Kategoriat
Musiikki Suosittelen Tyypit

Swiftologian alkeet

Kirjoitus on alun perin julkaistu 24.8.2023 Lilyssä.

Suosikkityyppi: Taylor Swift

Mun aivan järkevä, aikuisen ihmisen maltillinen Taylor Swift + The Eras Tour -fanitus johti siihen, että heinäkuussa oli taisteltava The Great War of Ticketmaster. Ja siis my knuckles were bruised like violets, todellakin, mutta sain liput ja ensi kesänä pääsen The Eras Tourille. Hurraa! Ainoa ongelma on se, että armaan keikkakamuni Taylor-tietämys on melko heikolla tasolla. Ja kun sanon melko heikolla, tarkoitan että Blank Space on ainoa kappale jonka hän tunnistaa. Tämähän ei käy päinsä (koska tietysti seurassani pitää huutaa I’M DRUNK IN THE BACK OF THE CAR), joten aion siirtää vuosien varrella kerrytetyn swiftologian tietämykseni häneen.

Tähän mennessä oppitunneistamme on puuttunut selkeä pedagoginen rakenne — ne ovat olleet enemmänkin sekalaisia heittoja à la hei tämä on sitten se yksi ja ainoa kappale, jossa Taylor pyytää anteeksi ex-poikaystävältään.

If you fail to plan, you plan to fail, joten tein opetussuunnitelman. Ready for it or not, keikkakamu, ensimmäisen oppitunnin aika. Alkeiskurssilla vastaamme kysymykseen miksi Taylor Swift on niin suosittu. Kyllä, sen ymmärtämiseksi meidän pitää aloittaa alusta. Ja kyllä, koko tämä merkkimäärä on oleellista tietoa.

It’s me, hi, I’m the teacher, it’s me. Let’s gooooo! (Pidän pistarit puoli vuotta ennen keikkaa.)

1. Taylor Alison Swift. Muusikko, laulaja, lauluntekijä, kirjoittaja, tarinankertoja, ohjaaja, megatähti. She was born in Nineteen Eighty Nine! (← tuo oli Taylor-viittaus). Syntyi ja kasvoi Pennsylvaniassa, aloitti uransa countrylaulajana Nashvillessa. Sai 14-vuotiaana sopparin Sony/ATV:lta, siirtyi vuonna 2005 Big Machine Recordsille (nimi muistiin). Oli 16-vuotias, kun hänen ensimmäinen studioalbuminsa julkaistiin. Ensimmäinen single Tim McGraw. Itsensä mukaan nimetyn debyyttialbumin (julk. 2006) jälkeen kakkosalbumi Fearless (2008) ja singlet You Belong With Me ja Love Story nostivat hänet suuren yleisön tietoisuuteen.

2. Taylorin fanit tunnetaan termillä Swiftie. Taylorin suosikkinumero on 13, mikä tulee esille enemmän kuin uskot. Taylorilla on kolme kissaa ja läheinen suhde perheeseensä; äiti Andrea, isä Scott ja pikkuveli Austin ovat kaikki mukana Taylorin uran kulisseissa ja Taylorin 13 Management -firmassa (sanoinhan, että numero 13 tulee esille enemmän kuin uskot).

3. Taylorin erat (=albumit): Taylor Swift, FearlessSpeak NowRed, 1989, reputation, LoverfolkloreevermoreMidnights. Ensimmäinen ja ainoa naisartisti, joka on voittanut Vuoden albumin Grammyn kolmesti. Tehnyt sen kolmen eri musiikkigenren albumeilla: Fearless (country, 2009), 1989 (pop, 2015) ja folklore (indie/folk, 2020). Yhteensä 12 Grammy-voittoa ja 46 ehdokkuutta. (Ja pitäisi olla muutama lisää reputationista, hitto vie.)

Pandemian aikana julkaistut folklore ja evermore avasivat monen epä-Swiftien silmät Taylorin lahjakkuudelle ja hänen musiikilleen. Seurauksena oli valtava määrä uusia faneja.

→ vapaavalintainen lisäoppimateriaali: Taylor Swift Complete Grammys history

4. Kirjoittanut läpi uransa kappaleensa itse (joko täysin yksin tai yhteistyöllä). Pidetään sukupolvensa lahjakkaimpina lauluntekijöinä ja biisien kirjoittajina. Ne tyypit, jotka eivät ole tehneet swiftologian läksyjään tapaavat väittää, että Taylor kirjoittaa vain joko hempeitä rakkauslauluja tai katkeria kappaleita kuuluisista ex-poikaystävistään… koska ilmeisesti Fifteen, The Best Day, marjorie, dorothea, Ronan, Nothing New, Change, Tied Together with a Smile, Forever Winter, Soon You’ll Get Better, Bad Blood, Look What You Made Me Do, Long Live, This Is Why We Can’t Have Nice Things, Anti-Hero, You Need To Calm Down, The Man, the last great american dynasty, mad woman, Vigilante Shit, epiphany, mirrorball, seven, You’re On Your Own, Kid, Mean, Karma, Only the Young jne. jne. jne. eivät ole olemassa.

Sitä paitsi: mitä pahaa rakkauslauluissa on? Varsinkin jos ne ovat niin hyvin kirjoitettuja kuin Taylorin rakkauslaulut.

5. Oikeasti: Hei ihmiset, jotka ”ette ymmärrä” Tayloria, kuunnelkaa muutakin kuin Shake It Off. Kuunnelkaa cowboy like me! Tai mirrorballthe lakes! Koko 10-minuuttinen All Too Well. Taylorin lyriikat ovat timanttia! Toisaalta; I’ve come too far to watch some namedropping sleaze / Tell me what are my words worth joten älkää sitten ymmärtäkö, idc.

6. Joo joo, ne kuuluisat ex-poikaystävät, mutta kuka niistä välittää*. Puhutaanko Taylor’s Versioneista? Tärkeä Swiftie-sääntö: jos Taylor’s Version on olemassa, valitse aina se. Vuonna 2019 Taylorin entinen levy-yhtiö Big Machine Records myytiin manageri Scooter Braunille (tärkeä Swiftie-sääntö: Scooter Braun = persona non grata). Kaupassa Braun sai oikeudet Taylorin kuuden ensimmäisen albumin masternauhoituksiin ja kaikkeen muuhun Taylorin musiikkiin liittyvään, johon Big Machinella oli tekijänoikeus. Taylor on kertonut, että hän yritti itse ostaa musiikkinsa ennen Braun-kauppaa (erinäisistä syistä johtuen Taylor ei voi sietää Scooter Braunia), mutta Big Machine ei tarjonnut hänelle suotuisia ehtoja vaan lähinnä yritti kiristää häntä allekirjoittamaan uuden levytyssopparin rauenneen tilalle. Siitä surusta, kiukusta ja pettymyksestä syntyi Taylor’s Versionit: Taylor päätti levyttää kuusi varastettua levyään uudestaan, kun se oli sopimuskiemuroiden valossa sallittua. Näin alkuperäiset masterit menettävät arvonsa ja Taylor omistaa oman musiikkinsa.

Hoi Scooter, king of thieves: Step by step from town to town.

Tähän mennessä Taylor on julkaissut kolme Taylor’s Version -uudelleenlevytystä: Fearless (Taylor’s Version)Red (Taylor’s Version) ja Speak Now (Taylor’s Version). Lokakuussa 2023 julkaistaan 1989 (Taylor’s Version), minkä jälkeen kokoelmasta puuttuu enää Taylor Swift (Taylor’s Version) ja reputation (Taylor’s Version). Joku kirjoitti Twitterissä, kuinka ”all Taylor Swift has to reclaim now is her name and her reputation”, ja tämä sai minut hieman tunteelliseksi 🙂

*Se, mikä kappale kertoo kenestäkin ex-poikaystävästä tai ex-ystävästä kuuluu swiftologian jatkokurssille — samoin kuin mastersaagan hienovaraisemmat yksityiskohdat… köh, Karlie Kloss, köh.

7. Merkityksellinen mutta ei kiva swiftologian oppitunti. Vuoden 2009 MTV Video Music Awards -palkintogaalassa 19-vuotias Taylor palkittiin parhaasta naisartistin videosta (You Belong with Me). Kun hän oli pitämässä kiitospuhettaan, lavalle asteli tuolloin 32-vuotias Kanye West, joka  oli vakaasti sitä mieltä, että Beyoncén Single Ladiesin olisi muuten pitänyt voittaa. Koska ei ilmeisesti riittänyt, että Kanye olisi kelaillut sitä omassa mielessään, hän nappasi mikrofonin (Yo Taylor, I’m really happy for you, Imma let you finish) ja ilmoitti mielipiteensä. Yleisö buuasi Kanyelle, Taylor uskoi, että buuaukset oli tarkoitettu hänelle. Kun Beyoncé — tyylikäs artisti ja hieno ihminen — myöhemmin samana iltana voitti palkinnon parhaasta videosta, hän kutsui Taylorin lavalle päättämään kesken jäänyt puheensa.

Taylor — tyylikäs artisti ja hieno ihminen — antoi Kanyelle anteeksi, myös laulun muodossa (Innocent). Ja Kanye-luvun olisi pitänyt päättyä siihen, paitsi että…

8. … ei päättynyt. Koska helmikuussa 2016 Kanye julkaisi ankean, misogynistisen kappaleen Famous, joka pitää sisällään sanat ”I feel like me and Taylor might still have sex / Why? I made that bitch famous.” Taylor tiimeineen paheksui kappaletta ja sen sanomaa, Kanye ja tämän silloinen vaimo Kim Kardashian sepittivät tarinan, jonka mukaan Taylor olisi puhelimessa hyväksynyt kaiken ja yritti nyt kääntää narratiivin ja tehdä itsestään uhrin. Kanye julkaisi Famousin musiikkivideon, jossa Taylor kuvattiin alastomana patsaana (camoon, miten sitä ei tuomittu vieläkin laajemmin???) Heinäkuussa 2016 Kim julkaisi salaa nauhoitetun videon puhelusta, joka muka todisti Taylorin valehtelevan*.

Taylor ilmoitti, että hän ”would very much like to be excluded from this narrative”, mutta julkinen tuomioistuin oli jo tehnyt päätöksensä. About koko maailma miinus Swiftiet käänsi Taylorille selkänsä ja maalasi hänet valehtelijaksi, käärmeeksi ja manipuloivaksi narsistiksi. #TaylorSwiftIsOverParty trendasi sosiaalisessa mediassa. Kanye ja Kim väänsivät ja käänsivät totuutta, maailma ja  media canceloi Taylorin; oli coolia vihata häntä. Lopulta Taylor vetäytyi julkisuudesta — eikä häntä nähty vuoteen.

*Maaliskuussa 2020 editoimaton versio Kimin julkaisemasta puhelusta vuosi julkisuuteen. Se todisti, että Taylor oli puhunut totta koko ajan.

It was so nice being friends again
There I was giving you a second chance
But you stabbed me in the back while shaking my hand
And therein lies the issue, friends don’t try to trick you
Get you on the phone and mind-twist you
And so I took an axe to a mended fence

9. Vuoden 2016 tapahtumia seurasi yksi musiikkihistorian ikonisimmista comebackeistä: Taylor julkaisi marraskuussa 2017 kuudennen studioalbuminsa reputationin — ja koska Kim, Kanye, sosiaalinen media ja maailma olivat leimanneet hänet käärmeeksi, Taylor täytti sosiaalisen median tilinsä (kun oli ensin tyhjentänyt ne), Look What You Made Me Do -singlen musiikkivideon ja myöhemmin The Reputation Stadium Tourin lavat käärmeillä ja käärme-viittauksilla (Karyn-käärme on IYKYK-kamaa). The Reputation Stadium Tourista povattiin floppia (koska oli edelleen coolia vihata Tayloria), mutta se oli valtaisa menestys. Taylor siis täytti stadionit myös silloin, kun maailma oli kääntänyt hänelle selkänsä eikä hän ollut millään tasolla niin suosittu kuin nyt.

There will be no explanation, there will just be reputation, Taylor sanoi ja antoi kappaleidensa ja videoidensa puhua — tieteellisen objektiivisuuden vuoksi ohitamme hetkeksi sen, ettei alla oleva LWYMMD-video ole Taylor’s Version. (Voisin kirjoittaa 20-sivuisen esseen videon viittauksista ja piilomerkityksistä — timanttiammeen dollarin seteli on mun suosikkiyksityiskohta):

10. Reputation ei ole ainoa kerta, kun Taylor on mestarillisesti kääntänyt vihan voitokseen. Pari esimerkkiä. Media löi Taylorin otsaan sarjadeittailijan maineen. Taylor oli että ”selvä, ihan sama, olen mitä sanotte” ja kirjoitti Blank Spacen. Se on yksi hänen suurimmista hiteistään. Kriitikko väitti, ettei Taylor osaa laulaa. Taylor kirjoitti Meanin, joka palkittiin kahdella Grammylla. Tayloria on läpi uran kritisoitu milloin mistäkin ja vihattu ilman syytä. Haters gonna hate, Shake It Off on megahitti.

Cause baby I could build a castle out of all the bricks they threw at me…

11. Tiedättekö sen sanonnan work hard, be nice? Se on vähän kuin Taylor tiivistettynä. Kaikesta päätellen hän on megasuosiostaan huolimatta pysynyt kohteliaana, ystävällisenä, anteliaana ja hyvänä ihmisenä — joo joo, tietysti hänellä on takanaan massiivinen PR-koneisto, mutta ei kukaan voi feikata mukavaa 20 vuotta. Ottaen huomioon kuinka paljon vihaa Taylor on saanut niskaansa, on hassua, että hänestä tihkuvat luonnehdinnat ja kuvailut ovat aina olleet hyvin positiivisia. Tayloria pidetään yleisesti hyvänä tyyppinä. Hän on tukenut, kannustanut ja nostanut esiin tuntemattomampia muusikoita ja pitänyt kollegoidensa puolia milloin oikeustaisteluissa, milloin palkintogaaloissa. Hän on myös ilmeisen pidetty ja huolehtiva työnantaja: Taylorin bändistä, taustalaulajista ja kiertuetyöntekijöistä löytyy iso joukko ihmisiä, jotka ovat olleet mukana vuosikausia —  esimerkiksi kitaristi Paul Sidoti ja basisti Amos Heller ovat soittaneet Taylorin kanssa vuodesta 2007.

Hän myös kiittelee jatkuvasti työntekijöitään ja heidän perheitään, ja kantautuipa Eras Tourilta vastikään uutinen, jonka mukaan Taylor maksoi Yhdysvaltojen kiertueen päätteeksi yhteensä 55 miljoonaa dollaria bonuksia työntekijöilleen. Esimerkiksi kiertueen rekkakuskien kerrottiin saaneen kukin 100 000 dollarin bonus. Plus hän on kasuaalisti lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen jokaisella Eras Tourin kiertuepaikkakunnalla.

12. Kaikkein suurin syy siihen, miksi Taylor on niin suosittu? Hänen suhde faneihinsa. Fanit ovat lojaaleja Taylorille, koska Taylor on aina ollut lojaali heitä kohtaan. Hän on uransa alusta lähtien alleviivannut, kuinka kiitollinen on tuesta ja rakkaudesta, jota on faneiltaan saanut. Intohimoiset Swiftiet saattavat joskus mennä vähän äärimmäisyyksiin, mutta he ovat nähneet kuinka ystävällinen, ahkera, lahjakas nuori nainen revitään huipulta alas ilman syytä — tottakai he puolustavat Tayloria. Mun teoria on se, että sen jälkeen kun oikeasti tajuaa ilmiötä ja ihmistä nimeltä Taylor Swift, sitä on vain pakko olla fani ikuisesti. Ja koska Taylor ei ole jumiutunut yhteen genreen, vaan uudistuu jatkuvasti, hän saa jatkuvasti uusia faneja — ja niin Swiftieiden määrä kasvaa, kasvaa ja kasvaa.

Long Live on virallinen Swiftie-anthem:

Ja pieni sivupolku; Taylor on myös mestarillisesti osallistanut ja aktivoinut faninsa mukaan kaikkeen, mitä tekee. Hänet tunnetaan piilomerkityksistä, vihjeistä ja viittauksista, joita viljelee musiikkiinsa, videoihinsa ja sosiaalisen median päivityksiinsä — ja fanit tietävät tämän, joten he analysoivat jokaisen Taylorin teon niin tarkalla kammalla, että FBI:kin jää kakkoseksi. Emojien väri? Ylimääräinen kirjain? Musiikkivideon tausta? Julkaisun kellonaika? Uusi esiintymisasu? Ne kaikki ovat potentiaalisia vihjeitä Taylorin seuraavasta askeleesta. Koska she’s a mastermind.

13. Eli miksi Taylor Swift on niin suosittu?

  • Pitkä ura, tehnyt töitä musiikkibisneksessä 14-vuotiaasta.
  • Jatkuva uudistumiskyky, ei ole jämähtänyt yhteen genreen tai tyyliin.
  • Kasvanut faniensa mukana.
  • folkloren ja evermoren merkitys.
  • Lahjakkuus, duh.
  • Biisien lyriikat, duh.
  • Nousi kuin hiton fenix kun hänet epäreilusti poltettiin julkisen mielipiteen roviolla.
  • Fuck you -asenne ja Taylor’s Version -uudelleenlevytykset.
  • Ystävällinen ja hyvä tyyppi, jonka puolella on helppo olla.
  • Megatähtistatuksestaan huolimatta helposti lähestyttävä.
  • Lojaali ystävä, kollega ja työnantaja.
  • Erityislaatuinen suhde faneihin.
  • Bisnesäly.
  • Ja ne miljoona muuta asiaa, mutta lopetan nyt koska keikkakamuni huutaa ”M, kukaan ei jaksa lukea tätä”.

Kotiläksyt:

  • Miss Americana -dokkari Netflixistä (auttaa ymmärtämään minkälainen ihminen Taylor on ja mitä hän on käynyt läpi).
  • Reputation Stadium Tour -keikkatallenne Netflixistä
  • The 1989 World Tour -keikkatallenne YouTubesta.
  • Kaikki mahdolliset livetallenteet. Saanen suositella esimerkiksi vuoden 2016 tapahtumia seurannutta ensimmäistä palkintogaalaesiintymistä. Ja baby-Taylorin Should’ve Said No’ta vuodelta 2008. Ja Mean-vetoa Grammyissä 2012. Ja koko BBC Radio 1 Live Loungea vuodelta 2019.

Thank you for coming to my Taylor Talk.

Edit. On tammikuu 2025, ja tämän postauksen julkaisemisesta on kohta puolitoista vuotta. Tällä postauksella on 13 tykkäystä. Well done.

PS. The Archer on mun tämänhetkinen TS-jumitus, joten päätetään oppitunti siihen:

LUE MYÖS:

Kategoriat
Musiikki Sarjat Suosittelen

Kesäistä katsottavaa (eli leppoisia ja höttöisiä sarjasuosituksia)

Kirjoitus on alun perin julkaistu 18.6.2023 Lilyssä.

Suosikkiasia: leppoisat kesäsarjat

Kuvat: Apple TV+, Amazon Prime, HBO Max

Katson kesäisin aina leppoisaa höttöä. Tai noh, katsonhan minä leppoisaa höttöä ympäri vuoden, mutta kesäisin leppoisuus ja höttöisyys ovat vieläkin tärkeämpiä kriteereitä. Hellekeleillä ei pysty käsittelemään successioneita.

Tässä yhdistelmä viime aikojen suosikkiasioita ja leppoisaa ja höttöistä kesäkatsottavaa. Toim. huom. höttöinen on mun sarjasanakirjassa painavan ja ankean vastakohta 😀

The Lake / Amazon Prime

Leppoisa ja höttöinen kanadalaiskomedia on täydellinen kesäsarja, josta tuli juuri toinen tuotantokausi. Siinä on Julia Stiles ja Orphan Blackista tuttu Jordan Gavaris riitelevinä sisarpuolina, höttöistä ja leppoista perhedraamaa, yleistä sekoilua ja suhdekiemuroita. Ja kaikki tapahtuu tietysti järvellä, joten homma paketoidaan kauniilla kanadalaismaisemilla (siinä melotaan joka paikkaan!) Jaksot ja kaudet eivät ole liian pitkiä, joten ei edes vaadi suurta sitoutumista. Ei mikään PARAS KOMEDIASARJA IKINÄ, mutta just pätevä kun kaipaa helppoa hyvän mielen sarjaa.

Tom Jones / Yle Areena

Leppoisa ja höttöinen pukudraama. Jossa on huvittavan himbo pääosamies. Ja mukavan moderni ote pukudraamaksi. Ja luonnollisesti rakkaustarina! Ja muuten vain leppoisaa ja höttöistä meininkiä. Plus napakat neljä jaksoa — mun kirjoissa aina plussaa koska en jaksa keskittyä liian pitkiin sarjoihin.

Perustuu Henry Fieldingin The History of Tom Jones, a Foundling -klassikkoromaaniin (1749), joten menee selkeesti myös yleissivistävänä sarjakokemuksena. Taiteellisista vapauksista viis.

Platonic / Apple TV+

Pidän tästä uudesta Apple TV+:n komediasta. Se on laadukas ja vähän kaoottinen, pääosissa tähtistatuksen Rose Byrne ja Seth Rogen. He esittävät vanhan ystävyytensä uudelleenlämmittäviä bestiksiä, jotka sekoilevat menemään pienessä neljänkympin kriisissä. Sylvia on perhearkea pyörittävä kotiäiti, Will avieroaan sureva baarinomistaja. Pisteitä siitä, että sarjan nimenkin mukaisesti nainen ja mies esitetään ystävyyden kautta, eikä millään muulla edes vihjailla. Virkistävää, leppoisaa laatuhöttöä ja hauskaa kamukomediaa. Ja just mainiota kesäkatsottavaa.

Taylor

Anteeksi, olenko ainoa joka on kehittänyt pienen pakkomielteen Taylor Swiftiin ja The Eras Touriin? Minähän olen aina ollut Taylorin puolella, mutta tämä Eras Era on jotenkin niin nostalgiaa ja ylpeyttä täynnä, että piilo-Swiftie minussa on ottanut vallan.

Säestän työpäiviäni Folklorella ja Evermorella, juoksen Reputationin tahdissa. Instagramia ja Twitteriä käytän nykyään ensisijaisesti #TSTheErasTour-fiilistelyyn 😀 Sorry not sorry. Viikonloppuisin kuuluu luonnollisesti tsekata, mitkä ovat olleet edellisillan surprise songit. Tiedän, mitkä olisivat omat surprise song -valintani; Change ja Long Live, nostalgiasyistä. Ja Dear John koska olisi eeppistä.

Tämähän ei liittynyt mitenkään postauksen otsikkoon, kunhan piti saada sydämeltä. Eteenpäin.

The Righteous Gemstones / HBO Max

Ei muuta kuin että tämä huvittava ja loistelias komedia palaa pian (19.6.) kolmannelle kaudelleen. Praise the Lord. Mun kesäsarjojen ykkönen.

PS. Aloitin kirjoittamaan postausta The Idolista, mutta ehkä jätän julkaisematta. Tämän blogin nimi on kuitenkin Suosikkiasioita.

PPS. Okei ei ole leppoisaa eikä höttöistä, mutta aloin siitä huolimatta katsoa HBO Maxin How to Create a Sex Scandal -dokkarisarjaa. Se on… aikamoinen tapaus.

LUE MYÖS:

Kategoriat
Dokumentit Leffat Sarjat

Viime aikojen suosikkiasioita: Netflix x3 ja Skins-avautuminen

Kirjoitus on alun perin julkaistu 7.12.2022 Lilyssä.

Suosikkityypit: Jenna, Harry ja Meghan. Ja kai Jack, koska ei se sun vika ollut! 😀

Kuva: Netflix

En tiedä ovatko nämä suosikkiasioita vai aivan kelvollisia asioita, mutta asioita kuitenkin.

Wednesday / Netflix

Pitkään Netflixin katsotuimpana sarjana kiikkunut Wednesday ei ole saanut kaikkia kriitikkoja puolelleen; sitä on kutsuttu muun muassa pelottavan tylsäksi ja huonolaatuiseksi (toisaalta myös täydelliseksi). Minä pidin siitä! Aivan riittävän viihdyttävät kahdeksan jaksoa — koko homma on sopivan höttöinen ja leppoinen ja sellainen, ettei sitä onneksi tarvitse ottaa liian vakavasti. Joku öttiäinen ja pari murhaa, vuosien takainen mysteeri ja teinidraamaa. Ja oikein karismaattinen ja lahjakas Jenna Ortega pääroolissa. Hyvin pelitti, vaikka mysteerit olivat lopulta melko ennalta-arvattavia. Joskus riittää, että saa kivan katsomiskokemuksen. Sitä paitsi on aina hienoa, kun sarjoissa ja leffoissa on teinisankareita, jotka ovat tasan omia itsejään, olivat sitten kuinka ”outoja” tahansa.

Lady Chatterleyn rakastaja / Netflix

Joo joo, ihan kelvollinen elokuva: seksikohtaus, seksikohtaus, seksikohtaus, pari yritystä käsitellä vakavia yhteiskunnallisia asioita, seksikohtaus, seksikohtaus, ilmeisesti rakkaustarina, seksikohtaus, seksikohtaus, pientä draamaa. Mutta! Saisinko puhua hetken elokuvan toisesta pääosan esittäjästä Jack O’Connellista? Koska anteeksi vaan hyvä Jack, olet osallinen yhteen kaikkien aikojen traumatisoivimmista tv-sarjamuistoistani. Koko parituntisen Lady Chatterleyn rakastajan ajan mietin vain Skinsin neloskautta ja Cookia ja Freddietä ja sitä hiton psykiatria, kellaria ja sitä, kuinka paljon vihasin sitä koko juonikuviota ja vihaan edelleen, reilun vuosikymmenen jälkeen. Skins nyt tietysti oli täynnä kaikkea ikävää, mutta EN MINÄ MITÄÄN NIIN IKÄVÄÄ OLISI HALUNNUT TODISTAA. Hitto vie, minä luulin katsovani teinidraamaa! Anteeksi kaikille jotka eivät tiedä mistä puhun, mutta te jotka tiedätte: enhän ole ainoa, jonka Skinsin neloskausi traumatisoi?! En koskaan pystynyt jatkaa sarjan katsomista sen jälkeen. En edes tiedä, palattiinko Cookiin ja kellariin enää muilla kausilla.

Okei takaisin Lady Chatterleyn rakastajaan: ainakin nyt osaan vastata, kun pubivisassa kysytään minkä klassikkoteoksen päähenkilöt Constance Reid ja Oliver Mellors ovat. En sen merkittävyydestään huolimatta ollut lukenut D. H. Lawrencen romaania. Kai leffalla muitakin avuja oli, mutta valitettavasti keskityin Skins-kaunaani. Emma Corrin oli oikein hyvä, ehkä.

Lupaan päästä yli tästä, Jack O’Connell! Olet kaikesta päätellen oikein lahjakas näyttelijä ja toivon sinulle kaikkea hyvää.

Harry ja Meghan / Netflix / 8.12. (toinen osa 15.12.)

Team Harry ja Meghan! Ihan sama, vaikka heidän kohuttu dokkarisarjansa olisi maailman huonoin. Puoliksi kauhulla, puoliksi innoissani odotan, kuinka brittimedia jälleen repii pelihousunsa ja etsii kammalla kaikkia mahdollisia virheitä ja vääryyksiä (heidän näkökulmastaan), joita dokkari muka sisältää. Minä uskon kaiken, mitä H ja M brittihovin kamaluuksista kertovat.

Dokkari ja Netflix saivat pisteitä jo siitä, että toimittaja Ellie Hallin mukaan yksikään media, kriitikko tai muu taho ei saanut jaksoja ennakkokatseluun — kuten tapana on. Kellot soimaan, DailyMail! 😀 Piers Morganilla on taatusti jo kamala kolumni kirjoitettuna, hänen ei tarvitse edes katsoa.