Kategoriat
Ajattelin tänään Dokumentit Suosittelen

Dokkaritärppi: Netflixin The Social Dilemma (eli paha, pahempi, sosiaalinen media?)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 19.9.2020 Lilyssä.

Suosikkidokkarit: The Social Dilemma (Netflix) ja The Real Story of Paris Hilton (YouTube)

Kuva: Netflix

Tapa, jonka haluaisin kitkeä itsestäni pois: kännykän  – tai siis lähinnä sosiaalisen median –  turhanpäiväinen selailu. En liputa totaalikiellon puolesta, mutta voisin vähentää some-aikaani roimasti. Jättää putoamatta kaikkiin mahdollisiin YouTube-kuoppiin. Olla katoamatta Instagramiin ja ihan vieraiden tyyppien profiileihin. Rajoittaa Twitterin vain työkäyttöön. Poistaa Facebook-tili.

Tiedän, mitä askeleita pitäisi ottaa. Poistaa sovellukset puhelimesta, jättää puhelin makuuhuoneen ulkopuolelle, määrittää omat someaika-rajoitukset ja kellonaika, jolloin puhelinta ei enää saa käyttää.  Tiedän tämän kaiken ja silti… silti puhelin jotenkin maagisesti päätyy käteen miljoona kertaa päivässä. Ensimmäinen asia, jonka teen aamulla ja viimeinen asia, jonka teen illalla on hyvin usein puhelimen selaaminen.

Katsoin Netflixin kehutun, Jeff Orlowskin ohjaaman The Social Dilemma -uutuusdokkarin (suom. Valvontakapitalismin vaarat). Se oli hyvä. Vaikuttava, silmiä avaava, pelottavakin. Kuuntelin puolitoista tuntia, kun asiantuntijat ja some-jättiläisten entiset työntekijät kertoivat ikäviä totuuksia siitä, kuinka sosiaalinen media ja internet manipuloivat meitä. Kuinka käyttäytymispsykologiaa opiskelleet kasvuhakkerit kehittävät uusia tapoja, jotta jatkamme selaamista mahdollisimman  pitkään. Kuinka joudumme täysin tiedostamatta suostuttelun teknologian uhreiksi. Kuinka sosiaalinen media käyttää psykologiaa meitä vastaan, addiktoi ja aiheuttaa riippuvuutta. Aiheuttaa masennusta ja itsetunto-ongelmia, itsemurhiakin. Kuinka algoritmit ja tekoäly päättävät puolestamme, mihin ”totuuteen” uskomme. Kuinka olemme vain tuotteita matriisissa. ”If you’re not paying for a product, you’re the product”.

The Social Dilemma on kiistatta hyvin tehty dokkari, jossa nykyteknologian vaarat tuodaan vaikuttavasti esille. Minä haluan silti edelleen uskoa, että internetissä ja sosiaalisessa mediassa on paljon hyvääkin. Kuten blooperseja ja kissavideoita. Ja ystävyyttä, fiksuja ajatuksia ja sukulaisia, jotka löytävät toisensa somen avulla. Internet ehkä yrittää jakaa meitä omiin kupliimme, mutta kyllähän se myös tuo meitä yhteen. Sosiaalinen media aiheuttaa taatusti ulkonäköpaineita, mutta myös poistaa niitä, kun somevaikuttajat julkaisevat aitoja kuvia läpeensä filtteröityjen sijaan. Hyvää ja pahaa. Utopia ja dystopia samaan aikaan, sanotaan dokkarissakin.

En poistanut some-tilejäni dokkarin katsomisen jälkeen. Mutta olen sentään yrittänyt vähentää ärsyttävää ja turhanpäiväistä selaamista! Pakotan itseni miettimään sitä ikävää, minusta piittaamatonta tekoälyä, joka kontrolloi, manipuloi ja ohjailee kaikkea, mitä netissä teen. Tyrkyttää katsottavakseni kissavideoita. Ja blooperseja. Pudottaa YouTube-kuoppiin ja heittää perään tikapuiden sijasta lapion, jotta voin kaivautua syvemmälle.

The Social Dilemma (Valvontakapitalismin vaarat) katsottavissa Netflixissä… joka on sekin osaltaan syyllinen juuri siihen, mistä dokkari varoittaa.

PS. Kaiken tämän jälkeen on ehkä hieman pönttöä suositella sisältöä YouTubesta, mutta varaukseton suositus YouTubessa ilmaiseksi katsottavana olevalle The Real Story of Paris Hilton -dokkarille. Sekin käsittelee osaltaan internetin ja sosiaalisen median vaaroja. Ennen kaikkea se kertoo kuitenkin siitä, minkälainen nainen ”alkuperäinen influencer” Paris Hilton on bimbon julkisuuskuvansa ja kohuotsikoiden takana. Dokkari ottaa myös melko hurjan käänteen hänen lapsuutensa tapahtumiin.

Kategoriat
Dokumentit Suosittelen Tyypit

Netflixin Athlete A -dokkari onnistuu tärkeässä asiassa

Kirjoitus on alun perin julkaistu 1.7.2020 Lilyssä.

Suosikkidokkari: Athlete A: Voimisteluskandaalin tarina (Netflix)

Sisältövaroitus: seksuaalinen hyväksikäyttö.

Kuva: Netflix

Kun olin pieni, harrastin telinevoimistelua. Huonosti ja huonolla menestyksellä, mutta harrastinpa kuitenkin. Esiteini-ikäisestä parinkympin hujakoille valmensin. Telinevoimistelu on hieno laji, yksi hienoimmista. Telinevoimistelu on myös laji, johon linkittyy yksi urheiluhistorian synkimmistä skandaaleista.

The Indianapolis Star -lehti julkaisi vuonna 2016  artikkelisarjan Yhdysvaltojen voimistelumaajoukkueen ja Michiganin yliopiston entiseen lääkäriin Larry Nassariin kohdistuneista syytöksistä. Joukko naisia syytti Nassaria seksuaalisesta ahdistelusta ja hyväksikäytöstä. Kun artikkelit julkaistiin, lisää naisia kertoi samanlaisista kokemuksista Nassariin liittyen. Sitten lisää ja lisää.

Tammikuussa 2018 Nassar tuomittiin  175 vuoden vankeuteen alaikäisiin kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä. Saman vuoden helmikuussa toinen tuomioistuin langetti päälle 40-125 vankeusrangaistuksen. Jo aiemmin hänet oli tuomittu lapsipornon hallussapidosta 60 vuoden vankeuteen.

Kaiken kaikkiaan Nassarin uhreja on yli 500, heidän joukossaan lukuisia olympiavoittajia Simone Bilesista lähtien.

Netflixiin tuli 24.6. katsottavaksi dokumentti Athlete A: Voimisteluskandaalin tarina. Siinä taustoitetaan, kuinka Nassar-skandaali oli mahdollinen. Eli kuinka vaikutusvaltainen Yhdysvaltojen voimisteluliitto USA Gymnastics peitteli ja salaili hyväksikäyttöilmoituksia, koska mitalit, menestys ja ennen kaikkea imago ja brändi olivat tärkempiä kuin nuorten urheilijoiden turvallisuus.

Dokumentin nimi Athlete A viittaa entiseen maajoukkuevoimistelijaan Maggie Nicholsiin. Hän oli ensimmäinen  voimistelija, joka ilmoitti Nassarin lääkärintarkastukseksi verhoilemasta epäasiallisesta koskettelusta USA Gymnasticsille. Tämä tapahtui kesällä 2015 ja USAG:n pelkuruuden ja totaalisen epäonnistumisen vuoksi Nassar hoiti nuoria urheilijoita vielä kuukausia sen jälkeen. Nassarin toinen työnantaja Michiganin yliopisto epäonnistui vieläkin totaalisemmin; koulu sai ensimmäiset valitukset Nassarista 1990-luvun lopulla.

Athlete A:n ohjaajat Bonni Cohen ja Jon Shenk onnistuvat yhdessä tärkeässä asiassa: dokumentin keskiössä on tarinan sankarit. Eli nuorten naisten joukko, sister survivorit, joka asettui läpimätää systeemiä vastaan. He eivät halunneet kaataa vain Nassaria, vaan myös heidät pettäneen järjestelmän. Tämä työ on vielä kesken.

Maggie Nicholsin lisäksi dokumentissa kuullaan muun muassa Rachael Denhollanderia. Hän oli ensimmäinen omalla nimellään ja kasvoillaan julkisesti Nassaria syyttänyt nainen. Vuonna 2018 Denhollander nousi lavalle ESPY Awards -palkintogaalassa ja vastaanotti kaikkien sister survivorien puolesta Arthur Ashe Courage Award -palkinnon. Se myönnetään rohkeudesta ja periksiantamattomuudesta.

Maggie Nicholsin, Rachael Denhollanderin ja muiden naisten lisäksi Athlete A:n ja koko surullisen skandaalin sankareita ovat IndyStarin tutkivat journalistit, jotka toimivat nuorten urheilijoiden megafoneina ja toivat Nassarin teot ja USA Gymansticsin epäonnistumiset julkisuuteen.

Nassar-tapauksesta olisi voinut saada aikaiseksi sensaationhakuisen true crime -dokkarin. Athlete A ei onneksi sorru siihen, vaan se käsittelee hyväksikäytön uhreja niin kuin kuuluukin. Kunnioittavasti. Heidän tarinansa, heidän äänensä, heidän tekonsa, heidän rohkeutensa.  Nassar vei paljon, mutta nyt narratiivi ei ole enää hänen. Voimaannuttava on vähän kulunut termi, mutta sellaiset raamit Athlete A saa.

PS. Mainittu Maggie Nichols on muuten huipputapaus. Hän nousi 15-vuotiaana maajoukkueeseen ja oli matkalla Rion olympialaisiin, kun joutui maajoukkueen leirillä Nassarin hyväksikäyttämäksi. Moni on varma, että hän jäi olympiajoukkueen ulkopuolella koska oli vuosi ennen karsintoja raportoinut Nassarista. Maggie lopetti maajoukkueuransa ja siirtyi yliopistovoimistelijaksi. Hän voitti Oklahoman yliopistossa lähes kaiken, mitä NCAA Gymnasticsissa eli Yhdysvaltojen yliopistovoimistelussa voi voittaa. Hän kertoo dokkarissa, että löysi Oklahomassa voimistelun ilon, jonka eliittivoimistelu oli häneltä vienyt.

Seuraan jonkin verran NCAA Gymnasticsia. Suosittelen sitä jokaiselle telinevoimistelusta pitävälle, joka on pettyneenä seurannut Nassar-uutisointia ja muita voimistelulajien parista viime vuosien aikana paljastuneita  epäkohtia ja skandaaleita. NCAA Gymnastics on tiukkaa kilpailua, mutta myös hauskanpitoa ja iloa. Voimistelijat kilpailevat ennen kaikkea kouluilleen, joukkueena. Ja mikä tärkeintä: voimistelijat ovat keskiössä.

PPS. Minä saatan olla säännöllisen satunnainen NCAA Gymnasticsin fani (Go UCLA!), mutta sisareni S on hyvin mahdollisesti Suomen vannoutunein Jenkkien yliopistovoimistelun seuraaja. S on myös Suosikkiasioiden suurin cheerleader siitäkin huolimatta, että noin 98-prosenttisesti mun tv-sarjahöpinät eivät kiinnosta häntä pätkääkään. Nämä NCAA-loppukaneetit olkoon omistettu hänelle. Jos saisin kehittää S:lle Netflix-sarjan (hän ei katso koskaan mitään, paitsi vähemmän yllättäen Athlete A:n heti kun se oli julkaistu), se olisi Cheer-tyyppinen dokkarisarja jostain NCAA:n voimistelutiimistä. Mestaruuksia kahmineesta Oklahoma Soonersista vaikka. Tai UCLA Bruinsista.

Kategoriat
Dokumentit Suosittelen

Netflixin Tiger King (eli mitä hittoa juuri katsoin?!)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 29.3.2020 Lilyssä.

Suosikki(inhokki?)-ilmiö: Tiger King (Netflixin dokkarisarja)

Kuva: Netflix

Noin viikko sitten Twitterini alkoi täyttyä Tiger King -maininnoista.

Tiger King sitä, Tiger King tätä. OMG Tiger King, WTF Tiger King. Twiittejä jostain Carolesta, joka siis todellakin murhasi aviomiehensä, se on selvä juttu, kuulemma. Ihmettelyä ja hämmästelyä, twiitti toisensa jälkeen;

ei tämä voi olla totta

en ole koskaan katsonut mitään näin sekopäistä

mitä hittoa

OMG

ei tällaisia ihmisiä voi olla olemassa

pelastakaa tiikerit

Minä mietin että mikä hiton Tiger King. No, Google kertoi; Tiger King: Murder, Mayhem and Madness oli Netflixin uusi true crime -dokkarisarja. Ja ilmeisesti täysin pähkähullu dokkarisarja.

Sattuneesta syystä tuntui hyvältä ajatukselta saada ajatukset jonnekin muualle, joten päätin tsekata, mistä kaikki vouhottivat. (Siitäkin huolimatta, että viimeisin Netflixin true crime -tsekkaus oli hyvin, hyvin huono idea.)

Ja tuota… OMG ja WTF, indeed.

Kaikkien twiittien jälkeen osasin odottaa sekopäistä meininkiä. Mutta Tiger King oli ainakin kymmenen kertaa sekopäisempi kuin olin kuvitellut. Oli pakko googlettaa, että ihan tosissaanko kyseessä oli dokumentti, koko homma tuntui liian uskomattomalta ollakseen totta.

Kun olin päässyt alkuihmetyksen yli, tilalle tuli syvä raivo. Tiger King kertoo yhdysvaltalaisista eksoottisten eläimien omistajista. Siis tyypeistä, joilla on kymmeniä ja kymmeniä tiikereitä, leijonia, karhuja… eläimiä, jotka kuuluisivat luontoon, eivät jonkun epämiellyttävän narsistin takapihalle.

Tiger King ei kuitenkaan kerro pelkästään näistä typeristä tyypeistä, jotka kuvittelevat että on ihan ok pitää tiikereitä lemmikkeinä ja tehdä niillä rahaa. Ei ei ei, se on vasta alkua. Jakso jaksolta homma menee vaan hullummaksi, hullummaksi ja hullummaksi.

ei tämä voi olla totta

en ole koskaan katsonut mitään näin sekopäistä

mitä hittoa

OMG

ei tällaisia ihmisiä voi olla olemassa

pelastakaa tiikerit

Niinpä niin, allekirjoitan. Tiger King on raivostuttava, koukuttava ja raivostuttavan koukuttava seitsemän jakson dokkarisarja. Se on kiistatta hyvää viihdettä, mutta välillä – tai oikeastaan aika usein – sen katsominen tuntui myös vähän ikävältä. Ikävältä tietysti eläinten, mutta myös joidenkin siinä esiintyvien ihmisten puolesta. Ihan kuin dokkarin tarkoituksena olisi saada katsoja nauramaan sen ”tyhmille” ja ”surullisille” white trash -stereotyypeille. Juurikin päivittelemään, että eihän tällaisia ihmisiä voi olla olemassa.

Jeesustelustani huolimatta on sanottava, että Tiger King julkaistiin melkoisen oikeaan aikaan. Jos ei muuta, se tarjoaa seitsemän jaksoa täydellistä todellisuuspakoa.

Tiger King: Murder, Mayhem and Madness (suom. Tiger King: Villi ja vaarallinen tiikeribisnes) -dokumenttisarja katsottavissa Netflixissä.

LUE MYÖS: