Kirjoitus on alun perin julkaistu 24.9.2020 Lilyssä.
Suosikkileffa: Eighth Grade (Netflix)
Kuva: Sony / Eighth Grade
Pieni leffasuositus. Netflixiin tuli muutama päivä sitten ihana Eighth Grade -elokuva. Se on valtavan hyvin tehty teinitytön kasvutarina, joka onnistuu kuvaamaan teini-iän epävarmuudet, ahdistukset ja kiusalliset hetket maagisen aidosti. Leffa imaisee takaisin yläasteelle. Ja näin 2000-luvun alun teinin näkökulmasta leffa imaisee myös sen seuraavan sukupolven yläasteelle, jossa epävarmuutta aiheuttavat kaiken muun lisäksi insta-tykkäykset ja muut some-hässäkät.
Pääosassa nähtävä Elsie Fisher tekee huikean hienon roolityön. Hänen esittämänsä ujo ja hiljainen Kayla kuulostaa ja näyttää aidolta teinitytöltä, ei miltään Hollywood-versiolta teinitytöstä. Tekee mieli sanoa Kaylalle, että kyllä se siitä, it gets better. Teini-ikä ei onneksi kestä koko elämää.
Eighth Graden käsikirjoittanut ja ohjannut Bo Burnham (synt. 1990) aloitti uransa muuten tubettajana ja koomikkona. Pisteitä siitä, kuinka aidosti hän on onnistunut kuvaamaan teinitytön sielunmaisemaa. Burnhamin on kerrottu ammentaneen elokuvaan omia kokemuksiaan ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä.
Eighth Grade on katsottavissa Netflixissä. Saattaa aiheuttaa ajoittain pientä myötähäpeää, mutta pienet nolot hetket taitavat nekin kuulua teini-ikään (ja elämään noin yleensä).
Kuvat: ITV, Netflix, Paramount, NBC, Warner Bros, Fox
Netflixiin ja muihin suoratoistopalveluihin on viime aikoina tullut paljon kaikkea uutta ja kiinnostavaa. Esimerkiksi Yle Areenassa alkoi juuri upean Fleabaginupea kakkoskausi. Ja Netflixin Cheer-dokkari oli huippu. Samoin sinne vastikään tullut Ingrid Goes West -leffa. Ja Sex Educationin kakkoskausi!
Tykkään fiilistellä sarjoja ja bongailla kiinnostavia uutuuksia, mutta pohjimmiltani olen silti pahemman luokan sarjajumittaja. Ja vielä pahempi leffajumittaja. Katson samoja hyväksihavaittuja sarjakausia uudestaan ja uudestaan, kelaan suosikkikohtauksiini ja nauran etukäteen vitseille joiden tiedän olevan tulossa. Ja kun valitsen Netflixistä leffaa, noin 75-prosenttisesti päädyn sellaiseen, jonka olen jo nähnyt ja josta pidän. Saattaa olla, etten ole kovinkaan kokeilunhaluinen tyyppi. Ravintolassakin tilaan lähes aina jotain tuttua ja varmasti hyvää.
Uutuussarjat ja -leffat ovat ihan kiva juttu, mutta mikään ei voita ikisuosikkeja. Niitä sarjoja ja leffoja, jotka on nähnyt miljoona ja miljoona kertaa ja joiden vuorosanat ja juonenkäänteet muistaa ulkoa.
Tässä meitsin Netflix-ikisuosikit:
(löytyvät kirjoitushetkellä Suomen Netflixistä, paitsi New Girlistä tarjolla vain kaudet 3-5 ja 7. Mitähän kutoselle tapahtui?)
SARJAT:
Frendit
Klisee ekana alta pois. Tietysti Frendit, ei ole parempaa taustamelusarjaa. Kun on nähnyt jaksot viisi miljoonaa kertaa, sarjan voi vain laittaa pyörimään kun puuhastelee kaikkea muuta. Paras hahmo on Chandler. Sen jälkeen Phoebe. Fiilistelen kovasti sitä, että koko näyttelijäporukka tuntuu yhä olevan hyviä ystäviä keskenään. Tämä lämmittää kylmää sydäntäni.
New Girl
New Girl eli Kolme miestä ja tyttö on mun mielestä täysin aliarvostettu sarja. Se ansaitsee ehdottomasti paikkansa 2010-luvun parhaiden komediasarjojen joukossa vaikkei sen huumori olekaan mitenkään super-edgyä ja rajoja rikkovaa. Ei haittaa, New Girl on just mainio hyvän mielen sarja. Nick Miller (Jake Johnson) on ikuisesti yksi fiktiivisista suosikkityypeistäni.
SUOSIKKITYYPPINI! Ja suuri inspiraationi: jos Nick Miller kykenee kirjoittamaan kirjan, minä kykenen kirjoittamaan sen jutun jota olen milloinkin kirjoittamassa. Esimerkiksi tämän postauksen.
Broadchurch
No niin. En nyt ole ihan varma läpäiseekö brittisarja Broadchurch sataprosenttisesti ikisuosikkiseulaa. Ei oikeastaan. Eihän se ole Frendien tai New Girlin kaltainen höpsö komediasarja, jota voi katsoa uudestaan ja uudestaan kyllästymättä. Sen nostaa tälle listalle kuitenkin tämä: rikossarjat eivät ole millään lailla suosikkiasioitani, mutta olen katsonut loisteliaan ykköskauden läpi kolmesti. Kakkos- ja kolmoskausi kestivät nekin tuplakatsomisen. Ja jos nyt haluaisin kiusata itseäni jollakin ahdistavalla ja surullisella, voisin edelleen katsoa kaikki tuotantokaudet milloin vain. Siis siitäkin huolimatta, että rikossarjojen katselukokemuksesta auttamatta varisee valtavan iso osa pois, kun tietää miten mysteeri ratkeaa. Broadchurchin kohdalla se ei haittaa. Koska siinä on hyvä ja liikuttava tarina, upeita rannikkomaisemia ja David Tennant.
(Historian valossa myös Gilmoren tytöt kuuluisi tälle listalle. Se oli vuosia ikisuosikkisarjani, katsoin sitä kyllästymiseen asti. Olen alkanut kuitenkin vähän nyrpistellä nenääni Lorelaille ja Rorylle, enkä enää rakasta sarjaa samalla tavalla kuin ennen.)
(Ja periaatteessa myös How I Met Your Motherin voisi lisätä listalle, mutta arvon HIMYMin ysikausi, you know what you did!!)
LEFFAT:
Jali ja suklaatehdas
Jali ja suklaatehdas (2005) on ikuisesti yksi suosikkielokuvistani, mutta en muista, milloin olen viimeksi katsonut sen oikeasti loppuun asti. Leffasta on tullut pieni jouluperinteeni, ja katselukokemus menee tavallisesti näin: laitan Jali ja suklaatehtaan pyörimään jouluaattoaamuna. Makaan olkkarin lattialla, katson leffaa ja syön suklaata isosta Fazerin suklaarasiasta. Sitten jossain kohtaa alkavat joulusaunat ja joulupuurot, ja leffa menee pauselle. Umppa lumpat ja Johnny Depp jäävät pysäytettyinä tv-ruudulle. Vähän ajan päästä joku sulkee koko Netflixin, kun pitää katsoa joulurauhan julistus. Ja niin joulu vie mukanaan, enkä koskaan katso leffaa loppuun. Ehdin nähdä, mitä Augustukselle ja Violetille käy, siinä kaikki. Ja ennen niitä tietysti elokuvahistorian parhaimman kohtauksen. THE LAST GOLDEN TICKET, IT’S MINE!! (Kioskisetä ftw!)
How to Lose a Guy in 10 Days
Kuinka hukata kundi 10 päivässä (2003) on mun kirjoissa ihan selkeä klassikkoleffa. Se on todennäköisesti yksi eniten koskaan katsomistani elokuvista. Asioita, joita teen aina sitä katsoessani: jurputan, kuinka epäuskottavan kuvan journalismista leffa tarjoaa, fanitan Kathryn Hahnia, fiilistelen Kate Hudsonin kiharoita ja kelaan sen timanttijuhlalaulun yli, koska myötähäpeän sietokykyni on lähes olematon.
Clueless
Päivän triviakysymys: mihin 1800-luvulla kirjoitettuun teokseen teinileffaklassikko Clueless (1995) löyhästi pohjautuu? Oikea vastaus: Jane AusteninEmmaan.
Tunnustus: olen yrittänyt lukea Emman monta kertaa, mutta en ole koskaan päässyt pariakymmentä sivua pidemmälle. Sovitaanko, että jos on nähnyt Cluelessin miljoona kertaa on vapautettu Emman lukemisesta? 1800-luvun Englanti tai 1990-luvun Beverly Hills, pikkueroja. Emma Woodhouse tai Cher Horowitz, whateveer. Rollin’ with the homies ja sitä rataa.
Set It Up
Haittaako, jos ikisuosikki on vain parin vuoden takaa? Netflixin alkuperäistuotantoa oleva Set It Up (2018, suom. Samassa juonessa) on hurmaava hyvän mielen rom com, jonka laitan pyörimään aina tasaisin väliajoin. Zoey Deutch ja Glen Powell ovat mainioita, ja leffa puhalsi uutta virtaa nuupahtamaisillaan olevaan rom com -genreen. Ylevillä draamaelokuvilla on tietysti aikansa ja paikkansa, mutta mikään ei voita romanttista komediaa. Ainakaan hyvin tehtyä romanttista komediaa.
(Kunniamaininnat: Matilda, Easy A, Ota kiinni jos saat ja Hölmö hullu rakkaus)
OSIO JOTAIN MUUTA:
John Mulaneyn stand up -spesiaalit
On tainnut tulla mainittua, että John Mulaney on mun suosikkikoomikko. Suomen Netflixissä on kaksi Mulaneyn stand up -spesiaalia – Kid Gorgeous at Radio City ja The Comeback Kid – ja olen katsonut molemmat monta kertaa. Vitsit naurattavat edelleen. Yksi suosikeistani on yllä oleva, Kid Gorgeous at Radio Citystä löytyvä opintolainavitsi. Siitäkin huolimatta, että Suomen maksuttoman yliopistosysteemin kasvattina en oikein voi samaistua.
Kuvat ja giffit: Friends / NBC, New Girl / Fox, Broadchurch / ITV, Charlie and the Chocolate Factory / Warner Bros. Pictures, How To Lose a Guy in 10 Days / Paramount Pictures, Clueless / Paramount Pictures, Set It Up / Netflix, Kid Gorgeous in Radio City / Netflix.
Kirjoitus on alun perin julkaistu 15.10.2019 Lilyssä.
Suosikkiasia: Netflix!
Kuva: Netflix
No ny saa ainakin kirjoittaa sarja- ja leffasuosituksia! Alkaa olla viittä vaille se aika, kun leppoisa ja värikäs Kiva Syksy kääntyy inhaksi Kammo-Syksyksi, jolloin tekee mieli kaivautua vilttikasan alle, jumittaa kotona villasukat jalassa, tuijottaa hömppää ja juoda teetä… itse asiassa otetaan takaisin, Kammo-Syksy kuulostaa varsin mukavalta. Bring it on.
Pimeää taitaa olla joka tapauksessa, joten synkkyyttä tasapainottamaan pari pirteää lokakuun Netflix-uutuutta.
1. The Hook Up Plan
Plan Coeur eli The Hook Up Plan eli Sydämen suunnitelma on ranskalainen komediasarja, jonka kakkoskausi saapui ilahduttamaan minua viime viikolla. El Caminoista viis, tämä oli lokakuun paras Netflix-lisäys! En minä mitään huumesatuja jaksa katsoa, kun tarjolla on tyylikkäiden pariisilaisten rakkausdraamaa ja höpsöä säätämistä 😀
The Hook Up Plan on leppoisa ja hassu rom com, jonka kakkoskausi koostuu kuudesta noin parikymmenminuuttisesta jaksosta. (Viime vuonna julkaistussa ykköskaudessa jaksoja on kahdeksan, joten koko homma on nopeasti tsekattu.)
Sarjassa seurataan Elsan (Zita Hanrot) ja Julion (Marc Ruchmann) rakkaustarinaa – ykköskaudella tavattiin ja ihastuttiin, kakkoskaudella, no kakkoskaudella säätö jatkuu. Pieni tai kenties vähän isompi mutka matkassa on Julion prettywomanmainen menneisyys; hän työskenteli gigolona, jonka Elsan ystävät Emilie (Joséphine Draï) ja Charlotte (Sabrina Ouazani) palkkasivat piristämään erotuskissaan rypenyttä kamuaan.
Typerästä lähtökohdastaan huolimatta ykköskausi oli huippu, joten tarinalle oli kiva saada jatkoa.
Ja ranskalaisissa sarjoissa ja leffoissa nyt vaan on aina jotain kummallista taikaa, eli pisteitä siitäkin.
Je recommande.
2. Crazy Rich Asians
Hei, näköjään universumi kuuntelee! Fiilistelin tovi sittenKevin KwaninCrazy Rich Asians -kirjaa, ja mainitsin, että haluaisin nähdä leffaversionkin. Ja tsädäm, vajaa kuukausi eteenpäin ja bongasin Crazy Rich Asians -leffan Netflixistä. Rehellisyyden nimissä leffa oli kirjan jälkeen pieni pettymys, mutta tästäkin huolimatta vietin sen parissa oikein viihdyttävät pari tuntia. Mainio romanttinen komedia – pettymykseni taisi liittyä lähinnä siihen, että kirjan käänteitä oli ymmärrettävästi jäänyt leffan ulkopuolelle.
Paras hahmo leffassakin on Astrid (Gemma Chan).
3. Jenny Slate: Stage Fright (tulossa 22.10.)
Naurua, sitähän lokakuun pimeydessä kaivataan! En aina jaksa Netflixin komediaspesiaaleja, mutta näyttelijä-koomikko Jenny SlatenStage Frightia odotan innolla. Stand up -setin lisäksi Stage Frightissa on ilmeisesti luvassa Slaten henkilökohtaisia muisteloita ja läheisten haastatteluita. Jenny Slate vaikuttaa hyvin sympaattiselta ja miellyttävältä tyypiltä, joten oikein mielelläni kuuntelen hänen tarinoitaan.
Broadchurch
