Kirjoitus on alun perin julkaistu 23.9.2019 Lilyssä.
Suosikkiasia: Emmy-gaala (ja tv-sarjat!)
Kuva: Prime Video
Emmy-gaala on suosikkini kaikista prameista palkintohärdelleistä. Oscarit on ihan kiva ja kaikkea, mutta olen hyvällä tuurilla nähnyt ehkä kolme parhaan elokuvan ehdokasta. Ei siis juurikaan löydy näkemystä siitä, kenen pitäisi voittaa. Emmy-gaala on eri juttu, koska siinä palkitaan tv-sarjoja. Ei sillä, että olisin nähnyt jokaisen – tai edes suurimman osan – ehdolla olevista sarjoista, mutta ainakin voin kannustaa omia suosikkejani ja valittaa, jos joku ihan väärä sarja voittaa.
Tämän vuoden Prime Time Emmyt jaettiin Suomen aikaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Ihan pari ajatusta siis…
1. Hurraa Fleabag!
Paras juttu: loistava Fleabag ja sen luoja/päätähti/käsikirjoittaja Phoebe Waller-Bridge saivat paljon rakkautta. Fleabag palkittiin parhaana komediasarjana, Waller-Bridge komediasarjan naispääosasta ja käsikirjoituksesta, minkä lisäksi sarja sai vielä ohjaus-Emmynkin. Hurraa! Sarjan kakkoskausi on mestariteos, joka ansaitsee kaikki mahdolliset palkinnot. Hyvin mahdollisesti vaikuttavin yksittäinen sarjakausi, jonka olen koskaan katsonut.
Jos olen oikein vakoillut (löysin vastauksen Yle Areenan somesta), Yle näyttää Fleabagin molemmat kaudet alkukeväästä 2020. Ja tällä hetkellä sarja löytyy Amazon Primestä (täydellinen syy ottaa ilmainen seitsemän päivän testijakso; kaksi kautta ja 12 jaksoa).
2. Pitäisi hankkia HBO…
…jotta voisin katsoa Barryn, Killing Even, Fosse/Verdonin, Successionin, Chernobylin ja The Actin… eli kaikki palvelussa näkyvät gaalassa palkitut sarjat.
Kovin sarja-FOMO on Barryn kohdalla, koska siinä on pääosassa suosikkityyppeihini lukeutuva Bill Hader (joka palkittiin toisen kerran peräkkäin parhaasta komediasarjan miespääosasta). Toinen sarja, jonka perään haikailen on draamasarjan käsikirjoitus-Emmyllä nyt palkittu Succession.
3. Kappas, Game of Thrones ei voittanutkaan kaikkea
Onnistuiko Game of Thrones olemaan samaan aikaan sekä iso voittaja että iso häviäjä? Jäähyväiskausi palkittiin täysin odotetusti parhaana draamasarjana ja Peter Dinklage sai taas sivuosapystin, mutta siinä kaikki Prime Time Emmyt (aiemmin jaettuja Creative Arts Emmyjä irtosi sentään kymmenen).
Käviköhän niin, että saman kategorian päällekkäiset GoT-ehdokkuudet söivät ääniä toisiltaan ja lopulta kaikkien ohi kiilasikin ihan joku muu?
4. Onko Ozark sarja, jota pitäisi katsoa?
Netflixin Ozark kuuluu mun kirjoissa samaan kategoriaan kuin jo päättynyt The Americans: sarjoihin, joiden kuvittelen olevan aivan tusinakamaa, mutta jotka ilmeisesti ovat kaikkea muuta. Siitä huolimatta, että Ozark (samoin kuin The Americans aikoinaan) kerää ylistystä ja palkintoehdokkuuksia, en jaksa vaivautua katsomaan sitä.
Lainaan Wikipediaa:
”Ozark kertoo meksikolaisen huumekartellin rahoitusneuvojasta, joka joutuu epäonnistuneen rahanpesuoperaation jälkeen lähtemään perheineen Chicagosta Ozarkvuorten järviseudulle ja keksimään uusia keinoja maksaakseen miljoonien dollarien velkansa mafiapomolle”.
Mikään tuosta ei saa minua vakuuttuneeksi, että Ozark on sarja, josta pitäisin. Koska minulta ei kuitenkaan kysytä, sarja on ilmeisen suosittu ja voitti nyt kaksi Emmyä; Julia Garner päihitti neljä GoT-naista ja Killing EvenFiona Shawn draamasarjan naissivuosan kategoriassa ja Jason Bateman voitti monen yllätykseksi draamasarjan ohjaus-Emmyn (ja jätti Garnerin tavoin Game of Thronesin ilman pystiä).
Kenties pitäisi päästä yli ennakkoluuloistani….
5. Note to self: katso Pose
Ei muuta. Tai jotain muuta: hurraa parhaasta draamasarjan miespääosasta palkittu Billy Porter!
6. Ja hurraa Michelle Williams
…joka piti yhden tämän vuoden siteeratuimmista puheista noutaessaan parhaan minisarjan naisnäyttelijän pystiään Fosse/Verdonista:
”The next time a woman — and especially a woman of color, because she stands to make 52 cents on the dollar compared to her white, male counterpart — tells you what she needs in order to do her job, listen to her. Believe her”.
Kirjoitus on alun perin julkaistu 14.9.2019 Lilyssä.
Suosikkisarja: Unbelievable (Netflixissä)
Kirjoitus sisältää viittauksia sarjan tapahtumiin, mutta ei mitään, mitä traileri ei jo kertoisi.
Sisältövaroitus: Unbelievable kertoo tositapahtumaan perustuvasta raiskaustapauksesta ja sisältää kohtauksia, jotka voivat olla ahdistavia ja vaikeita katsoa.
Kuva: Netflix
Jos mahdollista, kannattaa katsoa Unbelievablen (suom. Epäuskottava) – Netflixin tuoreen true crime -minisarjan – ensimmäinen ja toinen jakso yhteen putkeen. Ne muodostavat sydäntäsärkevät vastakohdat sille, miten raiskaustapauksia pitäisi ja ei pitäisi tutkia.
Sarja alkaa, kun nuori Marie (upean roolityön tekevä Kaitlyn Dever) kertoo tulleensa raiskatuksi. Tapausta tutkivat poliisit tekevät kaikki mahdolliset virheet, ja niillä virheillä on surullinen vaikutus Marien koko elämään.
Toisessa jaksossa hypätään kolme vuotta eteenpäin. Nyt raiskauksesta ilmoittaa toinen nuori nainen, Amber (Danielle Macdonald). Tätä rikosta alkaa selvittää etsivä Karen Duvall (Merritt Wever), joka on kaikkea, mitä Marien tapauksen etsivät eivät olleet: empaattinen, hienotunteinen, perinpohjainen, sinnikäs, tarkka ja ammattimainen.
Ensimmäistä jaksoa on jo itsessään vaikea katsoa, mutta kun Marien kokemat epäoikeudenmukaisuudet rinnastaa toisen jakson tapahtumiin, sydän särkyy vielä vähän lisää. Miksei Marie saanut omaa Karen Duvalliaan?
Jos sydän ei ole vielä tarpeeksi rikki Marien puolesta, viimeinen niitti on tieto siitä, että Unbelievable perustuu tiukasti tositapahtumiin. Vuonna 2008 Lynnwoodin kaupungissa Washingtonissa tuntematon mies murtautui 18-vuotiaan naisen asuntoon ja raiskasi naisen. Poliisit tekivät juuri ne samat virheet kuin sarjassakin, ja nainen leimattiin valehtelijaksi – aivan kuten fiktiivinen Marie.
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2011, kaksi etsivää Coloradossa – Stacy Galbraith ja Edna Hendershot – yhdistivät voimansa tutkiessaan väkivaltaisten raiskausten sarjaa. Nämä kaksi tosielämän naista ovat inspiraationa Merritt Weverin esittämälle Karen Duvallille ja Toni CollettenGrace Rasmussenille.
Unbelievablessa seurataan rinnakkain vuoden 2008 ja 2011 tapahtumia. Lopputuloksena on paitsi loistava true crime -mysteeri, myös vaikuttava ja tärkeä kertomus epäoikeudenmukaisuudesta ja oikeusjärjestelmän puutteista. Sarja ottaa aiheensa – ja tosielämän inspiraationsa – äärimmäisen vakavasti ja käsittelee sitä hienotunteisesti ja raiskausten uhreja kunnioittaen. Pisteitä myös siitä, että vaikka poliisit, ystävät ja media leimaavat Marien valehtelijaksi, katsojan ei tarvitse missään vaiheessa epäillä hänen kertomuksensa luotettavuutta.
Unbelievable (Epäuskottava) -minisarjan kahdeksan jaksoa ovat Netflixissä.
PS. Unbelievable pohjautuu T. Christian Millerin (ProPublica) ja Ken Armstrongin (The Marshall Project) kirjoittamaan, Pulitzer-palkittuun artikkeliin An Unbelievable Story of Rape. Artikkeli on luettavissa täällä. Kannattaa tosin lukea se vasta sarjan katsomisen jälkeen jos ei halua spoilata itseltään sen true crime -mysteerielementtejä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu 12.9.2019 Lilyssä.
Suosikkiasia: YouTube
Kuvat: YouTube / Full Frontal With Samantha Bee, SNL, Team Coco, The Late Late Show, Last Week Tonight, Jimmy Kimmel Live
Hei, olen Maisa ja olen koukussa YouTubeen. En sillai pahalla tavalla koukussa, satun vaan pitämään sitä nerokkaana keksintönä.
Haluatko leikata itsellesi etuhiukset? YouTubesta löytyy ohjevideo! (Olisi ollut silloin kerran hyödyksi, köh köh.)
Haluatko oppia soittamaan kitaraa / banjoa / fagottia / cembaloa / käyrätorvea ?? YouTube neuvoo!
10 minuutin vatsalihastreeniä vailla? Tsekkaa YouTube! Joogaa selkäkipuihin? YouTube! Meditaatiovideo, joka kestää täsmälleen 42 ja puoli minuuttia? YouHitonTube!!
Kaipaatko tyylikästä teinimiljonääriä neuvomaan miten tehdään jumalainen smoky eye? YouTubeeee!
Odotatko juuri nyt, että kuulisit inspiroivan menestystarinan joltain upealta mutta silti helposti lähestyttävän oloiselta tyypiltä, ja sitten tämä menestystarina inspiroisi sinua luomaan oman menestystarinasi? Ai että kuulostaa ihan TED Talkeilta? Ja mistä löydät TED Talkeja? YOUTUBESTA!
Naksuuko polvesi kummallisesti kun teet kyykkyjä BodyPumpissa? YouT… ei kun hetkinen, mene lääkäriin.
Nerokas keksintö – kunhan käytät vastuullisesti.
Olen saattanut mainita, että putoan tasaisin väliajoin YouTube-kuoppiin. Se on sitä kun katsot ihan vaan yhden YouTube-videon aiheesta X, paitsi että ei se mihinkään yhteen jää, YouTube puskee aiheesta X ja sen jälkeen aiheeseen X vähän liittyvästä aiheesta Y päättymättömän videoiden virran, ja yhtäkkiä olet käyttänyt kaksi tuntia elämästäsi siihen, että katsot kuinka meikkaamisesta tubettavat yhdysvaltalaiset semijulkkikset, joiden nimiä et aiemmin ollut edes kuullut, riitelevät – jos nyt oikein ymmärsit – hiusvitamiineista ja siitä kuka tukikaan ketä ja kuka puukotti ketä selkään ja Bye Sister, ja nyt tiedät tuonkin ja siinä meni kaksi tuntia elämästäsi joita et saa takaisin.
Tai siis jotain tuon suuntaista. Täysin hatusta vedetty esimerkki.
Jotkut YouTube-kuopat ovat väistämättä parempia kuin toiset, mutta yhtä kaikki, YouTube rocks! Hitonmoinen aarrekammio täynnä, no, tosiasiassa täynnä melko paljon turhaa sälää. Mutta kovin viihdyttävää turhaa sälää!
Tässä 12 kohdan lista suosikki YouTube-kuopistani:
12. Videot kotiinpalaavista sotilaista
En kovin helposti itke oman elämän murheita, mutta vollotan kuin vesiputous, kun katson videoita kotiinpalaavista sotilaista. MITÄ, EI MINUA OLE KIVESTÄ TEHTY! Siis oikeasti! Teinityttö on koulunsa tanssiaisissa ja yhtäkkiä paikalle tulee hänen Afganistanissa palveleva äitinsä. Pikkupoika näkee sotilasisänsä, juoksee tämän luokse, hyppää syliin ja sanoo ”I missed you daddy”. Sotilas yllättää äitinsä tulemalla jouluksi kotiin. Ooh, you’re home, äiti kiljuu onnesta sekaisin. Ja siis hyvä luoja, tuon naisen sotilasmies ei ollut kotona kun pariskunnan lapsi syntyi, nyt hän näkee pienen tyttärensä ensimmäistä kertaa! Ja ne kaikki koirat! Tsiisus, ne koirat! Koirat, jotka hyppivät riemuissaan ja uikuttavat kuin itkisivät, koirat jotka saavat isäntänsä tai emäntänsä vihdoin kotiin. En kestä.
Pienelle vauvalle laitetaan suloiset pienet silmälasit päähän, ja nyt tuo pieni vauva näkee äitinsä ensimmäistä kertaa kunnolla! Silmät suurenee, sitten hymyilyttää. Äitiä itkettää, Maisaa itkettää. En kestä näitäkään.Eli siis näitä.
Tähän kategoriaan kuuluvat myös videot, joissa värisokea laittaa päähänsä erikoislasit joilla hän näkee värit.
10. Suomi-urheilun huippuhetket
Kaipaatko isänmaallista hehkutusta? YOUTUBE! Vähän Mertsiä, vähän Suomi-Ruotsi MM-finaaleita, 1995 taikka 2011, valinta on sinun. Tai ehkä vielä tuoreessa muistissa oleva 2019. Ihan sama, kaikki toimii.
Ihanaa, Leijonat, ihanaa.
Myös erinäiset olympiavoitot yms. muodostavat oikein mukavan sinivalkoisen YouTube-kuopan.
9. TV-sarjojen rakkaustarinat
Siis kun joku enkeli on editoinut videorimpsun, jossa on jonkun iki-ihanan tv-sarjaparin rakkaustarinaan liittyvät kohtaukset. Eli saa unohtaa kaiken turhan shaissen, jäljelle jää vaan rakkautta ja romantiikkaa. Hurraa! Mainioita YouTube-kuoppia!
8. Commencement Speech -videot
Isoissa ja tärkeissä (jenkki)yliopistoissa on tapana, että joku iso ja tärkeä tyyppi tulee pitämään valmistuville opiskelijoille valmistujaispuheen, commencement speechin. Tai siis varmasti sama tapa on pienemmissä ja vähemmän tunnetuissa yliopistoissakin, mutta Harvardin lienee hitusen helpompi houkutella Oprahin ja Angela Merkelin kaltaisia tähtipuhujia kuin jonkun pienen community collegen.
Oli miten oli, rakastan näitä commencement speechejä. Parhaita ovat koomikkojen puheet. Ne ovat usein 90 prosenttia vittuilua ja läpänheittoa, mutta sitten ne loput 10 prosenttia ovat inspiroivaa tsemppausta valmistuville ja omaa polkuaan etsiville nuorille. Toki ”follow your dreams” tai ”just keep believing in yourself” voivat tuntua täysin tyhjiltä kliseiltä kun ne tulee menestyneen miljonäärin suusta, mutta puheisiin sisällytetään tavallisesti myös mokia ja epäonnistumisia ja menestyksen nurjia puolia. Että ”enpäs antanut periksi ja look at me now, saan olla täällä puhumassa teille”.
7. Videot nuorista, jotka saavat tietää päässeensä yliopistoon
Toinen (jenkki)yliopistoihin liittyvä YouTube-kuoppa, jota rakastan: nuoret, jotka saavat tietää päässeensä yliopistoon. Tässä kohtaa voisin jurputtaa siitä, että College Decision Reaction -videoita YouTubeen latailevat tyypit vaikuttavat aina olevan hyvin toimeen tulevien perheiden poikia ja tyttäriä, joiden suurin huoli maailmassa on se, etteivät pääse Ivy League -yliopistoon… mutta ihan sama, fiilistelen näitä videoita silti! Ihmisten, tuntemattomienkin, riemua on aina siisti katsoa 😀
Olen oppinut, että Yhdysvaltojen kummallisen kiemuraiseen yliopistohakusysteemiin kuuluu Ivy Day, eli päivä, jolloin kaikki arvostetut Ivy League -koulut (Harvard, Yale, Columbia ja kumppanit) julkaisevat ensimmäisen kierroksen opiskelijavalintansa tulokset. Yksi Ivy Day -suosikeistani on tämä.
Draamankaari kohdillaan.
6. Videot Barack ja Michelle Obamasta
No siis tuota… miten perustelen tämän… joskus vain putoan Obama-kuoppaan. Katson YouTubesta löytyviä uutispätkiä siltä historialliselta päivältä vuonna 2008, kun Barack Obama voitti presidentinvaalit. Ja kun hän asteli hurraavan yleisön eteen Chicagossa. Katson hänen puheitaan ja sen videon, jolla hän myöntää varapresidentti Joe Bidenille Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin, Presidential Medal of Freedomin. Liikuttavaa kamaa! Hieno mies tuo neljänelonen.
Ja sitten putoan Michelle-kuoppaan. Koska… no, koska Michelle Obama on suosikkityyppien suosikkityyppi, jota arvostan ihan kauheasti. Hauska, cool, fiksu, kaikesta hälinästä huolimatta maanläheiseltä vaikuttava supernainen, joka ässäilee menemään ja inspiroi samalla miljoonia.
5. Bloopersit
Onko blooperseille olemassa joku suomenkielinen nimitys? Pieleen menneet otot? Mokaotot? Pitäisi olla, blooper ei oikein istu suomeen. No mutta eteenpäin!
Mokaotot (kyllä, päätin nyt alkaa käyttämään sitä) ovat ehdottoman hauska YouTube-kuoppa, johon putoan aina aika ajoin. Täysin objektiivisen mielipiteeni mukaan parhaat Blooper Reelit (joo, siirryin takaisin, mokaotto ei toiminut) ovat Veepillä, New Girlillä, Parks and Recillä, The Good Placella ja How I Met Your Motherilla. Eli siis komediasarjoilla, joiden näyttelijät ovat roolihahmojensakin ulkopuolella usein hyvin hauskoja tyyppejä, koomikkoja kun ovat.
Toisaalta draamasarjojen blooperseissakin on kyllä puolensa. Lähinnä se, kun joku superdramaattinen ja vakava kohtaus keskeytyy naururemakkaan.
4. No siis… ihan vaan musiikkivideot
Kun on elänyt lapsuusvuotensa ja vielä pitkälle teinivuosiaankin ilman YouTubea (perustettu 2005 – samana vuonna, kun minä aloitin lukion), osaa todella arvostaa sitä että voi milloin tahansa katsoa haluamansa musiikkivideon. Ja näin aikuisiällä YouTube on korvaamaton teinivuosien nostalgisointipaikka. T. Maisa, joka katsoo YouTubesta lähestulkoon yksinomaan 1990-luvun lopun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen musiikkivideoita… okei okei, joskus katson myös tuoreempaa kamaa, lähinnä pysyäkseni kärryillä nuorisokulttuurista. Ilman YouTubea en todennäköisesti tietäisi kuka Billie Eilish on.
Nostalgiamyllystä arvon teille…
Green Daytä! You’re welcome.
On muuten melko ajankohtainen kappale, näin 15 (!) vuotta julkaisunsa jälkeen.
3. John Oliver, Stephen Colbert, Jimmy Kimmel, Seth Meyers, Trevor Noah ja Samantha Bee
Kansainvälinen poliittinen tilanne on tällä hetkellä hieman… miten sen nyt sanoisi…. hitonmoinen sekasotku. Yhdysvalloissa puikoissa on se yksi narsistinen ex-tosi-tv-hemmo ja Briteissä yritetään kovasti nostaa WTF-lukemat samalle tasolle. On sekopäisiä diktaattoreita ja valtionpäämiehiä, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen tai tieteeseen.Poliitikkoja, joiden mielestä vastaus joukkoampumisiin on lisätä aseita, ja poliitikkoja, jotka kokevat oikeudekseen politisoida naisten vartaloita.
Kaiken tämän seurauksena uutisten lukeminen voi tuntua melko ahdistavalta puuhalta. Onneksi on talk show -juontajia ja koomikkoja, jotka käsittelevät ohjelmissaan kaikki sekopäiset uutiset, mutta lisäävät niihin mukavan huumorikuorrutteen. Ja onneksi nämä pätkät sitten lisätään tuoreeltaan YouTubeen kunkin ohjelman virallisille YouTube-kanaville.
Stephen Colbert, Jimmy Kimmel, Seth Meyers ja Trevor Noah ovat hyviä käsittelemään päivänpolttavat aiheet päivittäisissä ohjelmissaan, John Oliver ja Samantha Bee penkovat kerran viikossa aiheitaan hieman laajemmin.
Ja kenties suosikkini kaikista, Televangelists eli kun John Oliver kirkon perusti 😀
2. Bryan Cranston’s Super Sweet 60
Ikuisesti yksi parhaista sketsivideoista koko YouTubessa: Jimmy Kimmel Livessä esitetty Bryan Cranston’s Super Sweet 60. Mun tarvitsee vain ajatella tuota videota niin alkaa naurattamaan.
Ja siis minähän en ole edelleenkään katsonut jaksoakaan Breaking Bad -sarjaa. Olen kuitenkin katsonut aikoinaan tarpeeksi My Super Sweet Sixteeniä tietääkseni, että Bryan Cranstonin näyttelijäsuoritus on TÄYDELLINEN.
Yhden äärettömän hauskan YouTube-videon kuoppa!
1. Saturday Night Live
Rakastan Saturday Night Liveä! Kun kausi on käynnissä, sunnuntaiaamuni ja -aamupäiväni kuluu niin, että katson kaikki hiljalleen SNL:n YouTubeen tippuvat sketsit. Jotkut SNL-puristit väittävät tietysti, että tämä nykymeininki on ihan surkeaa 1970- ja 1980-lukujen SNL:ään verrattuna, mutta siinäpä nillittävät, minä pidän tämän hetken näyttelijöistäkin (vaikka eniten rakastan tietysti suosikkityyppiäni Amy Poehleria).
Pelkästään parin viime kauden suosikkisketsejäni ovat olleet muun muassa…
