Kategoriat
Ajattelin tänään Kirjat Tyypit

Elämänohjeita hauskoilta ja viisailta naisilta

Kirjoitus on alun perin julkaistu 16.10.2018 Lilyssä.

Suosikkityypit: Amy, Tina ja Mindy

Suosikkikirjat: Yes Please, Bossypants, Is Everyone Hanging Out Without Me? (And Other Concerns) ja Why Not Me?

Jos saisin olla kaveri kenen tahansa julkkiksen kanssa, valitsisin Amy Poehlerin. Voi olla, että olen jo heitellyt pieniä viittauksia asiaan aiemmissa kirjoituksissani, mutta toistettakoon vielä: minä rakastan Amy Poehleria! Siis sillä järkevällä aikuisen ihmisen fanitustavalla, jolla on mahdollista rakastaa tyyppiä jota ei ole koskaan tavannut, jota ei koskaan tapaa, joka elää täysin erilaista elämää kuin itse ja jonka rakastaminen perustuu suurimmalta osin YouTube-videoihin.

Amy on mun voimajulkkis ja roolimalli. Ei, minusta ei valitettavasti koskaan tule Saturday Night Liven näyttelijää. Ei, hyvin todennäköisesti en koskaan saa tähteäni Hollywoodin Walk of Famelle. Ja ei, vaikka kuinka olisi loistava kiitospuhe valmiina, en koskaan voita Golden Globea tai Emmyä tai mitään muutakaan fiiniä Hollywood-palkintoa.

Ei haittaa! Amy inspiroi, vaikka meidän elämät, uratavoitteet ja taidot ovat kovin erilaisia. Ja siis minähän en ole koskaan yrittänyt käsikirjoittaa komediasarjaa. Tai näytellä sellaisessa. Ei sitä tiedä, vaikka olisi piileviä kykyjä…

Amy tunnetaan tietysti parhaiten SNL:stä ja Parks and Recreationista (eli kaikkien aikojen parhaasta tv-sarjasta). Näyttelemisen lisäksi hän on tehnyt kaikkia muitakin cooleja tv-sarja- ja leffajuttuja; käsikirjoittanut, tuottanut ja noin muutenkin ässäillyt menemään. En tietenkään tiedä taustoja, mutta tuntuu että Amy on ahkera tekijätyyppi, sellainen josta voisi itsekin ottaa vähän mallia.

Ja mun kirjoissa hauskat tyypit ovat tyypeistä parhaimpia, joten Amy saa pisteet siitäkin. Plus olen katsonut tarpeeksi monta haastattelupätkää YouTubesta voidakseni todeta, että Amy ainakin vaikuttaa täysin ei-kusipäiseltä ihmiseltä. Mun kirjat kertovat myös, että ei-kusipäiset ihmiset ovat ihmisistä parhaimpia.

Yksi Amyn monista vakuuttavista SNL-vedoista: Sarah Palin -räppi suorassa tv-lähetyksessä tasan viikko ennen esikoispoikansa syntymää. Boss level triljoona.

Jos olisin Amyn kaveri, pääsisin ehkä hänen siivellään Hollywoodin huiput naiskoomikot ry:n vuosikokouksiin (koska luonnollisesti sellainen yhdistys on olemassa) ja tapaisin siellä muitakin suosikkityyppejäni. Kuten nyt vaikka Tina Feyn ja Mindy Kalingin. Lisää roolimalleja! Myönnetään, mulla saattaa olla fiksaatio hauskoihin naisiin, jotka luotsaavat omia tv-sarjojaan. Ja jotka kirjoittavat mainioita omaelämäkertoja…

Ikävä totuus nimittäin lienee, ettei minusta tule koskaan Amyn kaveria. Eikä myöskään Tinan tai Mindyn. Onneksi tarjolla on next best thing: kirjat! Amyn loistava Yes Please (2014), Tinan huippu Bossypants (2011) sekä Mindyn ihanat Is Everyone Hanging Out Without Me? (And Other Concerns) (2011) ja Why Not Me? (2015).

Tykkään kyseisistä kirjoista vähintään yhtä paljon kuin Leslie Knope tykkään vohveleista. Kun koomikko kirjoittaa kirjan, lopputulos on tietysti hauska, mutta kyseiset kirjat ovat lisäksi täynnä huippuja elämänohjeita ja voimaannuttavia tsemppitarinoita. Ne ovat omaelämäkertoja, mutta sopivasti kaikkea muutakin.

Tykkään kirjoista myös siksi, että ne kertovat tarinoita menestyksen takaa; kovasta työstä, periksiantamattomuudesta, epäonnistumisista ja epätoivon hetkistä. Paskaduuneista ennen parrasvaloja ja punaisia mattoja. Ne kertovat tavallisten perheiden tavallisista tyttäristä, jotka tekivät töitä unelmiensa eteen.

Ei Mindy päässyt sormia napsauttamalla tekemään omaa komediasarjaansa The Mindy Projectia, eikä se unelmaduunikaan lopulta sujunut ilman takaiskuja. Amy ei hypännyt Saturday Night Liveen suoraan koulun penkiltä, hän oli unelmaduuninsa saadessaan kolmekymppinen ja tahkonnut duunia improteattereissa monta vuotta. Ennen SNL:ää ja 30 Rockia Tina Fey paiski töitä parin dollarin tuntipalkalla ja käytti vähät rahansa improtunteihin.

Menestykseen – mitä ikinä se kullekin tarkoittaa – on hyvin, hyvin harvoin tarjolla oikoteitä. Välillä sen meinaa itsekin unohtaa, kun keskittyy vaan maalailemaan pilvilinnoja.

Ja olen minä vähän kaikkea muutakin Amyn, Tinan ja Mindyn kirjoista oppinut. Kuten nyt vaikka että…

Tee mitä haluat

Say whatever you want. Do whatever you want. Be whoever you are. (Amy)

Do your thing and don’t care if they like it. (Tina)

Ignore what other people think. Most people aren’t even paying attention to you. (Amy)

When people say, ”You really, really must” do something, it means you don’t really have to. (Tina)

Make ”No” a complete sentence. (Amy)

People do not get scared when you’re failing. It calms them — But when you’re winning, it makes them feel like they’re losing or, worse yet, that maybe they should’ve tried to do something too, but now it’s too late. And since they didn’t, they want to stop you. You can’t let them. (Mindy)

Toiset naiset eivät ole kilpailijoitasi

People are going to try to trick you. To make you feel that you are in competition with one another. ”You’re up for promotion. If they go with a woman, it’ll be between you and Barbara”. Don’t be fooled. You’re not in competition with other women. You’re in competition with everyone. (Tina)

This is the motto women should constantly repeat over and over again. Good for her! Not for me. (Amy)

Ulkonäkö ei ole ykkösjuttu

The most important Rule of Beauty. ”Who cares?” (Tina)

If you’ve got it, flaunt it. And if you don’t got it, flaunt it. ’Cause what are we even doing here if we’re not flaunting it? (Mindy)

Being called fat is not like being called stupid of unfunny, which is the worst thing you could ever say to me. (Mindy)

If you are lucky, there is a moment in your life when you have some say as to what your currency is going to be. I decided early on it was not going to be my looks — Decide what your currency is early. Let go of what you will never have. People who do this are happier and sexier. (Amy)

Usko itseesi – vaikkei se olekaan helppoa

Because what else are we going to do? Say no? Say no to an opportunity that may be slightly out of our comfort zone? Quiet our voice because we are worried it is not perfect? I believe great people do things before they are ready. (Amy)

Well, guess what, young girls. You aren’t damsels in distress. You aren’t hostages to the words of your peers. You aren’t the victims that even your well-meaning teachers and advocates think you are.  (Mindy)

You do it because the doing of it is the thing. The doing is the thing. The talking and worrying and thinking is not the thing. (Amy)

It will never be perfect, but perfect is overrated. (Tina)

Ole itsesi kaveri

Sticking up for ourselves in the same way we would one of our friends is a hard but satisfying thing to do. (Amy)

It’s not that I think I’m so great. I just don’t hate myself. I do idiotic things all the time and I say crazy stuff I regret, but I don’t let everything traumatize me. And the scary thing I have noticed is that some people really feel uncomfortable around women who don’t hate themselves. So that’s why you need to be a little bit brave. (Mindy)

Ikäkriiseily on turhaa

Stop whining about getting old. It’s a privilege. A lot of people who are dead wish they were still alive. (Amy)

Työnteko on tärkeää, muttei maailman tärkein asia

You have to care about your work but not about the result. You have to care about how good you are and how good you feel but not about how good people think you are or how good people think you look. (Amy)

Try to care less. Practice ambivalence. Learn to let go of wanting it. Treat your career like a bad boyfriend — If your career is a bad boyfriend, it is healthy to remember you can always leave and go sleep with somebody else. (Amy)

… mutta tee silti kovasti töitä

People talk about confidence without ever bringing up hard work. That’s a mistake —  I don’t understand how you could have self-confidence if you don’t do the work — Because confidence is like respect; you have to earn it. (Mindy)

PS. Ja vielä x 11:

  1. Tina (yhdessä Robert Carlockin kanssa) on luonut mainion Unbreakable Kimmy Schmidtin. Hän toimii myös sarjan vastaavana tuottajana.
  2. Mindy on parhaillaan käsikirjoittamassa ja tuottamassa Neljät häät ja hautajaiset -klassikkoleffan sarjaversiota. Minisarja on tulossa Huluun jossain vaiheessa.
  3. Amy juontaa yhdessä Parks and Rec -kollegansa Nick Offermanin kanssa Making It -nimistä tosi-tv-sarjaa, jossa kisataan käsityö-, askartelu- ja rakennustaidoilla. Kaksikko lukeutuu myös sarjan tuottajakaartiin. NBC on jo tilannut sarjasta kakkoskauden.
  4. Tina ja Amy ovat ystäviä pitkän ajan takaa. He tutustuivat 1990-luvun alussa Chicagossa, jossa he opiskelivat ja esiintyivät maineikkaassa Second City -improryhmässä. Sittemmin he ovat tehneet paljon töitä yhdessä.
  5. Tina oli Saturday Night Liven ensimmäinen naispuolinen pääkäsikirjoittaja. Hän oli myös osa Weekend Updaten ensimmäistä naisten muodostamaa ankkurikaksikkoa – yhdessä Amyn kanssa.
  6. Mindy oli 19-vuotiaana harjoittelijana Late Night with Conan O’Brienissä. Omien sanojensa mukaan hän oli surkea työssään, koska halusi vain vakoilla suurta idoliaan Conania.
  7. Mindy sai 24-vuotiaana paikan The Officen käsikirjoitustiimistä. Hän oli kahdeksanhenkisen tiimin ainoa nainen.
  8. Tina on käsikirjoittanut Mean Girlsin. Tänä vuonna Broadwaylla sai ensi-iltansa leffaan perustuva musikaali, jonka käsikirjoitus on sekin peräisin Tinan kynästä. Musikaalin soundtrack on timanttinen!
  9. Amy on yksi The Upright Citizens Brigade -improkoulun ja -teatterin perustajista. Hän oli mukana samannimisessä improryhmässä Chicagossa, josta poppoo siirtyi myöhemmin New Yorkiin. Nyt UCB toimii Los Angelesissa ja New Yorkissa neljässä eri lokaatiossa ja kouluttaa tulevaisuuden komediatähtiä.
  10.  Amy Poehler’s Smart Girls on verkkoyhteisö, jonka tavoitteena on auttaa nuoria löytämään oman äänensä ja olemaan itsevarmoja. Se syntyi Amyn ja tämän kahden ystävän perustamasta YouTube-kanavasta Smart Girls at the Party.
  11. Mindy on valmistunut Ivy League -yliopisto Dartmouthista, jossa hän opiskeli käsikirjoittamista. Tämän vuoden kesäkuussa hän piti Dartmouthin valmistuville opiskelijoille loistavan (ja hauskan, tietysti) valmistujaispuheen (alla).

”Don’t let anyone tell you that you can’t do something but especially not yourself. Go conquer the world. Just remember this: why not you?”

”Why not you?” Kerrassaan mainio elämänohje sekin. Koska niinpä, miksi et sinä?

Kategoriat
Kirjat Sarjat Suosittelen

Älä lue tätä kirjaa, jos haluat deittailla huoletta

Kirjoitys on julkaistu alun perin 3.9.2018 Lilyssä.

Suosikkikirja: You (Caroline Kepnes 2014)

En tykkää lukea trillereitä (koska en tykkää pelätä), mutta menin ja luin sellaisen silti. Ja vitsit, se oli kaikessa kamaluudessaan huippukirja, yhtä aikaa koukuttava ja ahdistava.

Caroline Kepnesin You (2014) on hypnoottisen hyvin kirjoitettu ”rakkaustarina” (hyvin suuret lainausmerkit tähän!!). Se kertoo Joesta, joka rakastuu Beckiin… tai oikeastaan ”rakastuu”, koska ei se mitään rakkautta ole. Lukija tietää, että Joe on psykopaattinen ja narsistinen stalkkeri. Harmi vaan, että poloinen Beck ei sitä tiedä.

You kuvaa kammottavan tarkkanäköisesti pakkomielteisen ihmisen järjenjuoksua. Se onnistuu myös varsin mallikkaasti kikkailemaan lukijan mielellä.

Minä olin kirjan luettuani täysin vakuuttunut siitä, että en muuten halua deittailla ja rakastua, koska mitä jos se deittikumppani onkin salaa sekopäinen psykopaatti enkä minä tajua sitä. Ajatukseni ovat sittemmin mahdollisesti hieman tasoittuneet (kyllä vain, valtaosa ihmisistä EI ole psykopaatteja!), mutta yksi kysymys jäi silti kalvamaan: kuinka hyvin sitä oikeasti voi tietää, mitä toisen ihmisen päässä liikkuu? Joku voi esittää kivaa, mutta onkin oikeasti täysi mulkku. Miten kivaa esittävän mulkun voi tunnistaa?

Mutta You’sta: mainiosti kirjoitettu trilleri, samaa meininkiä kuin esimerkiksi Gone Girlissä. Vahva suositus, varsinkin jos tykkää psykologisesta jännityksestä. Kannattaa vain varautua siihen, että kirjan jälkeen tuntuu hetken aikaa täysin mahdolliselta, että jokainen tapaamasi tyyppi voikin olla pusikoissa piileskelevä stalkkeri, joka kerää käyttämiäsi tamponeita.

PS. Ihan kohta tähän kammottavan vinoutuneeseen boy meets girl -tarinaan voi tutustua myös tv-sarjana. Hurraa, ihan kuin kirja ei kammottanut tarpeeksi!

You-telkkarisarja saa Yhdysvalloissa ensi-iltansa ensi sunnuntaina (9.9.) maksullisella Lifetime-kanavalla, mutta Netflix on jo hankkinut sarjan kansainväliset esitysoikeudet. Se on tulossa sinne ilmeisesti syksyn aikana.

Sekopää-Joena sarjassa nähdään muuten itse Lonely Boy aka Dan Humphrey, näyttelijä Penn Badgley siis. Gossip Girlissä Dan oli sentään vähän vaarattomampi stalkkeri…

You’n toinen teinisarja-alumni on Pretty Little Liarsin Shay Mitchell, joka esittää Beckin ystävää Peach Salingeria.

Jep, vaikuttaa kammottavalta myös sarjana. Ja silti ainakin Lifetime luottaa You’n vetovoimaan, kakkoskausi on nimittäin jo tilattu vaikkei yhtäkään jaksoa ole vielä esitetty.

Kategoriat
Kirjat Suosittelen

Hurraa-huuto semihömpälle kirjallisuudelle (ja kolme kirjavinkkiä)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 28.3.2018 Lilyssä.

Suosikkiasia: semihömppä kirjallisuus

Haluaisin kovasti olla tyyppi, joka on lukenut jokaikisen maailmankirjallisuuden klassikon, pystyy siteeraamaan lennosta Hemingwayta ja Shakespearea ja tuntee kaikki cooleista cooleimmat nykykirjailijat. 

Vaikka tykkäänkin leijua sillä, että olen opiskellut muutaman kurssin maailmankirjallisuutta yliopistolla ja sillä, että olen lukenut Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen, useimmiten olen kuitenkin melko kaukana tuosta päässäni rakennetusta kirjallisuusnörtti-ideaaliminästä. Ei lähe Hemingwayt, Moby Dick edelleen lukematta. Jotenkin onnistun toistuvasti sekoittamaan Mark Twainin ja Charles Dickensinkin

Yritän kyllä, lainailen kirjastosta sitkeästi jaloa ja intelligenttiä korkeakirjallisuutta. Ja voin ihan aidosti myöntää, että onhan suurin osa klassikoista klassikoita syystä. Rikos ja rangaistus ei ehkä ole kaikkien aikojen piristävin opus, mutta osasihan Fjodor-jamppa kirjoittaa!

Aina ei kuitenkaan jaksa lukea 1800-luvun venäläisten mestarien monitasoista proosaa, oli se kuinka taidokasta hyvänsä. Onneksi kirjallisuus on paljon muutakin kuin klassikoita. Ja lukeminen kannattaa aina, ihan sama onko kyseessä Rakastuneen himoshoppaajan salaiset sinkkuelämää unelmat vai James Joycen hiton Odysseus.

Kaikista korkeakirjallisuusambitioistani huolimatta fiilistelen kaikkein eniten semihömppää kirjallisuutta. Tiedättehän; kun kaunokirjallisuus laitetaan janalle, jonka toisessa, usein vähän ylenkatsotussa päässä on kepeä chick lit ja toisessa, yleisessä puheessa paljon arvostetummassa päässä Joycet ja Dostojevskit ja Tolstoit, semihömppä kirjallisuus on jossain ääripäiden välissä (okei okei, enemmän siellä chick litin puolella, askeleen päässä Sophie Kinsellasta). 

Semihömppä on kepeää, muttei liian. Vakavaa, muttei kuitenkaan. Se voi olla hauskaa tai surullista, muttei koskaan liian painavaa. Taidolla kirjoitettua, muttei vaadi syväanalyysia. Se saattaa muistuttaa chick litiä, mutta on kuitenkin vähän enemmän kuin nainenjamiesrakastuvatmuttarakkaudentielläonesteitä. Ja tämä kaikella rakkaudella chick litiä kohtaan! Olen minäkin Kinsellani ja Keyesini lukenut.

Semihömppää lukemalla ei pääse raksimaan kirjoja yli luettujen klassikoiden listalta eikä siitä kysytä koskaan pubivisassa, mutta ei tarvitsekaan; sen ykkösjuttu on viihdyttää… ja samalla voi tuntea itsensä vähän paremmaksi ihmiseksi verrattuna chick lit hömppäromanssien lukemiseen (edelleen, kaikella rakkaudella chick lit!). 

Eli hurraa-huuto ja kaunis kiitos semihömpälle kirjallisuudelle!

