttavia. Ainakin väsyneenä lentokoneessa.)

Superman & Lois

Yllättävä valinta, mutta olen lukenut tästä supermiesversiosta paljon hyvää.

A Black Lady Sketch Show

Sketsikomedia on yksi suosikkiasioistani, ja olen tähän mennessä katsonut A Black Lady Sketch Show’n pätkiä YouTubesta. Mukana on iso joukko hauskoja tyyppejä, muun muassa sarjan luonut Robin Thede, Gabrielle Dennis, Quinta Brunson,  Ashley Nicole Black ja Insecurestakin tuttu Issa Rae.

The Great

Tämänkin Elle Fanningin ja Nicholas Houltin tähdittämän, ilmeisesti hyvin epähistoriallisen Katariina Suuri -sarjan haluan nähdä!

VEEP

En ole nähnyt viimeistä kautta. Tämä on korjattava.

Made For Love

Kun hänen teknologiamiljardöörimiehensä haluaa asentaa vallankumouksellisen tarkkailusirun hänen aivoihinsa, Hazel Green pakenee toksista avioliittoaan vieraantuneen isänsä Herbertin luokse.

Vaikuttaa ihan kiinnostavalta. Ja pääosassa on Cristin Milioti, josta pidän siitä HIMYM-fiaskosta huolimatta.

Barry

Bill Hader 4-ever! En minä muuta syytä tarvitse kuin Bill Haderin. Vaikka sitten palkkamurhaajaa esittävän Bill Haderin.

The Newsroom

Jossain vaiheessa on pakko vihakatsoa HBO-klassikko The Newsroom. En ole nähnyt sitä vuosikausiin!

Klassikot

Tuota joo… saattaa olla, että allekirjoittaneelta, varsin paljon tv-sarjoista kirjoittavalta tyypiltä on näkemättä parit varsin kuuluisat, kehutut ja vaikutusvaltaiset tv-sarjaklassikot. The Sopranos, näkemättä. Game of Thrones, näkemättä. The Wire, näkemättä. Tiedetään, tiedetään, shame on me. Mutta ehkä nyt pääsen korjaamaan nämä vääryydet. Kunhan olen ensin katsonut about 20 muuta sarjaa.

Dokkarit ja komediaspesiaalit

The Vow, I’ll Be Gone in the Dark, The Inventor… paljon kiinnostavia dokkareita. Ja komediaspesiaalejakin, kiinnostaa ainakin Julio Torresin My Favorite Shapes. Ja moni muu!

Fun fact: Julio Torres kirjoitti yhden SNL:n viime vuosien parhaista sketseistä, Papyruksen. 😀

PS. Älä huoli Netflix, kyllä minä sinuakin vielä rakastan! Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että – Barney Stinsonia lainatakseni – new is always better. Joten salli pieni syrjähyppyni. Matelen sitten luoksesi taas, kun tarjolla on joku hypetetty uutuussarja.

PPS. En edes vielä päässyt penkomaan HBO Maxin leffatarjontaa… Joku Dyynikin taitaa olla saapumassa pian. Noh, saavat odottaa, pitää katsoa kolmetuhatta sarjaa ensin.

PPPS. HBO-konkarit, vinkkejä otetaan vastaan! Mitä siellä kuuluu katsoa? Mitä olen missannut?

LUE MYÖS:

10 asiaa, jotka tiedän Successionista näkemättä jaksoakaan
Kategoriat
Hassua Sarjat Suosittelen

Vihakatsojan tunnustuksia

Kirjoitus on alun perin julkaistu 18.10.2021 Lilyssä.

Suosikkisarja, jota vihaan… vai vihaanko? En minä enää tiedä.

Kuva: Netflix

Vihakatsominen, hate-watching, on typerää. Miksi minä katsoisin jotain, jota vihaan? Kuluttaisin aikaani sarjoihin, joita en voi sietää? T Y P E R Ä Ä ! En tajua ihmisiä, jotka harrastavat vihakatsomista.

Ja täysin aiheeseen liittymättä; tiedätte varmaan Netflixin hittisarja You’n? Penn Badgley narsisti-psykopaatti-murhaaja Joe Goldberginä. Hello you, lippalakkeja ja mielipuolista sekoilua. Sen You’n.  Sen, josta tuli juuri kolmaskausi. Jep.

Hyvä luoja, että minä vihaan sitä sarjaa! Vihaan.

Vihaan sitä kammottavaa, toksista stalkkeri Joeta. Vihaan niitä Joen harhaisia voice-overeita. Vihaan sitä lippalakkia ja somestalkkausta ja hello you’ta ja mielipuolista sekoilua ja väkivaltaa ja murhia ja sitä hiton lasihäkkiä.

Vihaan You’ta. Vihaan.

Vihakatsominen on typerää. Vihaan You’ta. Luonnollisesti siis katsoin You’n tuoreen kolmoskauden kolmessa päivässä. Ja vihasin sitä! Katsoin silti. Kaikki. Hiton. Jaksot. Kolmessa päivässä. Joku tässä yhtälössä nyt mättää.

Ehkä vihaankin sitä, että rakastan vihata You’ta? Vai vihaanko sitä, että vihaan rakastaa You’ta? Rakastan sitä, että rakastan vihata You’ta? Vihaan että vihaan vihata?  Rakastan että vihaan rakastaa?

En minä enää tiedä mitä yritän sanoa. Hiton You. Sekoitat pääni toksisella paskallasi. Koska miksi minä juuri googletin You season 4? Minähän vihaan sinua.

You Netflixissä. Neloskausi tulossa joten viha-katsominen jatkukoon!

PS. Hate You too, Love.

PPS. Oikeasti, nostan lippalakkiani Penn Badgleylle ja Victoria Pedrettille, kuinka vakuuttavia feikkipsykopaatteja!

LUE MYÖS:

Älä lue tätä kirjaa, jos haluat deittailla huoletta
Kategoriat
Podcastit Sarjat Suosittelen

Viime aikojen suosikkisarjoja, hyviä sarjauutisia ja podcast, jota rakastan

Kirjoitus on alun perin julkaistu 8.10.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: ilmeisesti nordic noir kaikesta jeesustelusta huolimatta. Ja komediat! Aina.

Kuvat: Netflix & Channel 4

Ystävät, send help! Tiedättekö mitä menin nyt katsomaan? Netflixin tuoreehkon tanskalaisjännärin Kastanjamies.

Ei ollut kivaa katsottavaa! Hitto vie.

Raa’an murhan tapahtumapaikalta löytyy kastanjoista tehty hahmo. Sen avulla kaksi poliisia jahtaa tappajaa, jolla on jokin yhteys poliitikon kadonneeseen lapseen.

Olisinko kenties voinut tuosta kuvauksesta päätellä jotain?? Typerä minä. Olen uponnut kaikkeen ikävään synkkyyteen, vaikka kuinka olen viime aikoina jeesustellut ankeista sarjoista. Syytän edelleen Netflixin algoritmeja. Kohta sorrun katsomaan Midnight Massin.

Mutta siis; Kastanjamies oli itse asiassa todella hyvä. Siis tietysti ankea ja ihan liian pelottava, mutta hyvä. Koukuttava ja hyvin tehty, yllättäväkin. Yhdessä vaiheessa olin varma, että tiedän miten homma ratkeaa ja kuka on pahis. Leijuin sellaisessa itsetyytyväisessä nordic noir -besserwisseriydessäni. Ja sitten tajusin, että en minä mitään mistään tiennyt.

Sarja pohjautuu tanskalaisen käsikirjoittajan Søren Sveistrupin samannimiseen dekkariin. Muun muassa Jälkiä jättämättä -sarjasta tuttu Sveistrup on myös sarjaversion luoja, tuottaja ja pääkäsikirjoittaja. En ole lukenut kirjaa, mutta heitän silti, että oikein hyvä sarjaversio. Suositus. Hitto.

PS. Äiti, jos luet tätä; Kastanjamies kuuluu niiden hyvin spesifien ja tiukasti rajattujen sarjojen joukkoon, joita voin suositella sinulle. Tai siis voisinhan minä suositella vaikka mitä, mutta et pitäisi niistä mistään. Kastanjamies on niitä sun sarjoja. Että sitten kun taas käytät sitä mun Netflixiä…

Muita viime aikojen suosikkiasioitani:

Maid / Netflix

No synkkyyttä tämäkin, mutta erilaista synkkyyttä.

Väkivaltaisesta suhteesta lähtenyt nuori äiti saa töitä kotisiivoojana taistellessaan lapsensa ja paremman tulevaisuuden eteen.

Pääosassa nähtävä Margaret Qualley tekee hienon roolisuorituksen. Välillä 10-jaksoinen minisarja tuntui menevän vähän kurjuuspornon puolelle, mutta noin yleisesti pidin sarjasta. Piti otteessaan ja ainakin se kaikki kurjuus sai katsojan satasella Qualleyn esittämän Alexin puolelle. Qualleyn äitiä sarjassa näyttelee hänen oma äitinsä Andie MacDowell. Sarjalle löyhät raamit on tarjonnut  Stephanie Landin muistelmateos Maid: Hard Work, Low Pay, and a Mother’s Will to Survive.

We Are Lady Parts / Yle Areena

No tämän ei kai pitäisi olla synkkyyttä!! Eihän? Olen katsonut vasta ensimmäisen jakson Yle Areenaan juuri tulleesta We Are Lady Parts -komediasta, joten mistä minä tiedän vaikka se jossain kohtaa muuttuisi tyyliin kidnappausdraamaksi tai jotain.

Brittiläinen musiikkikomediasarja seuraa neljää lontoolaista muslimimimmiä, jotka perustavat punk-bändin ja tähtäävät menestykseen, Yle Areena kertoo. Ei ainakaan mainintoja kidnappauksista.

We Are Lady Parts on näkynyt monilla vuoden 2021 parhaiden sarjojen listoilla, joten mulla on siitä kohtuullisen isot odotukset. Siistiä, että tuli Areenaan melko tuoreeltaan.

Ekan jakson perusteella mainiota ja hurmaavan hauskaa kamaa! Sarjan on luonut ja käsikirjoittanut Nida Manzoor ja pääosissa ovat Anjana Vasan, Sarah Kameela Impey, Juliette Motamed, Faith Omole ja Lucie Shorthouse.

Edit. Okei kaikki jaksot katsottu. Mikä julma vitsi on tämä, että jaksoja on vain kuusi?? Haluan lisää!! Huippu tapaus!

This Way Up / Yle Areena

Kun nyt Yle Areenasta oli puhe, edelleen suositus Aisling Bean mainiolle This Way Up -sarjalle. Sarjan kakkoskausi tuli Areenaan tovi sitten. Ainoa miinus: kuusi jaksoa oli ihan liian vähän. Olisin katsonut toisetkin kuusi.

Parks and Recollection

Podcastvinkki! Koska en ole pitkään aikaan maininnut, että Parks and Rec on ikuisesti suosikkisarjani. Ehkä. Ehkä olen, mainitsen sen melko usein. Anyways, Parks and Recollection -podcastissa Rob Lowe (siis Parks and Recin Chris Traeger) ja sarjaa käsikirjoittanut Alan Yang (joka sittemmin loi Master of None -sarjan Aziz Ansarin kanssa) käyvät sarjaa jakso jaksolta läpi. Muistoja, paljastuksia kulissien takaa, käsikirjoituspäätösten perustelua, yleistä läppää, muuta Parks and Rec -sälää, vieraitakin.

Rakastan. Podcastia on tullut nyt neljä jaksoa, ja haluaisin vaan lisää ja lisää. Tällaiset tv-sarjapodcastithan eivät ole mikään uusi juttu, mutta en ole jaksanut innostua niistä aiemmin. Tämä osui ja upposi. Vähemmän yllättäen. Olen katsonut Parks and Recin jaksot about viisi miljoonaa kertaa, joten tiedän mistä podcastissa puhutaan ja mihin milloinkin viitataan. Mutta sitten opin kaikkea uuttakin. Hauskaa!

Vaikka rakastan Parks and Reciä, olen hyvin tietoinen siitä, ettei sarja ole kestänyt aikaa täydellisesti. On ollut mielenkiintoista kuulla Alan Yangin kommentteja aiheesta, hän kun on ollut kirjoittamassa niitä 2020-luvun linssillä katsottuna rasistisia ja seksistisiäkin vitsejä. Myös ykköskauteen liittyvä keskustelu on ollut mielenkiintoista. Tiedossa on, että Parks and Rec etsi pitkään itseään, ja ykköskausi on tyyliltään ja tunnelmaltaan ihan eri sarja kuin millaisena se lopulta opittiin tuntemaan. Ja millaisena minä sitä rakastan.

Hyvät sarjauutiset

Young Royalsin kakkoskausi, Derry Girlsin kolmoskausi, Sex Educationin neloskausi… viime aikoina on tullut paljon hyviä sarjauutisia!

Erityisesti fiilistelen sitä, että tuo viime kesän sydämellinen ruotsalaishitti Young Royals saa kakkoskauden. On oikeasti ollut yksi parhaista asioista, jonka olen tänä vuonna katsonut.

Hurmaava Derry Girls päättyy kolmoskauteen, mutta ainakin saadaan se! Toivottavasti tulee asap myös Netflixiin. Ettei mun tarvitse katsoa lisää pelottavia sarjoja! Oikeasti, ne algoritmit ovat päättäneet saada minut katsomaan sen Midnight Massin… sorrun ihan kohta. Onneksi mulla on vielä viisi jaksoa We Are Lady Partsia jäljellä.

PS. Kastanjamiehestä (ja muista pelottavista sarjoista) olen tajunnut sen, kuinka paljon musiikki ja äänitehosteet vaikuttavat katsomiskokemukseen ja pelon tunteeseen. Ei ole yhtään niin paha, kun laittaa mutelle. Mahdollisesti katsoin Kastanjamiestä paikoin ilman ääntä. Hyvä on, katsoin melkein kaikki pelottavat kohtaukset ilman ääntä. Mutta camoon, ne synkät metsäkohtaukset yhdistettynä pahaenteiseen musiikkiin. Ei kiitos.