Kirjoitus on alun perin julkaistu 31.12.2020 Lilyssä.
Suosikkiasia: sarjat. Ja se, että vuosi 2020 on ihan kohta ohi.
Kuvat: NBC, The CW, Comedy Central, Netflix, Fox.
Tein tovi sitten oman listani vuoden 2020 parhaista sarjoista. Se löytyy täältä.
Listalla oli hienoja, kehuttuja ja tyylikkäitä sarjoja – Mustaa kuningatarta, The Boysiä, Unorthodoxia… siltä kuitenkin puuttui henkilökohtaisella tasolla kaikkein tärkeimmät sarjat. Ei sillä, kyllä mainitut laatusarjatkin minua viihdyttivät ankeana vuonna 2020, mutta tyylikäs ja tärkeä ovat silti eri kamaa.
Siispä tämän tympeän, erikoisen, pelottavan, ahdistavan vuoden viimeisenä postauksena: vuoden 2020 tärkeimmät sarjani:
Aloitan kategoriasta, joka on nimeltään:
Päänsärkysarjat
Kärsin ikävän ison osan vuodesta kroonistuneesta jännityspäänsärystä. Se oli ja on perseestä, noin kauniisti ilmaistuna. Nyt homma on jotenkuten hallinnassa, thank god, mutta on muuten viheliäinen vaiva. Kun koko ajan vain koskee päähän, välillä pelottavan kovaa.
Vaikka liikuntaa tarjotaan lääkkeeksi tähänkin vaivaan, välillä on ollut jaksoja kun olen vain halunnut kirota päänsärkyjumalia peiton alle hautautuneena kylmäpussi otsallani. Näinä hetkinä seuranani on ollut:
Supernatural (The CW, Amazon Prime): jos mun pitäisi tiivistää vuoteni 2020 johonkin yksittäiseen sarjaan, se sarja olisi Supernatural. Aloin katsoa sitä kolmetuhatta vuotta sitten viime huhtikuussa. Oli ensimmäinen aalto, eristäytymistä, pelottavaa päänsärkyä. Jakso toisensa jälkeen SPN:ää (sitä on yhteensä 15 kautta, 327 jaksoa), ja jossain kohtaa oli tullut kesä, sai olla taas vähän vapaammin eikä päätäkään enää koskenut niin paljon – hetkeen.
Supernaturalia kunnolla ymmärtääkseen pitää minusta ymmärtää sitä valtavan intohimoista, kansainvälistä ja lojaalia faniyhteisöä, joka sarjalla on. On kaikessa sekopäisyydessään suosikkini, mitä tulee tv-sarja-fandomeihin. Ei sarja niiiiin hyvä ole, mutta fandom lisää siihen jotain maagista.
Mulla olisi mahdollisesti paljon sanottavaa SPN:n tovi sitten ilmestyneestä päätösjaksosta, mutta ehkä en nyt mene siihen. Sen sijaan kerron suosikkivuorosanani koko sarjasta.
Se on tämä, hyvin spesifisti minuun iskevä, täydellisen meta Chuckin lause neloskaudelta:
I mean, horror is one thing, but being forced to live bad writing?
Ja jokainen kerta, kun Dean sanoo ”Sammy”.
Broad City (Comedy Central): kesän pahimman päänsärkyjakson aikana minua viihdyttivät Abbi ja Ilana. Katsoin kaikki kaudet, kaikki jaksot, ja jossain kohtaa päänsärkykin oli taas helpottanut. Harmittavasti tällä hetkellä sarjaa ei enää löydy Yle Areenasta, kesällä tuli kaikki tuotantokaudet katsottavaksi. Buu, Broad City takaisin! Rakastan, rakastan, rakastan Broad Cityä. Sarja tekee minut aina iloiseksi. Höpsön absurdia huumoria, feminismiä ja kaiken voittavaa ystävyyttä.
Emily in Paris (Netflix): olihan ne nyt viihdyttävät 10 jaksoa. Eskapismi-TV kunniaan! Joskus huonompikin sarja voi olla hyvä, jos sen katsoo oikealla hetkellä. Olen vakaasti sitä mieltä, että Emily in Parisista tuli yksi vuoden hittisarjoista, koska sen julkaisuaikana kaikki oli synkkää ja pelottavaa. Höttöinen sarja toi sopivasti vaihtelua ikävään todellisuuteen – oli se todellisuus sitten pandemiaa tai päänsärkyä.
Toinen vuoden 2020 tärkeimmät sarjat -kategorioista on:
Ikuisesti parhaat
New Girl (Fox, Netflix): aina kun kaipaan lämmintä hyvän mielen sarjaa, katson New Girliä. Vuonna 2020 mainittua sarjatyyppiä kaipasi melko usein, joten olen katsonut New Girlin läpi. Olen viihdyttänyt itseäni myös kuvittelemalla, miten apartment 4D:n asukkaat pärjäisivät pandemiassa. Tai lähinnä miten Schmidt pärjäisi pandemiassa. Sivuhuomiona: keväällä sain iloa myös mainitun Schmidtin näyttelijän Max Greenfieldin kotikoulu IG-videoista. Ja USA:n vaalien aikaan ilahdutti tämä.
PS.Nick Miller 4ever!
Parks and Recreation (NBC, Amazon Prime): olen maininnut tässä blogissa noin 95 miljoonaa kertaa, että Parks and Rec on kaikkien aikojen suosikkisarjani. Edelleen totta. Vähemmän yllättäen Parks and Rec oli henkilökohtaisella tasolla äärimmäisen tärkeä sarja saatanallisena vuonna 2020. The Fight (kausi 3, jakso 13) toimi, vaikka ympärillä tapahtui kaikkea pelottavaa. Snake Juiceee!!
Frendit (NBC, Sub): Subilta on tullut aina arkisin seiskasta alkaen kaksi jaksoa vanhoja Frendejä. On tullut tavaksi avata telkkari, ja antaa Rachelin, Monican, Phoeben, Joeyn, Chandlerin ja Rossin pyöriä taustalla. Jotain lohtua ne kai tuo, kaikki ne miljoona kertaa kuullut vitsit.
Saturday Night Live (NBC, YouTube): ja sitten kun mikään muu ei toimi, katson YouTubesta vanhoja SNL-sketsejä. Mulla on omat suosikkini, joita katson uudestaan ja uudestaan. Amy Poehler -fanina palaan esimerkiksi tasaisin väliajoin tähän vuosia vanhaan loisteliaaseen Sarah Palin -räppiin (jonka aikana Amy oli ihan viimeisillään raskaana, synnytti tasan viikon päästä):
Siinä ne. Eli kiitokset Dean, Sam, Abbi, Ilana, Emily, Nick Miller et al., Rachel Green et al., Pawnee ja Studio 8H – olitte erityisen tärkeitä vuonna 2020.
Ja kiitos kaikille, jotka ovat lukeneet Suosikkiasioita.
Hyvää uutta vuotta!
Toivottavasti vuosi 2021 on kaikin puolin kivempi kuin edeltäjänsä.
Olkoon Suosikkiasioita hetken Satunnaisia asioita: kirjoitus, joka on tuloksena kun tunkee kaikki satunnaiset (sarja- ja leffa-) ajatuksenpätkänsä yhteen postaukseen.
Satunnaisia asioita, jotka eivät liity yhtään mihinkään.
Satunnaisia ajatuksia ja muistoja, jotka ovat jostain syystä jumahtaneet päähäni.
2. Pettymysten, epäonnistumisten ja motivaatiopulan hetkillä mun päässä alkaa pyörimään se Blondin kosto -leffan kohtaus, jossa bileissä ikävien ihmisten naureskelun ja Warnerin vähättelyn kohteeksi joutunut Elle Woods sisuuntuu ja päättää näyttää kaikille tympeille epäilijöilleen. ”I’ll show you how valuable Elle Woods can be” ja sit se musiikki: I’m not your average type of girl, I’m gonna show the world, the strength in me that sometimes they can’t see…
Toistaiseksi ”I’ll show you how valuable Maisa S. can be” ei ole johtanut Harvard Law Schoolissa ässäilemisiin tai muihin supersuorituksiin, mutta just you wait.
3. Jos saisin lisätä mitkä tahansa sarjat Suomi-Netflixin tarjontaan, valitsisin Aliaksen ja Happy Endingsin.
4. Aliaksesta puheen ollen, Sydney Bristow on mun suuri tv-sarjasankari. Vaaratilanteiden varalle mun ohjenuora on teinistä lähtien ollut WWSBD. What would Sydney Bristow do? Hyvin mahdollista, että lopputuloksena reväyttäisin kaikki lihakset mun kropasta.
5. Olen täysin vakuuttunut, että yksi tv-sarjahistorian surullisimmista kohtauksista tapahtuu How I Met Your Motherissa. Se on se kohtaus, jossa (SPOILER ALERT) Lily kertoo Marshallille että tämän isä on kuollut. Se kohtaus rikkoo sydämeni! Leppoisten komediasarjojen surulliset kohtaukset iskevät aina erityisen lujaa, koska niitä ei osaa odottaa.
6. Koen tarpeelliseksi kertoa, että olen nähnyt Spice World -elokuvan leffateatterissa. Meillä oli se myös VHS-kasettina. Ajattelen Spice Worldia useammin kuin haluaisin myöntää. Erityisesti sitä kohtausta, jossa se hyypiömäinen paparazzi ilmestyy vessanpöntöstä. Koska mitä hittoa?! Täydellisen absurdi mestariteos koko elokuva.
7. Muita VHS-kasetteja, jotka mulla / sisaruksillani oli kun oltiin pieniä: Coyote Ugly, Ansa vanhemmille, 10 Things I Hate About You, Bend It Like Beckham ja rivillinen Disney-klassikoita (Kaunotar ja hirviö oli minusta lapsena ihan liian pelottava, sitä en halunnut koskaan katsoa). Sit katsoin aina uudestaan ja uudestaan kolmea luontodokkari-VHS:ää. Väittäisin, että olivat jotain Valittujen palojen tilaajalahjoja tai jotain.
( Jos ei vielä tullut selväksi, olen elänyt lapsuuteni vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.)
8. Katsoin vuosikaudet Criminal Mindsia. Muutamia vuosia sitten kyllästyin ällöttäviin sarjamurhaajameininkeihin. Nyt en voi sietää Criminal Mindsia. Sen sijaan haluaisin spin-offin, jossa Spencer Reid käyttää älyään vähemmän ällöttävien rikosten ratkomiseen.
9. En ole koskaan ymmärtänyt Frasieria. Siis sitä, mikä siinä kiehtoo.
10. Aina kun Titanic tulee telkkarista – ja sehän tulee melko usein – katson sitä jäävuoreen asti. Sitten lopetan.
11. Haluaisin Taru sormusten herrasta -trilogiasta sellaisen version, missä ei olisi lainkaan niitä tylsiä Frodo ja Sam -kohtauksia. Paitsi ihan se loppu. Tietysti.
12. Yksi kirkkaimmista leffamuistoistani liittyy mainittuun trilogiaan; olin tullut englannin yo-kirjoituksista kotiin kipeänä. Kävi ilmi, että mulla oli keuhkokuume. Kirjoitukset oli kesken, mutta onneksi seuraavaan kokeeseen oli vielä pari päivää. Katsoin kovassa kuumeessa Kuninkaan paluuta ja mietin, että kuinka loistava aika sairastua. Pikkuveljeni toi kuumeiselle sisarelleen lisäpeittoja. (Ihan hyvä meni loput kirjoitukset pienessä keuhkokuumeessa.)
13. Ensimmäinen leffa, jonka olen nähnyt leffateatterissa on Leijonakuningas.
14. Vastaus jokajouluiseen kiistaan: kyllä, Die Hard ON jouluelokuva. Die Hard ykkönen on myös hyvin todennäköisesti yksi niistä elokuvista, jotka olen nähnyt useimmin.
15. Mun henk. koht. suosikkijouluelokuva on kuitenkin Jali ja suklaatehdas. Joka nyt ei oikeastaan edes ole jouluelokuva. Paitsi onhan.
16. Fiktiivinen henkilö, jota mun tekee mieli siteerata ainakin kerran viikossa – mutta en siteeraa koska epäilen ettei kukaan ymmärtäisi – on New Girlin Nick Miller.
17. En voi olla ainoa, joka yhä muistaa sellaisen sarjan kuin Las Vegas. Se oli just hyvä! Tai ainakin viihdyttävä ja harmiton. Enkä voi olla ainoa joka on yhä katkera siitä, että Las Vegas päättyi typerään cliffhangeriin.
18. Cliffhanger-loput pitäisi kieltää lailla. Minä haluan että katsomani sarjat paketoidaan näteillä ruseteilla ja onnellisilla lopuilla.
19. Olen sarja- ja leffaitkijä, mutta en koskaan myönnä tätä.
20. Viimeisin sarja jonka katsoin, oli Netflixin teinijouluromanssikomediasarja Dash & Lily. Lyhyitä jaksoja, nopeasti katsottu. Oikein pätevä marraskuun pimeyteen.
+ Tuntuu tärkeältä lisätä, ettei kaikki ajatukseni liity elokuviin ja sarjoihin. Mietin minä muitakin juttuja. Esimerkiksi töitä, omituisia vaaleja ja sitä, miksi juustonaksut ovat välillä hyviä ja välillä ällöttäviä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu 20.10.2020 Lilyssä.
Suosikkiasia: romanttiset komediat
Spoiler alert: kirjoitus sisältää juonipaljastuksia Netflix original -elokuvasta, loisteliaasta klassikkoteoksesta Love Guaranteed*.
Kuva: Netflix
Katsoin elokuvan. Se oli Netflixin romanttinen komedia nimeltään Love Guaranteed (2020).
”Kipinät lentävät tomeran mutta varattoman asianajajan saadessa hurmaavan asiakkaan, joka haluaa haastaa oikeuteen lupaavan deittisivuston”, kertoi Netflix.
Vähän teki mieli pyöritellä silmiä tuolle kuvaukselle, mutta olin rom com -tuulella. Play!
(Aloin noin viiden minuutin kohdalla tehdä muistiinpanoja, koska kaikki viittasi leffakokemukseen, josta voisin heittää läppää.)
HUOM. TÄMÄ TARPEETTOMAN PITKÄ KIRJOITUS SISÄLTÄÄ MELKO LAILLA KOKO ELOKUVAN JUONEN TIIVISTETTYNÄ MUKAHAUSKOIHIN, SARKASTISIIN LÄPPIIN. ELI VAHVA SPOILER ALERT.
MEET CUTE!
LANEY BOGGS! Hei vaan, Rachael Leigh Cook. Long time no see.
Jahas, pääosanainen, Susan, on juristi, joka edustaa ilmaiseksi vanhoja söpöjä setiä. Ei näköjään tuhlata yhtään aikaa siinä, että yritetään saada katsoja Susanin puolelle.
Kuka oikean elämän ihminen ajaa tuollaisella autolla??? Olet juristi, Susan. Hanki ehjä auto! (Ei se käy, koska tämän vanhan mutta ah niin persoonallisen autonrakkineen tehtävä on inhimillistää Susan.)
Kiva housupuku, Susan.
Noniin, tietysti! Säälittävä sinkkunainen Susan juo yksin viiniä ja katselee surullisena ikkunasta ulos. Kuka koskaan missään oikeasti tekee niin? Ja tietysti säälittävällä sinkkunaisella on jääkaappi täynnä noutoruokaa. Hänhän on säälittävä sinkkunainen, jolla ei ole ketään jolle kokata. TIETYSTI. (Vähän vielä alleviivataan säälittävyyttä vertaamalla raskaana olevaan perheenäiti-siskoon, joka asuu naapurissa.)
MEET CUTE! Leffaa kulunut noin viisi minuuttia. Ja noin viiden minuutin kohdalla on täydellisen selvää, mitä leffassa tapahtuu.
Hei vaan, New Girlin Coach! Damon Wayans Jr, olet miljoona kertaa karismaattisempi kuin tämä elokuva.
Tietysti, näppärä läppä siitä, että pumpkin spice latte ei oikeasti sisällä kurpitsaa. Heh.
Miksi rom com -naiset ovat aina ensin tylyjä rom com -miehille?
Hei vaan, Susanin kollegat! Olette olemassa vain ja ainoastaan Susanin vuoksi, onnittelut.
Mikä lakifirma muka tulee toimeen niin, että tehdään vain pro bono -juttuja?
Jahas, pääosamies Nick haluaa haastaa internetdeittifirma Love Guaranteedin oikeuteen koska ei ole 1000 treffien jälkeen löytänyt rakkautta. Vaikka sen piti olla GUARANTEED. Käyttäjäsopimuksessa sanotaan, että jos rakkautta ei löydy 1000 treffien jälkeen, saa rahat takaisin. Tai jotain.
Ehkä vika on sinussa, Nick?? (Ei tietenkään ole vika Nickissä, tämä on romanttinen komedia ja Nick on pääosamies, poloinen reppana.)
Kuka haluaa lyödä vetoa, että joku nainen on rikkonut Nickin sydämen, ja Nick on MENETTÄNYT USKONSA RAKKAUTEEN??
Tietysti Susan ensin pitää Nickiä epäilyttävänä limanuljaskana. Ja Nick oletettavasti Susania tiukkapipoisena riivinrautana.
Susan, stereotyyppinen työnarkomaani-sinkku: ”Minulla ei ole aikaa deittailulle”. Maisa, stereotyyppinen silmien pyörittelijä: Eye roll.
Roberto (Susanin kollega) ei ole stereotyyppinen GBF (gay best friend) vaan stereotyyppinen BGC (best gay colleague).
Susanin pitää tehdä vähän ”taustatutkimusta” nettideittailusta, jotta tietää miten homma toimii. (Susan, stereotyppinen työnarkomaani-sinkku ei tietenkään ole koskaan nettideittaillut. KOSKA. HÄNELLÄ. EI. OLE. AIKAA. DEITTAILULLE.)
Kuka ikinä koskaan antaa kollegoidensa tehdä itselleen nettideittiprofiilin??
Arvatkaa, miten Susanin ”taustatutkimus” sujuu? Tietysti niin, että hän päätyy treffeille kaikkien outojen hiippareiden kanssa! Miksi oi miksi romanttisissa komedioissa kaikki muut paitsi pääosamies ja pääosanainen ovat aina omituisia hiippareita??
KLIK JA KLIK!
Aaah, kohta saamme tietää Nickin ammatin! Veikkaan lastenlääkäriä. Sen on oltava sellainen ammatti, että Susan huomaa ettei Nick olekaan epäilyttävä limanuljaska vaan epäitsekäs enkeli.
Nickin ammatti on……. VANHOJEN SÖPÖJEN SETIEN FYSIOTERAPEUTTI!! Sen saman vanhan söpön sedän, jota pro bono -juristi Susan auttoi. Tietysti.
”Nick lahjoittaa aikaansa vanhuksille, joilla ei ole varaa fysioterapeuttiin”. Limanuljaska-Nick onkin enkelimäinen pro bono -fyssari. Tietysti. Ja klik vaan kuuluu Susanin päässä ja hän näkee ”oikean” Nickin.
Tässä kohtaa muistiinpanoissani lukee: Tuntuu että katson elokuvaa. Näyttelijäsuoritukset ovat niin kliseisen elokuvamaisia. Ja tuota… ok?
Uuuh jännittävää, Susan the salapoliisi vakoilee Nickin treffejä. ”Taustatutkimusta” tämäkin. Ja käänne joka ei yllätä ketään: Nickin deitti on omituinen, vaativa hiippari, joka nillittää tarjoilijalle. Tietysti. Koska kaikki muut paitsi Susan ja Nick ovat omituisia hiippareita.
Kerroinko jo, että Nick pitää kaikki treffinsä samassa ravintolassa? Jossa on tietysti aina sama rempseä tarjoilija, joka kommentoi Susania sanomalla ”I like her” (vs. kaikki ne oudot hiipparinaiset jotka eivät olleet Nickin rakkauden arvoisia). Niin, Susan ja Nick päätyivät tietenkin ”vahingossa” treffeille. Kunhan nillittäjähiipparinaisesta oli ensin päästy jotenkin eroon. Koska hitonko väliä sinun tunteillasi, hiton nillittäjähiipparinainen!
Halleluja, Susan tilaa tuosta noin vaan burgerin ja ranet koska on cool ja erilainen ja syö burgereita ja on erilainen ja cool ja taatusti katsoo futista ja juo kaljaa!! Tulee mieleen se Trendin juttu, jossa Minja Koskela kommentoi cool girl -ilmiötä.
(Tässä kohtaa yritin muistella, mikä on se pop-kappale, jossa lauletaan most girls, I wanna be like most girls. Se paljastui googlettamisen jälkeen Hailee Steinfeldin kappaleeksi Most Girls. Kuuntelin sen.)
”Itse asiassa tämä on paras illallinen pitkään aikaan”, sanoo Nick. Haluan heittää syömäni omenan tietokoneen ruutuun, lukee minun muistiinpanoissa.
Leffaa kulunut 32 minuuttia ja saamme kuulla jälleen, kuinka Susanilla EI. OLE. AIKAA. DEITTAILULLE.
Susan avautuu omasta sydänsurustaan Nickille: joku random Josh jätti ja rikkoi sydämen. Kuka on Nickin Josh, sitä tässä pohdin???
Vahinkotreffit päättyvät, Nick näkee Susanin persoonallisen ja hurmaavan auton, klik kuuluu Nickin päässä. Hän on nähnyt ”oikean” Susanin.
Ja nyt olemme Love Guaranteed -deittifirman päämajassa. Susanilla ja Nickillä on tapaaminen firman juristien kanssa. Firman mainoksissa rakkauttaan julistavat Brad ja Veronica. Nick väittää, että ovat malleja. Maisa väittää, että koska Bradia ja Veronicaa painotetaan niin ponnekkaasti, ovat taatusti oikeita ihmisiä.
Hei kiva, stereotyyppinen kokoushuone, jossa odottaa tietysti stereotyyppinen lakiMIESTEN armeija! You know, pieni poloinen Susan vs. jättifirman miljoona juristia.
Hei vaan HEATHER GRAHAM! (Heather Graham on ko. nettideittifirman perustaja ja pelätty, upea, ilkeä ja tyylikäs pomo.)
No deal, see you in court, we are going to crush you, you can keep the money, you were amazing, Susan jne jne.
Vanha söpö setä ja Nick puhuvat rakkaudesta. ”Entä Susan” , VSS ehdottaa. ”Ei ei ei, Susan on asianajajani, pyh ja pah, Susan on erilainen (koska kaikki muut naiset ovat outoja hiippareita)”, mumisee Nick. ”Matalasta päädystä et löydä rakkautta”, VSS sanoo. ”Mutta entä jos uppoan”, kysyy klisee-Nick.”Entä jos uitkin?” muistuttaa klisee-VSS. Maisa: eye roll numero 48.
Jesss, nyt tapaamme Nickin Joshin. Tyrmäävän upea Arianna, Nickin ex-kihlattu, jätti Nickin kun Nickin baseballura loppui loukkaantumiseen. Ja niin poloinen enkeli-Nick menetti uskonsa rakkauteen. Nyyh.
Ja taas ihastellaan kuinka Susan ”ei ole tavallinen ihminen”. Hiton yksisarvinen tämä meidän Susan, tekee lauantaisinkin töitä.
Jos ei ollut vielä selvää: ”Et ollutkaan sellainen imelä huijari, joksi sinua luulin”, Susan sanoo. ”Etkä sinä ollutkaan kireä asianajaja”, vastaa Nick. Eye roll numero 51.
Nick ja Susan päätyvät luonnollisesti kaitsemaan Susanin siskon lasta, kun sisko lähti synnyttämään.
Nyt Nick kertoo, kuinka lahjoittaa oikeudenkäynnistä saamansa rahat ”uuteen lastenosastoon”, jotta lapsetkin pääsevät fysioterapiaan. Tietysti. Tsiisus. Ja sitten enkeli ja yksisarvinen pahoittelevat, kuinka tuomitsivat toisensa aluksi. Ja tuijottavat toisiaan silmiin. Lastenhoitovahinkotreffit päättyvät kättelyyn, sitten halaukseen, sitten otsapusuun. Antakaa nyt vaan periksi tunteillenne ja suudelkaa!!!
Ihanaa, ikionnellinen Susan tulee myöhässä töihin ja on niin kovin iloinen koska Nick ja koska rakkaus ja koska hurraa!! Tämä tietysti kummastuttaa BGC:tä ja sitä toista kollegaa. Sitä, joka ei saa edes stereotyyppistä back storyä.
DUN DUN DUN!
Bad news, Susan. Internetdeittifirman ilkeä pääjuristi soittaa! Nickiä ja Susania on varjostettu, heidät on kuvattu yhdessä. ”Näyttää siltä, että olet lähentynyt asiakkaasi kanssa”, ilkeä pääjuristi sanoo. Ja tällä on tietysti väliä, koska firman rakkaustakuu lupaa vain että käyttäjät löytävät rakkauden firman kautta. Ei väliä miten. Ja iik, Nick ja Susan – jotka ilmeisesti ovat nyt rakastuneita parin silmiintuijotteluhetken jälkeen – ovat löytäneet toisensa internetdeittifirman kautta. Ja kun Susankin meni liittymään sille sivustolle koska ”taustatutkimus”. Eli siinä meni se lakijuttu! Entä ne fysioterapiaa tarvitsevat lapset, Susan! O-ou.
Näin pääsemme siihen, että Susan alkaa vältellä Nickiä, ei vastaa puheluihin ja kun vastaa, niin ”Nick, meidän ei pitäisi tavata, täytyy keskittyä juttuun”. Ja raks sanovat sydämet. ”Taisin upota”, Nick sanoo VSS:lle, jonka kanssa näköjään hengaa jatkuvasti.
Sivuhuomio: olin siinä uskossa, että Seattlessa (niin, elokuva sijoittuu Seattleen) sataa usein ja paljon. Miten loistava tuuri siis, että sydänsuruissa rypevä Susan saa kuljeskella puistoissa täydellisessä rom com -säässä; kauniin kuulassa syysauringossa. Puut ovat täydellisesti ruskassa ja kaikkea.
BTW, en haluaisi olla mikään sydänsurudiktaattori, mutta miten Susan on näin rikki?? Camoon, pari keskustelua ja vahinkodeittiä ja nyt Nick on muka sielunkumppanisi jota rakastat yli kaiken??
LOPPUNÄYTÖS!
Oikeudenkäynti! Siitä on näköjään tullut kunnon mediasirkus. Tietysti.
Okei, arvauksia peliin. Minä veikkaan, että Nick tunnustaa rakkautensa, kun on todistamassa. Yleisö kohahtaa! Sitten ehkä joku suureellinen ensisuudelma oikeustalon portailla sen jälkeen, kun Susan on rynnännyt pois oikeussalista.
Noniin, Nick&Susan vs. Love Guaranteed. Let’s go!
Avauspuheenvuoro, go Susan! Dear jury, I am going to show you that Nick didn’t find love on Love Guaranteed even though it was guaranteed. Tai jotain. Suurin piirtein noin.
Sitten puhuu ilkeä pääjuristi. Jotain jotain jotain. Heather Graham on myös paikalla.
Jossain välissä Susan ehtii itkeä autossaan.
Ooh, nyt todistaa Arianna! Kiva housupuku, Arianna!
Arianna, olet suosikkini! Saanko elokuvan sinusta?? Haluan tietää sinusta kaiken.
Eye roll numero 3549: Nick ja Arianna keskustelevat. Arianna luonnollisesti tietää, että Nick on rakastunut Susaniin, vaikka Nick on tuntenut Susanin noin kolme minuuttia ja Arianna on tavannut Susanin pikaisesti about kaksi kertaa. Ei väliä, koska Arianna ”tuntee tuon katseen”. Eye roll numero 7698.
No nyt! Nick on todistajanaitiossa, jännitys tiivistyy…
”Rakkautta ei voi taata, rakkaus on arvaamaton”. ”Se voi satuttaa, se voi yllättää”. ”Kävikin niin, että löysin rakkauden….”
camoon, Nick, ihan oikeastiko aiot nyt julkisesti julistaa rakkauttasi Susaniin, vaikka ette ole edes koskaan suudelleet ettekä käyneet oikeasti treffeillä?? Mistä tiedät, vaikka hän tyyliin olisi republikaani ja sinä demokraatti tai jotain?
…. ”kun rakastuin asianajajaani”. Bling bling bling ja jackpot, tuhat pistettä Maisalle!
Kanne on hylättävä, jos Nick rakastaa Susania, pääjuristi ulisee.
”Order in the courtroom”, tuomari määrää koska se klisee vielä puuttui.
Nick luopuu kanteesta, koska haluaa mieluummin rakkautta.
Nyt Nick puhuu kauniita asioita, mutta koska en kestä sentimentaalista lässytystä, pyörittelen silmiäni.
Jostain syystä Susanin juuri lapsen saanut sisko on katsomassa oikeudenkäyntiä, kuten ovat kaikki muutkin elokuvan sivuhenkilöt. Myös näköjään se outo hiippari, jonka kanssa Susan kävi treffeillä. Koska hän liittyy oikeudenkäyntiin… miten??
VSS on paikalla myös!
Heather Grahamkin itkee, koska tämä on niin romanttista. Ilmeisesti. Minua lähinnä puistattaa ajatus julkisesta rakkaudentunnustuksesta.
”Minä rakastan sinua, Susan”, Nick sanoo. ”Rakastatko sinä minua?”
”No tuota, en…. tai en minä tiedä, olen tuntenut sinut ehkä kolme minuuttia”, Susan vastaa. ”Sitä paitsi minä olen republikaani ja sinä taidat olla demokraatti”.
Dun dun dun. Ja lopputekstit.
Hyvä on, ei siinä noin käynyt. Oli ehkä rakkaudentunnustus. Ja ehkä ensisuudelma oikeussalissa. Ja yleisö ehkä mahdollisesti hurrasi oikein seisaaltaan. Oli ehkä eye roll numero 15 465.
Ja Heather Graham lupasi ehkä maksaa Nickin oikeudenkäyntikulut ja lahjoittaa 500 000 dollaria lasten fysioterapiaosastoon JOS Nick ja Susan lupautuvat Love Guaranteedin uusiksi mainoskasvoiksi. Olivat kuulemma parempi vaihtoehto kuin feikkipari Brad ja Veronica. Mitä?? Minä uskoin teidän rakkauteenne, B & V!
Susan kyselee, että mitäs nyt, mennäänkö ensitreffeille. Tyypit hei, olette jo kovin julkisesti vannoneet rakkautta, ehkä voitte skipata pari vaihetta ja muuttaa vaikka yhteen!
Eye roll, eye roll, eye roll, lopputekstit.
Sain elokuvasta paljon iloa, muistiinpanoissani lukee. Se ilo ei tosin välttämättä liittynyt elokuvaan sinällään, vaan näiden muistiinpanojen ja tämän tekstin kirjoittamiseen.
Yhtä kaikki, jos Love Guaranteedia arvostellaan eye roll -asteikolla, se saa viisi miljoonaa pistettä ja kolmetuhatta kultatähteä. Vahva suositus. Eye roll.
PS. *Näköjään elokuvan nimi on oikeasti Love, Guaranteed. Ei Love Guaranteed.