Tässä kolme semihömppää kirjaa, joiden lukemisesta nautin kovasti:

1. The Cows (Dawn O’Porter)

Ei, The Cows ei kerro lehmistä, vaan kolmesta lontoolaisnaisesta, joiden elämät kietoutuvat kummallisen sattumuksen seurauksena yhteen. Kirja tarttuu äärimmäisen tarkkanäköisesti (ja hauskasti) modernin länsimaisen naisen elämän koukeroihin; urakysymyksiin, ystävyyteen, rakkaushuoliin, äitiyteen, feminismiin, sosiaaliseen mediaan, lapsihaaveisiin, menetykseen. The Cowsissa nettideittaillaan ja kirjoitetaan blogia, ja otetaan samalla kantaa isoihin kysymyksiin. Kuten onko lapsia haluamaton nainen itsekäs. Tai missä menee julkisen nöyryytyksen rajat. Huippukirja, jonka parissa saa nauraa ja itkeä…  ja tuntea myötähäpeää ja myötätuntoa.

Fun fact: kirjailija Dawn O’Porter (ent. Porter) on telkkarista tuttu; hän on tehnyt Suomessakin esitettyjä dokkareita muun muassa postimyyntimorsiamista ja polyamoristisista suhteista. Toinen fun fact: Dawn O’Porter on naimisissa näyttelijä Chris O’Dowdin (mm. Bridesmaids) kanssa.

2. The Nest (Cynthia D’Aprix Sweeney)

Plumbin perheen sisarukset ovat kaikki omalla tavallaan sekaisin. Ja sitten kun odotettu perintö haihtuu savuna ilmaan, he ovat vielä vähän enemmän sekaisin. The Nest on huumoria, epäonnistumisia, vääntyneitä perhesuhteita, rahahuolia… vähän rakkauttakin. Sopivan sekopäinen mutta samalla lämminhenkinen. Fiksu mutta hauska. Vahva suositus.

PS. Lue kirja, ennen kuin siitä tulee leffa! Amazon on hankkinut The Nestin oikeudet ja sitä ollaan muokkaamassa elokuvaksi. Leffaversion käsikirjoituksesta vastaa Emily V. Gordon, joka kirjoitti yhdessä puolisonsa Kumail Nanjianin (hey Silicon Valley!) muun muassa Oscar-ehdokkuuden parhaasta alkuperäisestä käsikirjoituksesta ansainneen The Big Sick -leffan. Se perustuu heidän rakkaustarinaansa.

3. Luckiest Girl Alive (Jessica Knoll)

Alkuun disclaimer ja pieni SPOILER ALERT: mikäli on kovin herkkä, tämä kirja kannattaa skipata.

Okei, Luckiest Girl Alive vaikuttaa alkuun mitä stereotyyppisimmältä chick lit -hömpältä. Päähenkilö on New Yorkissa asuva häitään järjestelevä naistenlehden toimittaja, luoja paratkoon! Mutta! Mun täysin legitiimin kirjallisuusteoriani mukaan kirja muuttuu hömpästä semihömpäksi, kun siinä on jotain muutakin kuin girl meets boy, but… -rakkaustarina. Ja tässä on. Nimittäin mysteeri, jota puretaan takaumilla. Hyvin koukuttava kirja!

PS. Tykkään lukea englanniksi kirjoitettuja kirjoja alkuperäiskielellään. En ainakaan pikaisella googlettelulla huomannut, että näitä kirjoja oltaisiin vielä käännetty suomeksi. Semihömppää ei ole onneksi vaikeaa ymmärtää. Edit! Luckiest Girl Alive -kirja on ilmestynyt suomeksi nimellä Onnentyttö, kiitos lukijalle korjauksesta.

PPS. Kuva ehkä paljastaa mistä lainaan suurimman osan kirjoistani. Helsingin Kirjasto Kympin Special Pokkari -hylly on mun ikisuosikki. Siellä on aina hyvää semihömppää tarjolla.