Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Vuoden 2022 parhaat sarjat (ja ne, joita ilman olisin pärjännyt)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 28.12.2022 Lilyssä.

Suosikkiasia: sarjat 2022!

Kuvat: HBO Max, HBO, Apple TV+, Hulu, Disney+, Amazon Prime, Netflix

Sarjavuosi 2022 pakettiin!

Vuoden 2022 parhaat sarjat

Bad Sisters (Apple TV+): Pidin tästä Sharon Horganin mustasta komediasta superpaljon. Loistava käsikirjoitus, loistavat näyttelijät, loistavan kammottava pahis, loistava katsomiskokemus. Vuoden 2022 suosikkisarjani.

Derry Girls, kausi 3 (Netflix): Rakastin ja rakastan Derry Girlsiä. Pitkän odotuksen jälkeen kolmas ja viimeinen kausi lunasti odotukset. Derry Girlsin taika on siinä, että se on 90-prosenttisesti höpsö ja leppoisa, mutta loput 10 prosenttia on takavasemmalta iskettyjä koskettavia hetkiä, jotka ovat entistä koskettavampia koska niitä ei muun 90 prosentin perusteella osaa odottaa.

The White Lotus, kausi 2 (HBO Max): Kappas, pidinkin White Lotuksesta! Kakkoskausi oli mainio. Bonuspisteitä siitä, että muistutti hetkellisesti ajasta ennen suoratoistopalveluiden ylitarjontaa. Tuntui nimittäin siltä, että jaksoja katsottiin yhdessä ja yhtä aikaa koko maailman kanssa.

Barry, kausi 3 (HBO Max): Vuonna 2022 tajusin, että Barry on oikeasti hyvä — vaikka se kertookin ikävistä ihmisistä.

Heartstopper (Netflix): Hearstopper pääsee parhaimpien listalle, koska se on niin sydämellinen, hurmaava, mieltälämmittävä ja tärkeä. Sarja, jollaisia pitäisi tehdä paljon enemmän — kaiken ikävyyden ja ankeuden sijaan.

The Righteous Gemstones (HBO Max): Bad Sistersin jälkeen vuoden 2022 toiseksi paras katsomiskokemukseni. Juuri oikealla tavalla sekopäinen tapaus.

Starstruck, kausi 2 (HBO Max): Koska olen vakaasti sitä mieltä, että maailma tarvitsee lisää leppoisia rom comeja! Kakkoskausi ei ollut yhtä hyvä kuin ykkönen, mutta pysyn rom com -perustelussani.

Positiiviset yllättäjät

The White Lotus, kausi 2 (HBO Max): No siis joo, minut yllätti. Ei varmaan ketään muuta. Siis yllätti, että oikeasti pidin siitä, olin valmistautunut ykköskauden tavoin vihakatsomiseen.

The Afterparty (Apple TV+): Sopivan leppoisaa murhamysteeriä ja hauskaa genrekikkailua. Pidin!

Stranger Things (Netflix): 2022 oli vuosi, jolloin vihdoin ja viimein pääsin Stranger Things -junaan! Enhän minä ollut kuin kuusi vuotta myöhässä. En odottanut, että pitäisin sarjasta, joten listataan kokonaisuutena positiivisten yllättäjien joukkoon.

The Sandman (Netflix): En ole oikea ihminen tekemään syväanalyysia tästä vuosikausia tekeillä olleesta fantasiajättiläisestä. Tiedän vain, että minä — sarjakuvia lukematon The Sandman -noviisi — pidin sarjasta. Omat mieltymykseni huomioiden se oli positiivinen yllätys.

The Boys, kausi 3 (Amazon Prime): Positiivinen yllätys oli se, että sekopäinen supersankariparodia onnistui kahden sekopäisen kauden jälkeen shokeeraamaan olemalla vieläkin sekopäisempi. Se yksi ykkösjakson sekopäinen hetki on valitettavasti jumittunut päähäni.

Half Bad: The Bastard Son & The Devil Himself (Netflix): Aidosti laadukas fantasiasarja (vaikken pidäkään fantasiasarjoista), jonka Netflix epäreilusti kuoppasi yhden kauden jälkeen.

Sarjat, joita ylistetään, mutta…

Severance (Apple TV+): Onhan Severance hyvä! Siis tietysti on, laatudraamaa isolla ällällä. Ymmärrän täysin, miksi se on niin monilla vuoden parhaat sarjat -listoilla. Mutta se on myös hyvin ankea ja ahdistava, enkä jaksa ankeaa ja ahdistavaa. Olen aloittanut ja lopettanut sarjan ainakin viidesti. Joka kerralla pääsen vähän eteenpäin ja sitten kyllästyn. Olen kahdeksan kuukauden aikana päässyt kutosjaksoon. Omien sarjasääntöjeni mukaan mun olisi kuulunut lopettaa sarjan katsominen  — tai ehkä paremminkin katsomisen yrittäminen — jo aikapäiviä sitten, mutta en ole suostunut luovuttamaan. Haluan päästä kauden päätösjaksoon, koska olen kuullut siitä paljon hyvää. Harjoitukset jatkukoon — ehkä ehdin raahautumaan maaliviivan yli ennen kakkoskautta.

Yellowstone (SkyShowtime): En tajua Yellowstonen viehätystä. Se on täynnä ikäviä ihmisiä, jotka tekevät ikäviä asioita — olkoonkin, että Montanan hulppeissa maisemissa ja hevosten selässä.

Vuoden 2022 parhaat sarjat, joita en ole nähnyt

The Bear (Disney+): Yksi vuoden 2022 hypetetyimmistä sarjoista. Monien vuoden parhaat sarjat -listojen ykkönen.

The Rehearsal (HBO Max): Yritin ymmärtää Nathan Fielderin hittikomediaa, mutta en ollut tarpeeksi fiksu ja cool.

House of the Dragon (HBO Max): Ei kaikkein helpoin rasti, tehdä esiosa yhteen maailman suosituimmista sarjoista. Ilmeisesti onnistuivat. Minähän en tiedä tästä mitään, koska vähemmän yllättäen en onnistunut pääsemään House of the Dragon -junaan — kovista puheistani huolimatta.

The Lord of the Rings: The Rings of Power (Amazon Prime): Ilmeisesti tämäkin vaikea (ja hyvin kallis!) rasti suoritettiin kunnialla.

Better Call Saul (Netflix): Edelleen kovin kehuttu, edelleen katsomatta.

Pachinko (Apple TV+): Min Jin Leen samannimiseen romaaniin pohjautuva eeppinen sukusaaga oli kaiken perusteella oikein onnistunut. Laitetaan listalle.

Better Things (HBO Max): En ymmärrä, miksi en ole katsonut tätä kovin kehuttua draamakomediaa. Se on paperilla ihan mun sarjoja. Nyt olisi koko homma katsottavissa, sarja päättyi 2022 julkaistuun viidenteen kauteen.

The Dropout (Disney+): Elizabeth Holmesin surullisenkuuluisa Theranos-sekoilu päätyi Amanda Seyfriedin tähdittämäksi kehutuksi draamaksi. Aineksia oli, joten oli syytäkin onnistua.

Andor (Disney+): Olen ymmärtänyt, että Andor toi uutta virtaa Star Wars -universumiin.

Abbott Elementary (Disney+): Buu sille, etten ole vieläkään nähnyt Quinta Brunsonin hittikomediaa. Olen nauranut alla oleville vuorosanoille, vaikka en tiedä mistään mitään. Koska mahdollisesti sama.

Positiiviset yllättäjät, joita en ole nähnyt

Industry, kausi 2 (HBO Max): Ilmeisesti kakkoskausi on ollut huippu, parempi kuin ensimmäinen. Yritin joskus katsoa ykköskautta, mutta kylmä investointipankkimaailma ei kiinnostanut. Pitäisi ehkä yrittää uudestaan.

A League of Their Own (Amazon Prime): Sarjaversio vuoden 1992 samannimisestä Penny Marshallin hittileffasta uusine hahmoineen ja tarinoineen oli ilmeisen hyvä, vaikka lähtökohdat eivät puhuneetkaan onnistumisen puolesta.

The English (Amazon Prime)Emily Bluntin tähdittämä länkkäridraama ei ole kerännyt valtavasti otsikoita, mutta on ilmeisesti oikein laadukas.

Myös näitä on kehuttu: This Is Going to Hurt (HBO Max), Slow Horses (Apple TV+), Black Bird (Apple TV+), Somebody Somewhere (HBO Max), Station Eleven (HBO Max), Mo (Netflix), Under the Banner of Heaven (Disney+), We Own This City (HBO Max), Julia (HBO Max), The Old Man (Disney+), The Patient (Disney+).

Sarjat, joita ilmankin olisin pärjännyt

Inventing Anna (Netflix): Odotin Inventing Annaa tosi paljon, mutta petyin toteutukseen. Eli olisin pärjännyt ilman tätä versiota, mutta ottanut mieluusti paremman version samasta tarinasta.

Conversations With Friends (HBO Max): Vihasin. Enkä olisi halunnut vihata!

The Crown, kausi 5 (Netflix): Olen ilmeisesti kyllästynyt The Crowniin.

Vuonna 2022 päättyneet sarjat, joita jään kaipaamaan

Aikuiset (Yle Areena): Arvostan aina tekijöitä, jotka lopettavat sarjansa huipulla, mutta olisin silti voinut ottaa vielä pari kautta Aikuisia.

Derry Girls (Netflix): Vahva sama Derry Girlsiin: ymmärrän miksi loppui, mutta hitto vie, olisin katsonut kolmekymmentä kautta lisää.

PS. Perinteinen Sarjat, joiden katsomisen lopetin -kategoria on omana postauksenaan. Lopetin paljon sarjoja vuonna 2022!

LUE MYÖS:

Kategoriat
Hassua Leffat Suosittelen

Uudet joululeffat testissä

Kirjoitus on alun perin julkaistu 14.12.2022 Lilyssä.

Suosikkiasia: höttöiset joululeffat

Kuvat: Netflix & Amazon Prime

Kuinkahan monta uutta joululeffaa julkaistaan vuosittain? Pelkästään kliseisten joululeffojen sanansaattaja Hallmark Channel marssittaa tänä vuonna ruutuihin 40 tuoretta jouluelokuvaa, joten veikkaan että melko monta. We Need a Little Christmas, A Kismet Christmas, A Cozy Christmas Inn, Jolly Good Christmas, Christmas Bedtime Stories, Ghosts of Christmas Always, A Magical Christmas Village… Hallmarkin joulukatalogin juonitiivistelmien lukeminen on muuten erittäin huvittavaa, suosittelen! 😀

Claire is an MI5 agent who goes undercover as the royal nanny. She must overcome the challenges of her assignment, like resisting the charms of Prince Colin, while keeping the family safe at Christmas.

Todellakin katsoisin The Royal Nannyn! Vähän toki häiritsee, etteivät ole saaneet tungettua leffan nimeen christmasia. The Royal Nanny of Christmas. The Royal Christmas Nanny. The Christmas of the Royal NannyThe ChristMI5! Vaihtoehtoja olisi ollut.

Okei, putosin Hallmark-kuoppaan. Ei mun niistä pitänyt puhua, vaan neljästä katsomastani tämän vuoden uudesta, ei-Hallmarkin joululeffasta. Ainakin kaksi niistä tosin sopisi vallan hyvin Hallmarkille. Tuotantobudjetit ovat ehkä vähän korkeammat, käsikirjoituksen taso ei niinkään. Kuolleissa äideissä ei ole mitään hauskaa, päinvastoin, mutta on jotenkin kuvaavaa, että jokaisessa melko randomilla valitsemassani joululeffassa on vähintään yksi kuollut äiti. Ihan samaa joululeffojen kliseepankkia Netflix ja Amazon Prime käyttävät kuin Hallmark.

Jingle Bells, Jingle Bells, joululeffoja!

Nämä ovat järjestyksessä vähiten suosikista suosikkiin.

Sinun kanssasi jouluna / Netflix

Juoni: Poptähti etsii inspiraatiota uuteen jouluhittiin ja päättää toteuttaa tapaamisesta unelmoivan nuoren fanin toiveen. Samalla hän saa tilaisuuden tosirakkauteen.

Vihasin tätä elokuvaa niin paljon kuin höttöistä joululeffaa on mahdollista vihata. Eli en kovinkaan paljon, koska se on höttöinen joululeffa, voiko niitä oikeasti vihata-vihata? Silti, not a fan.

Hyvää: Aimee Garcia, kaikki Quinceañera-kama, hei Freddie Prinze Jr., kiva että sulla on töitä, Sinussa on se jokin 4-ever, elokuvan isoäiti, Aimeen esittämän poptähden assari, yleinen höttöisyys.

Huonoa: No siis olishan se kiva, jos romanttisen joululeffan pääparin välillä olisi kemiaa. Hyvin geneerinen nimi. Ettekö nyt voinut keksiä jotain musiikin ja laulujen ympärille, The Music of Christmas tai vastaavaa??

Kuollut äiti -laskuri: Kaksi.

Silmienpyörittelylaskuri: Meni rikki, pyörittelin liikaa silmiäni.

Something From Tiffany’s / Amazon Prime

Juoni: Elämä, kuten rakkauskin, on täynnä yllätyksiä ja odottamattomia lahjoja. Romanttisessa joulunajan elokuvassa yhden naisen elämä muuttuu lopullisesti, kun hän saa toiselle tarkoitetun kihlasormuksen.

Noin 10 minuutin jälkeen teki mieli katsoa oikeasti hyvä Zoey Deutchin tähdittämä rom com. Eli Set It Up, jonka vuoksi mun odotukset tästäkin  Zoey Deutch –rom comista olivat selkeesti liian korkealla.

Hyvää: Zoey Deutch ja Kendrick Sampson olivat oikein hyvä rom com -pari — jos kässäri vaan olisi ollut parempi.

Huonoa: No siis se käsikirjoitus. Hätäinen loppuratkaisu. Liialliset kliseet. Huonosti pohjustettu ja epäuskottava rakkaustarina.

Kuollut äiti -laskuri: Kaksi

Silmienpyörittelylaskuri: Vahvasti punaisen puolella.

The Noel Diary / Netflix

Juoni: Lapsuudenkodissaan joulusiivousta tekevä kirjailija tapaa naisen, joka etsii biologista äitiään. Avaako vanha päiväkirja heidän menneisyytensä — ja sydäntensä — lukot?

Myönnetään, en halunnut pitää tästä lainkaan koska olen katsonut Selling Sunsetia ja lukenut liikaa julkkisjuoruja, joten tiedän että Justin Hartley jätti vaimonsa Chrishell Stausen tekstiviestillä. Ja olen Team Chrishell! Mutta siis jos unohdetaan Justin Hartleyn siviilielämä, leffa oli aivan kelvollinen jouludraama.

Hyvää: Barrett Doss, Justin Hartleyn hahmon koira, naapurin täti, ihan ok juoni. Justin Hartleyn silmälasit.

Huonoa: Loppu olisi voinut olla parempi. Miksi minä en SPOILER ALERT SPOILER ALERT nähnyt, kun Rachel tapaa biologisen äitinsä??! Camoon! Rakkaudentunnustus, joka sisälsi SPOILER ALERT SPOILER ALERT pienoista stalkkerointia.

Kuollut äiti -laskuri: Yksi. Ja yksi kuollut veli. Plus yksi kateissa oleva biologinen äiti.

Silmienpyörittelylaskuri: Viisari ei juurikaan värähtänyt. Paitsi isosti lopussa.

Your Christmas or Mine / Amazon Prime

Juoni: On jouluaaton aatto. Rakastavaiset Hayley ja James hyvästelevät juna-asemalla, mutta kumpaakin harmittaa ajatus joulusta erossa. Molemmat päättävät tarttua hetkeen ja vaihtavat viime hetkellä junaa. Lumisade yltyy, junaliikenne seisahtuu, ja pian kumpikin huomaa olevansa väärän perheen luona jumissa koko joulun. Kestääkö rakkaus, kun parin suurimmat salaisuudet paljastuvat?

Pidinköhän tästä eniten, koska on brittileffa vs. kliseiset jenkkiviritelmät?

Hyvää: Vähän erilainen juoni, pari semiyllättävää juonikuviota. Hauskaa ja mieltä lämmittävää perhesekoilua. Höttöinen ja leppoisa. Asa Butterfield ja Cora Kirk.

Huonoa: No siis olihan tämä silti melko kliseinen. Mutta olisiko se edes joululeffa ilman kliseitä?

Kuollut äiti -laskuri: Yksi.

Silmienpyörittelylaskuri: Pientä värähtelyä.

PS. Mun suosikkijoululeffa on Jali ja suklaatehdas, koska yhdistän sen jouluaattoon. Olen myös Die Hard on jouluelokuva -koulukuntaa.

LUE MYÖS:

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

The White Lotus -täyskäännös

Kirjoitus on alun perin julkaistu 4.12.2022 Lilyssä.

Suosikkisarja, sittenkin: The White Lotus (HBO Max)

Kirjoitus sisältää viittauksia The White Lotusin kakkoskauteen mutta ei varsinaisia spoilereita.

Kuva: HBO

Tärkeä ilmoitus: olen päättänyt, että pidänkin White Lotusista. Enkä nyt tarkoita sarkastista ”White Lotus on oikeasti raivostuttava, en tajua miksi katson, periaatteessa en pidä siitä lainkaan” silmienpyörittelylätinää, jota tässä blogissa on mahdollisesti aiemmin harrastettu. Mahdollisesti.

Ei, minä, Maisa, pidän White Lotusista — ilman disclaimereita. Tai okei, yksi disclaimer; puhun nyt käynnissä olevasta kakkoskaudesta. Ykköselle pyörittelen edelleen silmiäni ja pidän raivostuttavana. Mutta kakkonen… se on viihdyttävä, fiksu ja täydellisesti käsikirjoitettu. Olen koukussa. Buu sille, että jäljellä on enää kaksi jaksoa.

Silmienpyörittelylätinässäni olen aiemmin todennut, että White Lotusin ”kaikki hahmot ovat omalla tavallaan kamalia enkä oikeastaan välitä pätkän vertaa, mitä kenellekään tapahtuu”. Virkkeen ensimmäisen osan kai jossain määrin allekirjoitan edelleen, mutta että en muka välittäisi, mitä hahmoille tapahtuu?! Hah! Välitän, todellakin välitän! Ainakin nelosjaksosta lähtien, silloin minä tajusin että hetkinen, minähän pidän tästä oikeasti. Oli muuten loistelias jakso, tuo In the Sandbox.

Lisää aikaisempaa lätinääni: ”Ihan sama, onko se ekan jakson kuollut tyyppi tuo rikas ja ikävä ihminen vai se toinen rikas ja ikävä ihminen. Mulla ei ole mitään tunnesidettä yhtään kehenkään”. Onpas tunnesiteitä, parin viikon takainen M! Et vain tajunnut sitä, koska oli niin kiire pyöritellä silmiäsi.

Aubrey Plaza ei tietenkään saa olla se kuollut tyyppi. Lähinnä koska on Aubrey Plaza, mutta alun tylsyyden jälkeen Harperista on myös tullut mielenkiintoinen. Respan Isabella ei saa olla se kuollut tyyppi. Mia ja Lucia, älkää olko kuolleita tyyppejä, olette parhaita! Daphne, ekan jakson perusteella tiedän ettet sinä ole kuollut tyyppi, hurraa! Ehkä sinä oletkin murhaaja? Olen oppinut olemaan aliarvioimasta sinua. Olet kiehtova susi edustusvaimon vaatteissa. Jos pitäisi lyödä vetoa, sanoisin että kuollut tyyppi (tai ilmeisesti yksi kuolleista tyypeistä) on Cameron. I’m fine with it, Cameron voi kuolla. Saattaa olla, että multa riittää tunnesiteitä vain White Lotusin naispuolisille hahmoille. I’m fine with it.

Olen paria ekaa jaksoa lukuun ottamatta katsonut jaksot heti niiden julkaisupäivänä, joten olen päässyt osaksi parasta sarjarituaalia: someanalysointia ja Twitterin jaksokommentointia. Fiksut ihmiset internetissä ovat avanneet mun silmiä monille pienille yksityiskohdille, joiden merkitystä en ole itse tajunnut. White Lotus on juuri niitä sarjoja, joissa näitä yksityiskohtia on valtavasti. Kaikki tämä on nostanut katsomiskokemukseni ihan uudelle tasolle. Pitää katsoa tarkasti, muuten jotain tärkeää, puolihuomaamattomasti mainittua saattaa mennä ohi.

Lopuksi, tietysti: haluan matkustaa Sisiliaan! Ei varmaankaan ole vaikeaa löytää lokaatiota kolmoskaudelle, koko homma on yhtä hiton matkailumainosta. Siis miinus ne kaikki omalla tavallaan kamalat ihmiset.

PS. Kukaan kakkoskauden hahmoista ei kuitenkaan ole yhtä kamala kuin ykköskauden Shane.

LUE MYÖS: