Avainsana: HBO Max

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Seitsemän mielenkiintoista uutuussarjaa syksyyn 2020

Kirjoitus on alun perin julkaistu 25.8.2020 Lilyssä.

Suosikkiasia: uutuussarjat! (+syksy)

Kuva: HBO

Saanko vaan kopioida itseäni vuoden takaa?

Tiedetään, elokuu on vielä kesää! Ihan vähän (tässä kohtaa aika paljon) mieli alkaa kuitenkin jo kääntyä syksyyn. Ja siis minähän pidän syksystä, se on loistava vuodenaika. Toki on pimeää ja sataa vettä, mutta on myös villapaitoja ja teetä ja takkatulia. On kesän jälkeistä energiaa ja vankkumattomia lupauksia siitä, että tämä on se syksy jolloin alan venyttelemään joka ilta. Ja ehkä aamujoogaamaan. Kuka tietää, syksyllä kaikki on mahdollista*.

En muuten alkanut venyttelemään joka ilta. Enkä aamujoogaamaan. Oh well. Uusi yritys tänä syksynä.

*Tänä vuonna ehkä vähän vähemmän mahdollista. No, posin kautta ja sitä rataa. Uutuussarjoja on ainakin tänäkin syksynä! Ja koska minusta on hauskaa kirjoittaa uutuussarjalistauksia, kirjoitin sellaisen taas. Siis seitsemän tärppiä suoratoistopalveluiden syksyn 2020 uutuussarjoihin:

We Are Who We Are / HBO / 14.9.

HBO:n minisarja We Are Who We Are taitaa olla yksi syksyn odotetuimmista, ihan vaan siksi että sen on luonut ja ohjannut muuan Call Me By Your Namesta tuttu  Luca Guadagnino. Ja onhan ainakin tuossa trailerissa samaa tunnelmaa kuin Elion ja Oliverin Italia-seikkailuissa. Ollaan samassa maassakin. Teini-ikäiset Fraser (Jack Dylan Grazer) ja Caitlin (Jordan Kristine Seamon) asuvat vanhempineen Italiassa sijaitsevassa Yhdysvaltojen armeijan tukikohdassa. Ystävyyttä, ensirakkauksia, itsensä etsimistä, teini-ikää, kauniita maisemia plus Luca Guadagnino. Katsoisin.

Away / Netflix / 4.9.

Kaikennäköiset avaruushärvellykset eivät ole mitenkään supersuosikkiasioitani, mutta 300 vuotta sitten katsoin lentokoneessa The Martianin (se on se leffa jossa Matt Damon unohtuu Marsiin) ja en vihannut sitä, joten kenties voin antaa Awayllekin tilaisuuden*. Siinä Marsissa härveltää Hilary Swank. Trailerin perusteella sarja on just sellaista dramaattista ihmissuhdesäätöä ja itkuhermoihin iskevää kamaa, jollaista voi odottaa kun tekijätiimissä on tyyppi (Jason Katims) jonka CV:stä löytyvät Friday Night Lights ja Parenthood.

*näen jo miten mulle käy tämän sarjan kanssa: aloitan sen, kyllästyn viiden minuutin jälkeen ja alan katsoa Broad Cityä.

Emily in Paris / Netflix / 2.10.

Romanttista hömppää! On tunne, että sellaista kaivataan tulevana syksynä! Mulla on joku kumma soft spot näyttelijä Lily Collinsiin, joten toivottavasti hänen tähdittämänsä, Pariisiin sijoittuva ja siellä kuvattu Emily in Paris olisi hyvä. Collinsin esittämä parikymppinen Emily muuttaa Pariisiin työn perässä. Eli kulttuurieroja, hienoja vaatteita ja ranskalaista meininkiä, oletan. Sarjan takaa löytyy Sex and the Cityn luoja Darren Star. Bonne chance!

Ja heeeei, ainakin joku Emily pääsi Pariisiin! 😀

The Duchess / Netlix / 11.9.

Lisää hömppää! Koomikko Katherine Ryan teki Netflixille komediasarjan, joka pohjautuu hänen omaan elämäänsä as a fabulous single mom living in London. Aina pisteitä Lontoolle ja hauskoille naisille!  Katherine Ryanin kaksi stand up -spesiaalia, Glitter Room ja Katherine Ryan: In Trouble löytyvät muuten myös Netflixistä.

Woke / Hulu / 9.9.

Tulisikohan Hulun Woke katsottavaksi Suomeen? Siinä on ensinnäkin suosikkityyppini Winnie the Bish! New Girliä tuntemattomille näyttelijä Lamorne Morris siis. Woke on komedia, mutta sen mess-aroundeissa on melkoisen ajankohtainen ja painavakin sävy: Morrisin esittämän Keefin elämä muuttuu pelottavan poliisikohtaamisen seuraksena. Sarja pohjautuu sarjakuvataitelija Keith Knightin elämään.

The Comey Rule / Showtime / 27.9.

Koska kuka nyt ei haluaisi palata vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentivaaleihin! Fun times! DT antoi vuonna 2017 potkut FBI-pomo James Comeylle. Seuraavana vuonna Comey julkaisi muistelmateoksen A Higher Loyalty – Truth, Lies, and Leadership. DT otti paljastuksia sisältäneen opuksen luonnollisesti riemuiten ja ylisanoin vastaan. Luonnollisesti. Kyseinen elämäkerta on pohjana Showtimen minisarjassa The Comey Rule, joka keskittyy mainittuihin vaaleihin ja Comeyn aikaan DT:n hallinnossa. James Comeyna nähdään Jeff Daniels, presidentti DT:nä Brendan Gleeson. Showtimen sarjoja näkyy Suomessa usein HBO:lla, kenties tämäkin?

Bridgerton / Netflix / 2020

Menestysromaanien inspiroimassa sarjassa seurataan vaikutusvaltaisen Bridgertonin perheen kahdeksaa keskenään läheistä sisarusta, jotka yrittävät etsiä rakkautta, kertoo Netflix. Julia Quinnin kirjoittamat historialliset romanssit eivät ole mulle tuttuja, mutta kirjasarja on ilmeisen suosittu. Sarjallakin lienee potentiaalia. Ainakin taustavoimat ovat kunnossa, tuottajana toimii Shonda Rhimes.

PS. Näin kävi niiden vuoden takaisten syksytärppien kanssa:

  • The Politician (Netflix): aloitin, katsoin puoli jaksoa, kyllästyin. Tai siinä ehkä saattoi myös tapahtua joku juonenkäänne josta en pitänyt enkä jaksanut sen jälkeen enää vaivautua.
  • Modern Love (Amazon Prime): katsoin. Ihan kelvollinen. Ei niin hyvä kuin odotin. Mutta Modern Love -podcast on huippu! Ja sarjasta on tulossa toinen kausi, joten ilmeisesti tarpeeksi ihmisiä piti siitäkin.
  • Unbelievable (Netflix): katsoin. Loistava, mutta särkee sydämen.
  • Undone (Amazon Prime): noup, katsomatta. Olikin vähän villikortti.
  • Watchmen (HBO): katsomatta, mutta kuullut sarjasta paljon hyvää. Vetoan HBO:ttomuuteeni.
  • The Morning Show (Apple+): katsoin kaksi ekaa jaksoa. Ne, jotka sain katsoa ilmaiseksi ilman että piti tilata Apple+. Olivat hyviä! Uskoisin, että katsoisin loppuun jos mulla olisi kyseinen suoratoistopalvelu.

LUE MYÖS:

Netflix-vinkki: Loistava (ja sydäntäsärkevä) Unbelievable
Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Sarja, joka kiinnostaa just nyt: HBO:n I May Destroy You

Kirjoitus on alun perin julkaistu 8.7.2020 Lilyssä.

Suosikkisarja, jonka haluaisin nähdä: I May Destroy You (HBO)

Sisältövaroitus: raiskaus.

Kuva: HBO

Tästä huhtikuisesta postauksestani on kulunut pian kolme kuukautta eikä väistämätön ole vieläkään tapahtunut: en ole sortunut hankkimaan HBO Nordicia. Just nyt HBOttomuuteni tosin vähän häiritsee, koska haluaisin kovasti nähdä sieltä löytyvän brittiläisen draamakomedian I May Destroy You’n. Aina kaikesta kaiken tietävä popkulttuuri-kompassini Twitter on ilmoittanut mulle, että se olisi syytä nähdä. On kuulemma loistava.

12-jaksoinen sarja pohjautuu sen luoneen ja käsikirjoittaneen ja sitä tähdittävän Michaela Coelin omaan elämään;  hän käsittelee sarjan kautta omaa raiskaustaan. Sarjassa Coel esittää Arabella-nimistä lontoolaista kirjoittajaa, joka herää baari-illan jälkeen ilman muistikuvia ja alkaa pala palalta parsia illan tapahtumia kasaan. Sarja käsittelee muun muassa seksuaalisen suostumuksen ja trauman teemoja.

Olen lukenut sarjasta ylistäviä arvosteluja. Sen kerrotaan tarttuvan vaikeaan aiheeseensa ”oikein” eli ainakin ilman raiskauksen uhrin syyllistämistä.

”Michaela Coel’s new series is an extraordinary, breathtaking exploration of consent, race and millennial life that works on every level”, kirjoitti esimerkiksi Guardianin Lucy Mangan viiden tähden arvostelussaan.

Luin myös upeasti kirjoitetun New York Magazinen profiilin Michaela Coelista, joka sai kiinnostumaan sarjasta ja sen 32-vuotiaasta tähdestä vielä vähän lisää (kyseisen profiilin kirjoittanut toimittaja E. Alex Jung on muuten loistava haastattelija ja kirjoittaja; suositus myös hänen tuoreelle artikkelilleen näyttelijä Thandie Newtonista).

New York Magazinen jutussa Coel kertoo muun muassa taustat sille, miksei I May Destroy You päätynyt Netflixiin, vaikka hän oli aiemmin tehnyt suoratoistojätin kanssa yhteistyötä Chewing Gum -sarjansa kanssa ja vaikka Netflix oli luvannut maksaa hänelle I May Destroy You’sta miljoonan dollarin ennakon. (Chewing Gum ei taida enää olla Suomen Netflixissä, mutta Coelin tähdittämä minisarja Black Earth Rising sieltä löytyy, samoin musikaali Been So Long.)

12-jaksoinen I May Destroy You on katsottavissa HBO Nordicissa.

PS. I May Destroy’n lisäksi HBO:n tuoreesta tarjonnasta kiinnostaa true crime -dokkarisarja I’ll Be Gone in the Dark. Michelle McNamaran samannimiseen kirjaan perustuva dokkari kertoo Golden State Killerinä tunnetun sarjamurhaajan etsinnöistä, joissa jo edesmennyt true crime -kirjoittaja McNamara oli tärkeässä roolissa. Aloitin lukemaan kirjaa (I’ll Be Gone in the Dark: One Woman’s Obsessive Search for the Golden State Killer), mutta en ehtinyt lukea kuin ehkä viidesosan kun piti jo palauttaa se kirjastoon. Pitää laittaa varaukseen.

PPS. Kolmas HBO-sarja, jonka haluaisin katsoa: The Great.

LUE MYÖS:

HBO:n sarjat, jotka haluaisin nähdä (eli valmistautumista väistämättömään)
Kategoriat
Sarjat Suosittelen

HBO:n sarjat, jotka haluaisin nähdä (eli valmistautumista väistämättömään)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 16.4.2020 Lilyssä.

Suosikkiasia: HBO, ilmeisesti.

Kuva: HBO

Mitä kauemmin tämä homma jatkuu, sitä todennäköisempää se on. Siis se, että minä hankin HBO Nordicin.

Se on ollut jo lähellä. Olen käynyt selaamassa HBO:sta löytyviä sarjoja ja melkein antanut periksi kokeile 2 viikkoa ilmaiseksi -houkuttimelle. En ole kuitenkaan vielä sortunut. Ei, olen pysynyt lujana. Koska eihän sitä herran tähden sovi heitellä rahojaan kaikkiin mahdollisiin suoratoistopalveluihin.

Minä olen sitä paitsi Netflix-naisia. Pidä lohikäärmeesi ja moniulotteiset draamasarjasi, HBO! Chernobyl Smernobyl. Westworld, pyh, pärjään ilman ahdistavia androidisatujakin. The Handmaids Tale, noup. Mulla on tutut komediani, jatkuvalla syötöllä julkaistavat, välillä hyvät, välillä äärimmäisen huonot Netflixin alkuperäissarjat ja kohudokkarit, joista vauhkotaan Twitterissä. En minä mitään fiinejä Emmy-voittajia kaipaa.

Kuuluisia viimeisiä sanoja. Palataan kahden viikon päästä, kun olen uponnut polviani myöten Game of Thronesiin (tämä tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, sanokaa minun sanoneen).

Mutta vakavasti puhuen. Sitten kun väistämätön jollain aikajänteellä tapahtuu, mulla on valmiina lista sarjoista, joita haluan HBO:sta katsoa. Ne ovat tässä:

Succession

Olen vakuuttunut, että pitäisin Successionista. Siis siitäkin huolimatta, että se kertoo ikävistä rikkaista tyypeistä, jotka kilpailevat siitä kuka saa olla ikävin ja rikkain. Kai. En ole satavarma, onko tulkintani oikea. Succession tutkailee vallan, politiikan ja perheen kiemuroita ikääntyvän ökyrikkaan mediamogulin ja tämän neljän aikuisen lapsen silmin, kertoo HBO:n kuvaus. Niin tai näin, satiirista huumoria sisältävät hyvin tehdyt draamat ovat suosikkikamaa, oli hahmot kuinka ikäviä tahansa. Olen jo valmiiksi Team Cousin Greg, vaikka en tiedä mistään mitään.

Barry

Toinen HBO:n viime vuosien kehuttu palkintorohmu ja kriitikoiden lempilapsi. Synkässä komediasarjassa masentunut palkkamurhaaja kokee valaistuksen ja innostuu Los Angelesin teatterimaailmasta. Ihan sama mitä minulle kerrot, Barry, you had me at Bill Hader. Arvon Stefon on ikuisesti yksi suosikkityypeistäni; Bill Haderin takia voin sietää murhameininkejäkin. (Oikeasti Barry lienee aidosti hyvä sarja, jonka haluaisin aidosti nähdä.)

Roswell, New Mexico

Kolmetuhatta vuotta sitten, kun matkustaminen oli mahdollista, katsoin lentokoneessa kolme jaksoa uutta Roswellia. Luonnollisesti hiljaa mielessäni jupisin koko ajan, kuinka ainoa ja oikea Roswell on minun nuoruuteni Roswell ja keitä nämä feikki-Liz ja feikki-Max muka ovat ja keksikää jotain uutta hyvät Hollywoodin käsikirjoittajat ja ei tämän tarinan näin kuulu mennä ja Oh I am what I am, I’ll do what I want, But I can’t hide ja lisää jupinaa, lisää jupinaa … ja sitten: mitä, oliko tätä tarjolla vain kolme jaksoa, haluan lisää. Eli joo, Roswell, New Mexico pääsee HBO-listalleni. Ihan vähän (okei, aika paljon) olen YouTube-spoilannut sitä, joten ehkä hyppäisin suosiolla äskettäin alkaneeseen toiseen tuotantokauteen. Tarina kertoo, että sillä oikealla Maxilla eli Jason Behrillä on siinä rooli. Ja oikea Liz eli Shiri Appleby on ohjannut muutaman jakson. Max ja Liz 4-ever! Ne oikeat Max ja Liz, hittoako minä niistä feikeistä välitän.

Ketä minä yritän huijata, tietysti välitän.

The Newsroom

Toki, onhan The Newsroomilla, vuosina 2012-2014 ilmestyneellä, uutiskanavan melko mahtipontisesta arjesta kertoneella draamasarjalla puutteensa. Se on välillä niin hiton melodramaattinen, että koko homma menee jo huumorin puolelle. Ja kaikki sen hahmot ovat ärsyttäviä ja omahyväisiä enkä haluaisi olla kenenkään kaveri. Silti sillä on paikka mun HBO-listalla. Ehkä siksi, että en ole katsonut sitä pitkään, pitkään aikaan ja ärsyttävyydestä huolimatta mulla on joku omituinen kiintymyssuhde siihen. Tosin nyt mieleen palautui se Operaatio Genoa -venkoilu, ja tekee mieli jättää kaikki kolme raivostuttavaa tuotantokautta unohdettujen tv-sarjojen hautausmaalle. No, meni jo. Jos ei muuta, voin ainakin pitää kirjaa Aaron Sorkin -kliseistä.

Veep

En. Ole. Nähnyt. Viimeistä. Tuotantokautta. Tämä. Häiritsee. Minua.

Mrs. America

Olen lukenut kriitikoilta hyviä arvosteluja HBO:lla 18.4. alkavasta, alunperin Hulun Mrs. America -minisarjasta (ja myös kommentteja, joissa sarjaa syytetään historian vääristelystä). Tositapahtumiin perustuva draama sijoittuu 1970-luvulle, jolloin Yhdysvalloissa väännettiin kättä sukupuolten tasa-arvon takaavasta lakimuutoksesta Equal Rights Amendmentista. Phyllis Schlafly –niminen konservatiivinainen (sarjassa Cate Blanchett) oli eturintamassa vastustamassa feministien ajamaa ERA-kampanjaa. Vaikuttaa lupaavalta, jo pelkästään näyttelijöiden osalta: Blanchett, Sarah Paulson, Rose Byrne, Uzo Aduba, Elizabeth Banks, Tracey Ullman, Melanie Lynskey, James Marsden, John Slattery…

Killing Eve

Aikajana menee näin: Killing Even ensimmäinen jakso julkaistaan huhtikuussa 2018.  Melko pian tuon jälkeen allekirjoittanutkin huomaa, että sarja kerää paljon kehuja; Sandra Ohia ja Jodie Comeria ylistetään joka puolella. Joulukuussa 2018 kirjoitan tähän vuoden 2018 parhaat sarjat -postaukseen, kuinka Killing Eve on kovasti kehuttu ja silti näkemättä. Tammikuussa 2019 Oh voittaa parhaan naispääosan Golden Globen. Toukokuussa 2019 kirjoitan tässä postauksessa, että jos Killing Eve on edes puoliksi niin hyvä kuin Fleabag olen tainnut missata aika paljon. Syyskuussa 2019 Comer palkitaan Emmyllä. Kuluu kuukausia…………….. Huhtikuussa 2020 Killing Eve alkaa Suomessa Ava-kanavalla. Satun huomaamaan tämän noin viisi minuuttia ennen jakson alkua. Kaikista kehuista ja palkinnoista huolimatta olen skeptinen; onko tämä sarja nyt kuitenkaan minua varten ja onko tämä sarja nyt muka oikeasti niin hyvä kuin kaikki sanovat. Olen valmis vihaamaan Killing Eveä.

Kuluu noin kolme minuuttia ja olen koukussa.

Nyt kirjoitan tätä torstaina 16. huhtikuuta (Avan Killing Eve -päivä!), ja pohdin että jaksanko oikeasti seurata sarjaa vanhanaikaisella, yksi jakso viikossa -tavalla. Että jos olisi se HBO, voisin bingettää pari kautta putkeen ja päästä mukaan juuri alkaneelle kolmannelle tuotantokaudelle.

Kello käy. Annan itselleni noin kaksi viikkoa ennen kuin sorrun.

PS. Netflix-sarjoja, joita en ole katsonut: Stranger Things, Rahapaja, Grace and Frankie, Ozark, Better Call Saul, When They See Us, House of Cards jne. jne.

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja sitä rataa.