Avainsana: draama

Kategoriat
Sarjat Suosittelen

18 sarjatärppiä huhtikuuhun 2022

Kirjoitus on alun perin julkaistu 1.4.2022 Lilyssä.

Suosikkiasia: sarjat!

Kuvat: Apple TV+, Netflix, HBO Max, Amazon Prime

Huhtikuu vaikuttaa loistavalta sarjakuukaudelta! Kuukausittainen (toista kuuta putkeen joten selkeesti perinne jo) sarjatärppipostaus venyi aiotusta kahdeksasta 18:aan, koska en pystynyt lopettaa. Ja sitten kun olin lopettanut, muistin että Disney+:kin on olemassa. Joten venyi lisää.

Mikä / mistä / milloin alkaa

Uutuussarjat

Anatomy of a Scandal / Netflix / 15.4.

Rikkaita ihmisiä + skandaali + joukko kuuluisia brittinäyttelijöitä. Sold.

”Sophien etuoikeutettu elämä elämä vaikutusvaltaisen poliitikon vaimona romahtaa, kun skandaali paljastuu ja mies joutuu syytteeseen järkyttävästä rikoksesta”, kertoo Netflix.

Minisarja perustuu  Sarah Vaughanin samannimiseen romaaniin. Pääosissa Sienna Miller, Michelle Dockery, Rupert Friend ja Naomi Scott. Ja taustalla muun muassa Ally McBealistä, Big Little Liesistä ja The Undoingista tuttu maineikas käsikirjoittaja-tuottaja-sarjavelho David E. Kelley. Double sold.

Oikeastaan vaikuttaa enemmän HBO:lta kuin Netflixiltä.

PS. Palkankorotus tämän trailerin tekijälle:

The Outlaws / Amazon Prime / 1.4.

Britti-Officesta tutun Stephen Merchantin luomassa, ohjaamassa ja tähdittämässä rikoskomediassa seitsemän toisilleen tuntematonta tyyppiä aloittaa yhdyskuntapalvelun — ja löytää sitten kassillisen rahaa ja joutuu keskelle järjestäytynyttä rikollisuutta. Sekoilussa mukana Merchantin lisäksi muun muassa Christopher Walken.

Vaikuttaa hauskalta! Sarjasta on tulossa kakkoskausikin.

Shining Girls / Apple TV+ / 29.4.

Tämä vaikuttaa aivan liian pelottavalta ja ahdistavalta, hyvin alhainen NKI. Elisabeth Moss on pääosassa jännityssarjassa, joka pohjautuu Lauren Beukesin samannimiseen romaaniin.

”Years after a brutal attack left her in a constantly shifting reality, Kirby Mazrachi learns that a recent murder is linked to her assault. She team with veteran reporter Dan Velazquez to understand her ever-changing present – and confront her past”.

PS. Billy Elliot, what are you doing?

Heartstopper / Netflix / 22.4.

Ikuisesti pisteitä sydämellisille rakkaustarinoille ja teinisarjoille! Netflixin Heartstopper pohjautuu Alice Osemanin sarjakuvaan. Oseman, nyt 27v, sai muuten ensimmäisen kustannussopimuksensa vain 17-vuotiaana. Hän on myös ollut vastuussa Heartstopperin sarjaversiosta. Ilmeisen lahjakas nuori tyyppi. On aina hienoa, kun kirjailijat / käsikirjoittajat / tuottajat ovat itsekin ainakin melko lähellä sitä ikäpolvea, joiden tarinoita kertovat.

Ten Percent /  Amazon Prime / 28.4.

Mainion ranskalaiskomedian Call My Agentin! — tai siis ranskalaisittain Dix pour cent´n — brittiversio näkee päivänvalonsa huhtikuun lopulla Amazon Primessä. Kuvio on tuttu: oikeat näyttelijätähdet esittävät fiktiivisiä versioita itsestään pompottelemassa poloisia agenttejaan. Mukana ovat muun muassa Helena Bonham Carter, Dominic West, Emma Corrin, David Oyelowo ja Phoebe Dynevor.

We Own This City / HBO Max / 26.4.*

Muuan The Wirestä tuttujen David Simonin ja George Pelecanos minisarjauutuus We Own This City sijoittuu The Wiren tapaan Baltimoreen. Sarja pohjaa tositapahtumiin ja Baltimore Sunin toimittajan Justin Fentonin samannimiseen kirjaan ja käsittelee Baltimoren poliisilaitoksen erikoisyksikön korruptiota.

Tokyo Vice / HBO Max / 8.4.*

 Yhdysvaltalaistoimittaja Jake Adelsteinin muistelmateokseen Tokyo Vice: An American Reporter on the Police Beat in Japan pohjautuvassa sarjassa Ansel Elgort esittää Adelsteinia, joka muutti 1990-luvulla Tokioon japanilaislehti Yomiuri Shinbunin ensimmäiseksi ei-japanilaiseksi toimittajaksi. Sarjassa kuvaillaan muun muassa sitä, miten Adelstein tempautui keskelle Yakuzan maailmaa.

Elgortin aisaparina nähdään rikostutkijaa esittävä Ken Watanabe.

Roar / Apple TV+ / 15.4.

Woah! Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta ja loistavalta… ja enemmän tai vähemmän omituiselta. Glow’n luojien Liz Flahiven ja Carly Menschin antologiasarja perustuu Cecelia Ahernin novellikokoelmaan.

Kahdeksanjaksoista sarjaa tähdittää melkoisen kova nippu: Nicole Kidman, Cynthia Erivo, Issa Rae, Merritt Wever, Alison Brie, Betty Gilpin, Meera Syal, Fivel Stewart ja Kara Hayward.

”Roar offers an insightful, poignant, and sometimes hilarious portrait of what it means to be a woman today. Featuring a unique blend of magical realism, familiar domestic and professional scenarios, and futuristic worlds, these eight stories mirror the dilemmas of ordinary women in accessible yet surprising ways”, Apple kertoo.

Single Drunk Female / Disney+ / 6.4.

”Newyorkilaisen mediayhtiön julkinen romahdus pakottaa 20-vuotiaan alkoholisti Samantha Finkin tarttumaan ainoaan mahdollisuuteen selviytyä ja välttää vankilatuomio: hänen on muutettava takaisin lapsuudenkotiinsa asumaan määräilevän äitinsä Carolin kanssa”.

Mietin pitkään, että mistä sarjan pääosaa esittävä Sofia Black-D’Elia on tuttu… alkuperäisestä Gossip Girlistä, valisti IMDb.

The Dropout / Disney+ / 20.4.

Olin virheellisesti listannut The Dropoutin jo maaliskuun tärpiksi, vaikka se tulee Suomeen ja Disney+:aan vasta huhtikuussa. Olin kuukauden etuajassa, pahoittelut virheestäni.

The Kardashians / Disney+ / 14.4.

Nostan hattuani Kardashian-Jennerin perheelle: ensin huutavia otsikoita siitä, että pienen ikuisuuden pyörinyt Keeping Up With The Kardashians päättyy… ja sitten uusi, mun silmään melko samalta näyttävä sarja toiselta kanavalta. Ei kai siinä.

Hulun The Kardashians nähdään Suomessa Disney+:lla. Uusi jakso torstaisin.

”Kaikkien tuntema Kardashianin perhe saapuu Disney+ -palveluun upouudella sarjalla, joka tarjoaa katsojille ainutlaatuisen pääsyn heidän elämäänsä”, kertoo Disney+… ja tuota… eikö tuo nyt ollut lähtökohta siinä päättyneessäkin sarjassa?

Jatkuvat sarjat

Elite, viides kausi / Netflix / 8.4.

Kappas vaan! Vanha tuttu sekasotku Elite on edennyt jo viidenteen kauteensa. Koko hommahan olisi pitänyt lopettaa ehkä kakkoskauden jälkeen, mutta ei kai siinä. Sekoilut jatkukoon!

Lainaan vuoden 2019 itseäni (kirjoitin silloin Eliten kakkoskaudesta):

Parasta Elitessä on tämä: se on niin ylivedetty ja täynnä kaikkea sälää, etten osaa ottaa sitä millään lailla vakavasti. En jaksa pysähtyä miettimään sen övereitä juonenkäänteitä tai pilkkoa sitä osiin. Se on mitä on: koukuttava, epärealistinen, ylidramaattinen kauniiden teini-ihmisten sekamelska, joka on paikoin melkein pehmopornoa, paikoin musiikkivideota, paikoin vallan mainiota draamaa.

Trailerin perusteella edelleen totta.

Russian Doll, toinen kausi / Netflix / 20.4.

Tai siis Juhlat, sillä nimellähän Russian Doll Suomessa tunnetaan.

Mielenkiintoista nähdä, miten sarja jatkuu. Ykköskausi tuntui täydelliseltä paketilta, jolle ainakaan minä en kaivannut jatkoa. Minulta ei kysytty, joten kakkoskausi it is!

Barry, kolmas kausi / HBO Max / 25.4.*

Kauan odotettu Barryn kolmas kausi saapuu vihdoin. Mikä muistuttaa siitä, että mun täytyy katsoa jostain syystä kesken jäänyt kakkoskausi loppuun (kaikesta Bill Hader -faniudestani huolimatta en ole kaikkein suurin Barry-fani).

Selling Sunset, viides kausi / Netflix / 22.4.

Ring the bell!

Selling Sunset on täydellisen loisteliasta realityhöttöä. En voi olla sille vihainen, vaikka periaatteessa en voi sietää realityohjelmia.

Grace and Frankie, viimeiset jaksot (kausi 7) / Netlix / 29.4.

Onko tämä se paikka, kun kerron etten ole katsonut yhtään jaksoa Grace and Frankieta? Tiedetään, shame on me. Rakastetun komediasarjan vikat jaksot tulevat joka tapauksessa katsottavaksi huhtikuun lopulla. Jospa minäkin tajuaisin alkaa katsoa sarjaa, nyt kun voisin periaatteessa bingettää koko homman yhtä menoa hamaan loppuunsa.

Ozark, viimeiset jaksot (kausi 4) / Netflix / 29.4.

Ozarkin huipentavat viimeiset jaksot saapuvat myös huhtikuun lopulla.

The Flight Attendant, toinen kausi / HBO Max / 22.4.*

Kaley Cuocon tähdittämä mysteerijännäri jatkuu.

*HBO:n ja HBO Maxin julkaisupolitiikka on mulle vielä vähän epäselvä, mutta oletan sarjojen tulevan Suomeen katsottaviksi samoihin aikoihin kuin Yhdysvaltoihinkin, aikaeron vuoksi päivää myöhemmin vain. Sillä logiikalla tämän listan HBO Maxin sarjat on päivätty. Korjaan jos korjattavaa.

PS. Huhtikuun uutuuksista kiinnostaa FX:n Under the Banner of Heaven. Vaikuttaa kammottavalta mutta hyvältä. Andrew Garfieldin  ja Daisy Edgar-Jonesin tähdittämä minisarja on Suomessa tulossa katsottavaksi Disney+:n Stariin jossain vaiheessa.

Kategoriat
Ajattelin tänään Hassua Sarjat

Sarjojen tärkein kriteeri (eli Inventing Annasta, Reacheristä ja viihdyttävyydestä)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 15.2.2022 Lilyssä.

Suosikkiasioita: Viihdyttävät sarjat.

Kuvat: Netflix & Amazon Prime

Mulla on nykyään huono sietokyky sellaisiin sarjoihin, joiden parissa en viihdy. Viihtyminen on pääasia, kun päätän mihin tuhlaan ja en tuhlaa aikaani. En jaksa kahlata läpi jotain superkehuttua Laatusarjaa, jos se lähinnä tylsistyttää minua. Ennen jatkoin usein kahlaamista, koska pitäähän mun tietää miten tämä loppuu. Nykyään olen että se ja sama, next. Siis useimmiten. Välillä kahlaan edelleen – osin tämän bloginkin takia. Pitäähän mun tietää, mitä dissaan. 😀

Olen viime päivinä tsekannut kaksi uutuussarjaa. Toinen viihdytti, vaikka paperilla se vaikutti hyvin epäviihdyttävältä ja toinen tylsistytti (tai tylsistyttää), vaikka paperilla se vaikutti superviihdyttävältä.

Reacher / Amazon Prime

Aina viihdyttävien sarjojen ei tarvitse olla sitä ominta minua. Siis leppoisia komedioita, hyvän mielen sarjoja tai sarkastisia satiireja. Amazonin Reacher pitää sisällään paljon sellaista kamaa, jota en tavallisesti jaksa. Lähinnä liiallista väkivaltaa ja muuta yletöntä ramboilua. Mutta minä viihdyin sen parissa mainiosti. Sarja on hyvin tehty, koukuttava ja mikä tärkeintä, se ei ota itseään liian vakavasti. Lee Childin kirjasarjasta tuttu Jack Reacherin hahmo on aiemmin nähty valkokankailla Tom Cruisen esittämänä (olenko jo maininnut, etten voi sietää Tom Cruisea?).

Moni kirjasarjan fani pettyi aikoinaan Cruisen pestaamiseen, sillä kirjoissa Reacheriä kuvaillaan isoksi ja lihaksikkaaksi miesvuoreksi (siis ei ehkä juuri noilla sanoilla, mutta you get the point). Ja 170-senttinen Cruise on melko kaukana siitä. Sarja-Reacherin pääosassa nähtävä Alan Ritchson saikin heti alkuun pisteitä oikeanlaisesta olemuksestaan. Siis 188 sentin pituudestaan ja yleisestä miesvuorimaisuudestaan. Ja ilmeisesti Reacher-fanit ovat noin muutenkin olleet tyytyväisiä hänen suoritukseensa. Itse en voi ottaa kantaa, sillä en ole lukenut yhtään Reacher-kirjaa. Mutta sarjalle pisteitä! Olisin katsonut enemmänkin kuin kahdeksan jaksoa.

Tiivistelmä: Buu Tom Cruise, jee Alan Ritchson ja suositus oikein viihdyttävälle Reacherille. Sarja uusittiin pikatahtia kakkoskaudelle, joten viihdyttävät ramboilut jatkukoon!

Inventing Anna / Netflix

Ja sitten tämä Netflix-uutuus. Huoh. Mulla oli korkeat odotukset Inventing Annasta, megatuottaja  Shonda Rhimesin (Greyn anatomia, Scandal, Bridgerton, How to Get Away with Murder…) luomasta ja tuottamasta minisarjasta. Sarjan taustalla on kiehtova tositarina venäläissaksalaisesta Anna Delveystä (oikealta nimeltään Anna Sorokin), joka huijasi itsensä New Yorkin seurapiireihin esiintymällä rikkaana perijättärenä. Ja joka sittemmin jäi kiinni ja passitettiin rikoksistaan vankilaan. Sarja pohjautuu toimittaja Jessica Presslerin artikkeliin How Anna Delvey Tricked New York’s Party People – suosittelen, mainio juttu.

Mutta itse sarja… jos nyt sillä viihdyttävyys-aspektilla arvioidaan, pakko myöntää että olen pettynyt. Enkä edes kovin vähää. Sarja vaikuttaa heittävän potentiaalinsa hukkaan. Noin kiinnostava tarina, noin tylsä toteutus! Pääosassakin superlahjakas Julia Garner – jonka Anna-aksentti saattaa muuten kuulostaa melko ärsyttävältä, mutta on itse asiassa hyvin lähellä totuutta.

Hyvä on, olen katsonut vasta kolme jaksoa, joten ehkä tämä ininä on ennenaikaista ja epäreilua. Mutta luoja että on ollut työlästä tarpoa niiden kolmen jakson läpi. Tuntuu, että olisin katsonut sarjaa paljon pidempään kuin kolme tuntia. Sarja on ihan liian pitkä (yhdeksän vähintään tunnin mittaista jaksoa) ja siinä on ihan liikaa turhaa sälää. Tai siis ainakin niissä kolmessa ekassa jaksossa oli.

Ei minua kiinnosta sarjan toimittajahahmo Rachelin (Anna Chlumsky) ja tämän aviomiehen (Anders Holm) parisuhde ja tuleva lapsi. Tai vielä sitäkin turhempana, Annan lakimiehen (Arian Moayed) ja tämän vaimon (Caitlin FitzGerald) parisuhdekeskustelut (sain tosin iloa Succession-jälleennäkemisestä). Kill your darlings, hyvät ihmiset! Jaksot olisivat ihan hyvin voineet olla 30-45-minuuttisia, jos ylimääräinen sälä olisi jätetty leikkauspöydälle.

Sitten se päätös rakentaa sarja niin vahvasti toimittajan ympärille…  en pitänyt siitä ratkaisusta. Ja munhan toimittajana pitäisi pitää siitä, että toimittajan työtä arvostetaan ja nostetaan keskiöön. Ongelma on vain siinä, että – ja sanon tämän täysin ammattikuntaani arvostaen – lopputulos, siis tarina, on usein huomattavasti kiinnostavampi kuin työ tarinan takana. Ja jos tämä tarina kiinnostaa, suosittelen ennemmin Jessica Presslerin artikkelia kuin taiteellisia vapauksia ottavaa Inventing Annaa.

Nyt mun pitää enää päättää, viihdyttääkö sarja edes sen verran, että jaksan jatkaa kahlaamista vielä kuusi (6!) ylipitkää jaksoa.

PS. Jos olisin tehnyt ystävänpäiväpostauksen kuten piti, mutta en ehtinyt, olisin siinä suositellut Amazon Primen mainiota rom com -uutuutta I Want You Back. Ei yritä millään lailla keksiä pyörää uudestaan, vaan on juuri sitä, mitä minä romanttisilta komedioiltani kaipaan: hauska, lämmin ja hyvällä tavalla ennalta-arvattava. Ja viihdyttävä tietysti, päivän teemaan sopien. Plus pääosassa on Jenny Slate, josta pidän kovasti.

Kategoriat
Hassua Sarjat

12 asiaa, jotka tiedän Euphoriasta näkemättä jaksoakaan

Kirjoitus on alun perin julkaistu 4.2.2022 Lilyssä.

Suosikkisarja, jota en ole nähnyt: Euphoria (HBO)

Kuva: HBO

Koska loppuvuodesta pääsin vihdoin mukaan Succession-hypeen, seuraavaksi mun pitäisi päästä mukaan Euphoria-hypeen. Aina maanantaisin, kun uusi jakso on tullut ulos, mun Twitter- ja IG-kuplat täyttyvät kaikesta Euphoriaan liittyvästä. ”Can you believe THAT shocking twist that happened in Euphoria?!” No en voi uskoa, koska en katso Euphoriaa! Olen pihalla kaikesta. Täysin omasta syystäni, voisinhan minä katsoa Euphoriaa. Mutta olen vähän niinku luovuttanut. Päättänyt, että se Euphoria-juna meni jo. Kaikki katsovat nyt innoissaan kakkoskautta, ja mun pitäisi aloittaa ykkösestä jotta ymmärtäisin mitään. Ja sitten kun olisin ehtinyt kakkoskauteen, kaikki hypettäisivät jotain ihan muuta sarjaa. Tää on taas sarjassamme First World Problems, tv-series edition.

En tietenkään ole ihan täysin pihalla Euphoriasta, koska olen minä. Minua kiinnostaa liikaa tietää, mistä jengi puhuu ja mitä mikäkin meemi tarkoittaa, vaikka en itse katsoisikaan sitä sarjaa, josta jengi puhuu ja joka niitä meemejä inspiroi.

Joten: 12 asiaa, jotka tiedän Euphoriasta näkemättä jaksoakaan:

Huom! Kirjoitus saattaa sisältää spoilereita. Tai sitten ei, mistä minä tiedän.

1. No siis tietysti Zendaya. Hänet on palkittu Emmyllä roolistaan Ruena. Rue on teini-ikäinen tyttö, jolla on huumeongelma. Tokalla kaudella Ruella ei mene hyvin, ei lainkaan! Rue on ilmeisesti vähän raskas tyyppi – oletettavasti sen huumeongelman vuoksi.

2. Rue rakastuu Julesiin. Julesia esittää Hunter Schafer. Ruen ja Julesin rakkaustarina on hyvin dramaattinen ja ehkä vähän surullinen. Oletan.

3. Nate. Kukaan ei pidä Natesta. Minäkään en pidä Natesta, vaikka en tiedä mistään mitään. Fuck you, Nate! Natea esittävä Jacob Elordi on mun mielestä vähän teennäinen tyyppi. Koska luonnollisesti tunnen hänet ja on reilua tehdä tuollaisia olettamuksia.

4. Olen aika varma, että Naten tyttöystävä / ex-tyttöystävä on White Lotusin Sydney Sweeney. Eli Cassie. Cassie on epävarma tyyppi, jota miehet (pojat) kohtelevat huonosti. Kuten Nate. Fuck you, Nate! (Tosin opin juuri Maddystä. Onko Maddy sittenkin Naten tyttöystävä?)

5. Naten isä on McSteamy. Siis Greyn Anatomian Mark Sloan. Siis näyttelijä Eric Dane. Luulen, ettemme pidä hänestäkään. Uskoisin, että isä (nimeltään näemmä Cal) on väkivaltainen Natea kohtaan, ja Natekin on oppinut olemaan väkivaltainen. Fuck you, Naten isä, joka opetat pojallesi ihan vääriä asioita!

6. Ruen pikkusiskoa esittää Storm Reid, jolla on supersiisti nimi. En tiedä, minkälainen tyyppi pikkusisko on tai onko hänellä kuinka iso rooli sarjassa. Mutta Storm Reid rocks!

7. Lexi. Tekee mieli väittää, että Lexi on sarjan järjen ääni, sellainen järkevä ja tasapainoinen tyttö, joka yrittää auttaa ei-niin-tasapainoisia ystäviään. Lexiä esittää Maude Apatow, jolla on kuuluisat vanhemmat: Judd Apatow ja Leslie Mann. Ja pikkusisko Iris Apatow on myös näyttelijä. Olivat jo pikkutyttöinä mukana Judd Apatowin leffoissa. Iris Apatow on Olivia Rodrigon hyvä ystävä. Älkää kysykö, miksi tiedän tuollaisen asian.

8. Fez on kakkoskaudella noussut fanien suosikiksi. Luulen, että Fez on Ruen huumekauppias. Luulen myös, että Fezillä ja Lexillä on joku juttu meneillään. Don’t do drugs, Lexi! Harvard ei katso hyvällä huumetuomiota. Päätin juuri, että Lexi haluaa selkeesti Harvardiin. Koska on siis mun päässä koulusta pitävä, fiksu tyyppi. Ja hehän aina haluavat Harvardiin.

9. On jäänyt sellainen tunne, että kakkoskausi on ollut vähän sekasotku. Tai ei ainakaan niin hyvä kuin ykköskausi.

10. On yleinen läppä, että Euphoria High’ssa (kai sillä koululla on joku virallinen nimi, mutta somessa kaikki puhuvat vain Euphoria High’sta) kaikki oppilaat pukeutuvat melko paljastavasti, kuin olisivat menossa bileisiin. Ja käyttävät glitter-meikkiä ja tappelevat ja eivät koskaan käy tunneilla ja ovat ikäviä toisiaan kohtaan.

11. Mun päässä koko sarja on seksiä, väkivaltaa, isoja ongelmia, traumoja, alastomuutta, huumeita ja alkoholia. Ja sitä glitter-meikkiä. Sellaista kamaa, joka saa oman teini-iän vaikuttamaan vieläkin harmittomammalta ja vaaleanpunaisemmalta pumpulilta. Että eipä sitten kai muistella sitä kertaa, kun Maisa 16v muisti synttärijuhliensa jälkeen viedä raskauttavat todisteet – tyhjät Bacardi Breezer -pullot! – ulos talosta, mutta unohti pullonkorkit. Ja jäi siis kiinni, mutta porukat taisivat vain nauraa ja olla tyytyväisiä että  lapsensa sentään yrittää olla angstaileva teini. Huono angstaileva teini, mutta teini kuitenkin. Ei muistella sitä, koska Euphorian teineihin verrattuna olisin yhtä hyvin voinut juoda Muumi-limua ja sitä marketeissa myytävää lasten skumppaa, jossa on oranssisininen pullo.

12. Hyvä on, kai Euphoriassa on myös perus teini-iän kipuiluja, itsensä etsimistä ja pohdintoja identiteetistä, seksuaalisuudesta ja muista isoista ja tärkeistä jutuista.

+ tämä gif:

Lopputulos: En oikeasti tiedä juuri mitään, en ainakaan yksittäisiä juonikuvioita. Tiedän parit hahmot, heidän näyttelijänsä ja joitakin summittaisia yksityiskohtia hahmoista. Mutta onhan Rue varmasti paljon enemmän kuin huumeongelmansa. Ja kai Natekin on huomattavasti mutkikkaampi ja moniuloitteisempi hahmo kuin vain fuck you, Nate.

…kaiken tämän jälkeen epäilen silti vahvasti, että jaksaisin paneutua Euphoriaan. Ehkä se juna tosiaan jo meni.

PS. Antaisivatkohan Euphoria High’n tytöt mulle meikkikoulutusta? Minäkin haluan glitteriä!

LUE MYÖS:

10 asiaa, jotka tiedän Successionista näkemättä jaksoakaan
15.4.2019 20 asiaa, jotka tiedän Game of Thronesista näkemättä jaksoakaan