Kategoriat
Sarjat Suosittelen

Viime aikojen suosikkiasioita: kaksi ankeaa, hyvää sarjaa (ja kaksi tulevaa suosikkia?)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 17.9.2021 Lilyssä.

Suosikkiasioita: no komediat silti!

Kuvat: Apple TV+, Netflix, Freeform / Amazon Prime

En tiedä, olenko tässä blogissa jeesustellut tarpeeksi sillä, että minä en jaksa ikäviä ja synkkiä sarjasisältöjä. Jos en ole, jeesustelen vähän lisää: pari vuotta takaperin kyllästyin totaalisesti kaikkiin hiton Criminal Mindseihin ja Luthereihin ja muihin tympeisiin, ahdistaviin ja pelottaviin sarjoihin, jotka vain saavat menettämään yöunensa. Päätin tuolloin, että en enää halua täyttää päätäni sarjamurhaajilla ja ällöttävillä rikosmysteereillä vaan sarjoilla, joissa on mahdollisimman korkea NKI (nauru- ja kissanpentuindeksi).

Liekö se tämä syksy vai mikä, mutta olen nyt vähän lipsunut jalosta päätöksestäni; viime aikoina olen katsonut sarjoja, joiden NKI on ikävän alhainen. Toki vetoan tässä jättämääni takaporttiin: jos katson ikäviä sarjoja, ainakin niiden pitää olla hyviä. Noh, tässä kaksi viime aikoina katsottua alhaisen NKI:n hyvää sarjaa. Ja vähän muutakin sälää.

Quicksand – suurin kaikista / Netflix

Noniin. En minä tiedä, miksi päädyin katsomaan tämän kovin synkän ruotsalaisdraaman. Tai tiedän, Netflixin algoritmien vuoksi. Katso yksi synkkä sarja, algoritmit tyrkyttävät kymmenen lisää. Tässä tapauksessa syytän Netflixin algoritmeja yritysvakoilusta, pari vuotta vanha Quicksand lävähti etusivulle heti sen jälkeen kun olin katsonut Amazon Primen Cruel Summerin (siitä lisää kohta).

Quicksand oli näistä se ikävämpi. Se kertoo teinityttö Majasta (Hanna Ardéhn), sellaisesta ”parempien piirien” tyttärestä, jota vastaan nostetaan murhasyyte järkyttävästä teosta. Sarja kaipaa vahvat sisältövaroitukset: väkivallan ja seksuaalisen väkivallan vuoksi nyt ainakin. Koko homma on vähän vaikea katsoa. Koko ajan tekee mieli huutaa, että ”juokse, juokse, juokse Maja, juokse pois hänen luotaan”. Ei auta. Mutta siis hyvin ja koukuttavasti tehdyt kuusi jaksoa, vaikka aihe on inhottava. Suosittelen, kunhan perään katsoo jotain kivempaa. Tai toinen mulla toimiva kikka: menee näyttelijöiden Instagramiin katsomaan kuinka hauskaa kaikilla oli kyseisen ikävän sarjan kuvauksissa. 😀

PS. Koska algoritmien lisäksi Netflixin someviestintä tekee jatkuvasti töitä, tiedän nyt että Quicksandin miespääosaa esittävä Felix Sandman (oikein hyvä, kammottava roolisuoritus) oli aiemmin FO&O-poikabändissä Young Royalsin Simonin eli Omar Rudbergin kanssa. Tiedän myös, että eräs Young Royalsin kalakohtaus viittaa kyseiseen bändiin. Tuollaisilla asioilla täytän pääni. Koska mitä sitä matemaattisilla kaavoilla tekisikään.

Cruel Summer / Amazon Prime

Selvisin reilu viikko sitten kahden viisaudenhampaan poistosta. Itse asiassa ei ollut paha ollenkaan, olin pelännyt paljon pahempaa. Mutta kyllähän sitä pari päivää oli vähän arka suu. Anyways, mun viisaudenhampaanpoistosarjani (?) oli Amazon Primen Cruel Summer -teinidraamatrilleri. Aloitin sen operaatiopäivänä, kun piti saada jotain muuta ajateltavaa. Ja jatkoin, kun olin raahautunut verta vuotavan suuni kanssa takaisin kotiin. Oikein pätevä ja koukuttava sarja viemään ajatukset muualle. Voin kyllä suositella Cruel Summeria, vaikkei olisikaan viisaudenhampaan poisto edessä. Tosin sisältövaroitukset tähänkin, sisältää kohtauksia groomingista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Sarja kertoo kahdesta teinitytöstä, Katesta (Olivia Holt) ja Jeanettesta (Chiara Aurelia). Kate katoaa ja Jeanette ”varastaa” tämän elämän. Kun Kate vuoden päästä löydetään, syyttää hän Jeanettea roolista katoamisessaan. Jaksot hyppivät Katen ja Jeanetten näkökulmien välillä ja sijoittuvat samoihin päiviin kolmen vuoden ajalla. On epäluotettavaa kertojaa, mysteeriä ja teinidraamaa. Ja kaiken ikävän ohella ysäriä; tapahtumat ajoittuvat vuosiin 1993-1995.

Sarjasta on tulossa toinen kausi. En ole oikein varma mitä ajattelen siitä. Tuntuu vähän turhalta, mutta ehkä olen väärässä. Ja onpa joku syy, miksi edelleen maksan Amazon Primestä.

Ted Lasso 208 / Apple TV+

Saisinko puhua Ted Lassosta? Tarkemmin sanottuna Ted Lasson kakkoskauden kasijaksosta? Pitää tosin ennen sitä myöntää: olen ollut ihan vähän pettynyt Ted Lasson kakkoskauteen. Ei se huono ole, ei ollenkaan. Se on vain ollut vähän all over the place. Joku harmonia siitä puuttuu. Mutta niin, se kasijakso. Mitään spoilaamatta haluan sanoa, että se yksi hetki Jamien (Phil Dunster) ja Royn (Brett Goldstein) välillä oli hyvin mahdollisesti suosikkihetkeni koko sarjasta. Iski sydämeen. Pisteitä kaikille!

Tämä George Harrisonin kappalekin oli loistava valinta kyseiseen kohtaukseen:

Maid / Netflix / tulossa 1.10.

Olenko se vain minä vai näyttääkö Netflixin tuleva Maid-draama todella hyvältä? Sarja pohjautuu Stephanie Landin elämäkertateokseen Maid: Hard Work, Low Pay, and a Mother’s Will to Survive, joten odotan kaiken ilmeisen ankeuden lisäksi inspiroivaa tarinaa nuoren äidin tahdosta rakentaa tyttärelleen parempi elämä. Trailerin perusteella vaikuttaa vähän siltä, että Margaret Qualley tulee potentiaalisesti saamaan palkintoehdokkuuksia roolisuorituksestaan. Hänen äitiään esittää tosielämän äitinsä Andie MacDowell.

The Problem / Apple TV+ / 30.9. alkaen

Toinen tuleva sarja, jota odotan: The Problem with Jon Stewart. Koska Jon Stewart rocks! On elänyt hiljaiseloa jo tarpeeksi pitkään. Ja koska sarja kuulostaa Apple TV+:n versiolta Last Week Tonight with John Oliverista. Tiedetään, John Oliver ei olisi John Oliver ilman Jon Stewartia. Mutta silti.

PS. Onneksi Sex Educationin kolmoskausi tuli just Netflixiin, ainakin siinä on korkea NKI! Hukutan ikävät asiat katsomalla  Otisin ja Ericin sydämellistä ystävyyttä.

LUE MYÖS:

Kategoriat
Leffat Musiikki Sarjat

Viime aikojen suosikkiasioita: Netflixin rom com -kulttuuriteko ja komediasarja, jota ilmeisesti rakastankin

Kirjoitus on alun perin julkaistu 6.8.2021 Lilyssä.

Suosikkiasia: Brooklyn Nine-Nine (ilmeisesti), Ted Lasso ja 2000-luvun vaihteen rom com -klassikot.

Kuvat: NBC / Brooklyn Nine-Nine, Apple TV+ / Ted Lasso, Billie Eilish / Happier Than Ever, Netflix / He’s All That

Hoi, hyvää elokuuta!

Joo joo, elokuu vasta, mutta väistämättä mieli alkaa kääntyä jo syksyyn. Vaikka IHAN KESÄÄ VIELÄ. Mulla on lomakin edessä ja kaikkea. Keulitaan nyt silti vähän ja kerrotaan, että minä pidän alkusyksystä. Ja oikeastaan tavallaan siitä synkästä ja ankeasta syksy-syksystäkin. Sopii luonteelleni. Toki, ei tarvitsisi olla ihan niin pimeää. Ja toki, se kylmyys ja sade ja kaamosväsymys ja hei vaan valoisat illat ja auringonpaiste ja en minä jaksa lenkille lähteä kun on kylmä ja sataa vetää vaakatasossa……..

Sori, eksyin aiheesta. Olin sanomassa, että edessä vaaniva syksykin on ihan jees. Ihan jees. Ainakin ne about kolme päivää, kun on se täydellinen keli jolloin villapaita riittää päällystakiksi ja tarkenee paljain nilkoin.

Pitää laittaa tekoon Suosikkiasioiden perinteinen syksyn uutuussarjakatsaus… nyt kuitenkin viime aikojen suosikkiasioita. Koska en ole edelleenkään saanut aikaiseksi järkevämpää postausta.

Brooklyn Nine-Nine / Netflix

Haluaisin kovasti, että mulla olisi antaa jotain cooleja uusia sarjavinkkejä, mutta olen katsonut viime viikot vain Brooklyn Nine-Nineä. Ja siis sehän on ihan cool (ja cool ja cool ja cool ja cool ja cool), mutta uusi se ei kyllä ole. Tosin viimeinen, kahdeksas tuotantokausi taitaa alkaa tässä kohta (näemmä 12.8.) joten on se edes vähän ajankohtainen. Mutta joo. Mulla on vähän ristiriitainen suhde Brooklyn Nine-Nineen. Tai siis niin ristiriitainen kun nyt hassuun komediasarjaan voi olla. Pidän kyllä siitä eikä tämä ole ensimmäinen kierros kun katson sitä, mutta… en tiedä… joku siinä mättää. Se on siis hyvä, tietysti! Mutta en RAKASTA sitä niin paljon kuin voisi kuvitella mun rakastavan sarjaa, jonka toinen luoja on Mike Schur, jonka pääosassa on ex-SNL-tähti (Andy Samberg), jossa on muitakin huippuja näyttelijöitä (oikeastaan taidan pitää ihan kaikista!), joka ottaa kantaa myös tärkeisiin asioihin, joka on fiksu ja terävä ja ajankohtainen ja joka saa minut nauramaan ääneen…. hetkinen, rakastanko sittenkin Brooklyn Nine-Nineä??  En ole enää varma. Noh, sitä minä olen joka tapauksessa katsonut. Olen nyt kolmoskaudessa. Parasta on se, että koska en ole katsonut jaksoja kolmea miljoonaa kertaa, en muista kaikkea ulkoa. Kuten sitä, kuka voittaa Halloween Heistit.

Ted Lasso / Apple TV+

Olen minä jotain coolia ja uuttakin katsonut, Ted Lasson kakkoskausi nimittäin alkoi kaksi viikkoa sitten. Jos et ole vielä tutustunut Ted Lassoon, suosittelen lämpimästi. Se on loistava ja loistavaa vastalääkettä kaikkeen ikävään jota maailmassa tapahtuu (siis oikeasti, nyt on jo Delta plus?? Camoon maailma! Chill!). Puhun usein mieltä lämmittävistä sarjoista, ja Ted Lasso jos joku on sellainen. Tosin ongelma, joka ei lämmitä mieltä: typerä Apple TV+ on mennyt päättämään, että se julkaisee jaksot yksi kerrallaan, yksi per viikko. Hei Apple, mitä hittoa, onko nyt vuosi 2005? Let me binge watch!! Hyvä on, on tälläkin julkaisurytmillä puolensa. Ainakin se, että jos kaikki jaksot olisivat tulleet kerralla, olisin katsonut ne jo.

Billie Eilish / Happier Than Ever

Olen kuunnellut repeatillä tätä Billie Eilishin Happier Than Ever -kappaletta. Kuinka loistelias! Ekan kerran kun kuulin kappaleen toisen puoliskon, suustani taisi päästä automaattinen daaaaaaamn.

The Macarena Theory

Oikeasti tämä taitaa olla TikTok-vinkki, mutta koska en ole ottanut sitä kunnolla haltuun, mun tapauksessa tämä on enemmänkin IG-vinkki. Viime aikojen suosikkiseurattavani Instassa on The Macarena Theory. Parikymppinen brittityyppi Amy-Beth julkaisee videoita itsestään tanssimassa Macarenaa kaikkien mahdollisten kappaleiden tahtiin. ”Proving my theory you can do the Macarena to any song”, hän kirjoittaa. Olen saanut hänen videoistaan paljon iloa! 😀 On siis TikTokissa myös.

Sinussa on se jokin / Netflix

Tämä on tärkeää: Netflixissa julkaistaan 27. elokuuta Sinussa on se jokin -leffa. Siis UUSI Sinussa on se jokin -leffa, jota tähdittää sometähti Addison Rae. Mullahan olisi tästä paljonkin sanottavaa, koska olen 2000-luvun vaihteen teinejä, joka on todellakin katsonut VHS-kasetilta sitä OIKEAA She’s All Thatia.  Tämä uusi on englanniksi He’s All That eli nyt Am I a bet? Am I a fucking bet? pääsee sanomaan leffan miespääosan esittäjä. Tosin toivottavasti ei sano, jotain respectiä sentään Laney Boggsin suuntaan (Rachael Leigh Cook esittää muuten Sinussa on se jokin 2.0.:ssa Addison Raen äitiä). Mutta asiaan: Netflix tajusi sentään ennen 2.0:aa tärkeänä kulttuuritekona lisätä katsottavaksi sen OIKEAN, vuoden 1999 Sinussa on se jokin -elokuvan. Se on tainnut olla siellä kyllä jo aiemminkin, mutta väittäisin, että on jossain kohtaa poistunut listoilta. Vai olenkohan väärässä? Anyways, pitäisi olla pakollista katsoa klassikko ennen kopiota. Kuulostan btw siltä kuin She’s All That olisi jotain suurempaa kuin höttöinen –  ja näin valveutunein silmin melko ongelmallinenkin – teini-rom com. Jos 2.0.:n traileria on uskominen, jotkut asiat eivät muutu 22 vuodessa. Anteeksi vaan, mutta missä maailmassa Laney Boggs 2.0. Cameron (Tanner Buchanan) on ”total disaster”?? Olen vähän pettynyt, ettei Cameronilla ole silmälaseja ”piilottamassa” hänen täysin konventionaalinen komeutensa.

Toivottavasti saan edes koreografioidun tanssikohtauksen!! Koska olen jo niin syvällä tässä koko hommassa, niin kerrottakoon vielä, että muistan She’s All Thatia parodioivasta Not Another Teen Moviesta (tietysti olen nähnyt kyseisen vuoden 2001 mestariteoksen, etten jopa leffateatterissa) aina yhden vitsin: ”Funny, isn’t it? You would never suspect that everyone in this school is a professional dancer.”…. mutta sitä en muistanut, että kyseisen vitsin heitti Ted Mosby. OMG!  Sitä oppii jotain uutta joka päivä.

PS. Onko Outer Banks hyvä sarja? Hämäännyn aina kuvittelemaan, että mun kuuluu katsoa jotain sarjaa, jos kaikki muutkin katsovat sitä. Ja selkeesti kaikki katsovat, kun on Netflixin katsotuin just nyt.

LUE MYÖS:

Kategoriat
Sarjat Tyypit Urheilu

Viime aikojen suosikkiasioita: Simone Biles, Bukayo Saka ja iloiseksi tekevä komediasarja

Kirjoitus on alun perin julkaistu 12.7.2021 Lilyssä.

Suosikkityypit: Josh, Simone ja Bukayo

Kuvat: Twitter / Arsenal, Freeform / Everything’s Gonna Be Okay, Facebook Watch / Simone vs. Herself

XXXXXXXXX

(Olen maininnut, että mulla on pieni pakkomielle alustaa nämä Viime aikojen suosikkiasiat -postaukset jotenkin nokkelasti. En voi vain mennä suoraan asiaan kuten järkevä ihminen. Mutta nyt, I’ve got nothing. Joten jos vaan jätän nuo äxät paikoilleen merkkaamaan sitä, että tässä sen nokkelan alustuksen kuuluisi olla. Tehdään niin.)

Viime aikojen suosikkiasioita:

Everything’s Gonna Be Okay / Yle Areena

Ystäväni suositteli mulle Yle Areenasta löytyvää Everything’s Gonna Be Okay’tä. Katsoin sen viimein ja hyvä luoja, rakastin sitä! Se teki minut niin iloiseksi. En tiedä miksen ollut katsonut sitä aiemmin, just sellaista mieltä lämmittävää, leppoista hyvän mielen komediaa josta pidän. Vaikka teknisesti ottaen alkaakin surullisesti.

Sarja kertoo parikymppisestä australialaismiehestä Nicholasista, josta tulee yllättäen Los Angelesissa asuvien teini-ikäisten siskopuoliensa Genevieven ja Matildan huoltaja. Pääosassa nähtävä aussikoomikko Josh Thomas on luonut sarjan ja toimii yhtenä sen tuottajista ja käsikirjoittajista.

Tarina ja vitsit ovat kohdillaan, mutta täytyy kehua myös sarjan visuaalista ilmettä. Kaikki on niin kaunista ja värikästä! Edes ne hiton ötökät eivät haittaa (Nicholas on hyönteistutkija).

Yle Areenassa on kaksi valmistunutta kautta. Toivotaan lisää!

Eagles / Yle Areena

Yle Areenasta puheen ollen, ruotsalaisen teinisarja Eaglesin kolmoskausi tuli heinäkuun alussa katsottavaksi. Kaksi ensimmäistä on ollut sopivaa, joskin melko unohdettavaa ajanvietettä, joten katsoin kolmosenkin. Ja tässä kävi nyt ehkä niin, että Eagles-parka hieman kärsi vertailussa. Olin nimittäin ennen sitä katsonut loistavan ja sydämeen iskevän Young Royalsinja jos pitää laittaa ruotsalaiset teinisarjat järjestykseen, poloinen lätkädraama ei kyllä mitenkään pärjää tuolle sydämelliselle Netflix-hitille. Mutta siis ihan kelvollista kesäkatsottavaa oli… jos ei haittaa, ettei pidä oikein kenestäkään sarjan hahmosta (en puhu sinusta, Ludde!).

Kahden ruotsalaisen teinisarjan seurauksena olen btw lisännyt ruotsin sanavarastooni skolka-verbin. Lintsata. Alltid lära sig nya saker.

Revolution / Elias

Yksi asia vielä Young Royalsista; onhan tämä nyt mainio kappale! Ja niin hyvin käytetty sarjassa.

Simone vs. Herself / Facebook Watch

Siitä, pitäisikö Tokion olympialaisia järjestää lainkaan voidaan olla montaa mieltä, mutta jos ja kun kisat saadaan järjestettyä, niiden suurimpia supertähtiä on yhdysvaltalainen telinevoimistelija Simone Biles. Urheilussa GOAT-termiä heitellään ilmoille vähän miten sattuu, mutta Biles on aidosti sen arvoinen, greatest of all time. Kaikkien aikojen eniten MM-mitaleita voittanut telinevoimistelija, viisinkertainen olympiamitalisti ja historiallisen vaikeita liikkeitä tekevä Biles on helposti koko kisojen ylivoimaisimpia urheilijoita. Täytyy tapahtua katastrofeja*, ettei hän voita vähintään neljää olympiakultaa (puomi on puomi, sen varaan ei lasketa koskaan mitään!)

Muille Simone-faneille tärppi: Facebook Watchissa on vapaasti katsottavissa dokumenttisarja Simone vs. Herself, joka seuraa Bilesin valmistautumista Tokioon. Jaksoja on tulossa yhteensä seitsemän, nyt niistä on julkaistu neljä.

*edit. ei tapahtunut katastrofeja, tapahtui twisties. Simone on silti GOAT ikuisesti.

Bukayo Saka

Huutelin tuossa tovi sitten, että mulle on ihan se ja sama, kuka voittaa jalkapallon Euroopan mestaruuden. Ja näin periaatteessa olikin, mutta ei sitten ollut ollenkaan, kun toisessa finaalijoukkueessa pelasi oman suosikkijoukkueeni supersympaattinen teinitähti. Joka epäonnistui ratkaisevassa pilkussa. Arsenal-sydämeni itkee Bukayo Sakan puolesta. Hän on hitto vie vasta 19-vuotias ja otti harteilleen kokonaisen kansakunnan toiveet ja odotukset. Saka on niin ystävälliseltä, fiksulta ja täyspäiseltä vaikuttava jalkapalloilija ja nuori ihminen, ja toivon hänelle pelkkää hyvää. Toivottavasti saa tarvitsemansa tuen. Kaikki se rasistinen paskakin… fuck that.

Head up, Starboy! Come back stronger.

Pelkkää rakkautta myös Englannin muille pilkkuepäonnistujille Marcus Rashfordille ja Jadon Sancholle. Heilläkin ikää kaikki 23 ja 21 vuotta. Jadon Sanchon taustoja en niin tiedä, mutta kuka ikinä leimaa kaikki jalkapalloilijat omaan napaansa tuijottaviksi primadonniksi on syytä tutustua Marcus Rashfordin tarinaan. Hän on kampanjoinut näkyvästi ilmaisen kouluruoan puolesta ja tehnyt muutenkin nimellään ja näkyvyydellään valtavan paljon hyvää vähävaraisten lasten hyväksi. Upea tyyppi.

Pilkkukisat on tarpeettoman julma tapa ratkoa mestaruuksia. Jos minä saisin päättää, finaalit pelattaisiin kultaisen maalin säännöllä. Ihan sama kuinka kauan kestää. Vaikka kuinka hoettaisiin että jalkapallo on vain jalkapalloa, näissä tilanteissa se vain on niin paljon enemmän, ikävällä tavalla. On kammottavaa, että  yksi tai muutama pelaaja joutuu kantamaan epäonnistumisen arpea loppuelämänsä. Onneksi heillä on myös huippu-urheilijan henkiset ominaisuudet. Minä en olisi koskaan vapaaehtoinen vetämään rankkaria, luhistuisin paineen alle jo matkalla 11 metriin.

PS. XXXXXX…. joo, I’ve got nothing tähänkään. Eteenpäin.

LUE MYÖS: