Kirjoitus on alun perin julkaistu 31.12.2021 Lilyssä.
Suosikkiasia: Suosikkiasioita
Vuosikatsaus 2021! Eli Suosikkiasioiden luetuimpien postauksien top kymppi. Ennen sitä pieni itsearviointi:
Julkaistuja juttuja yhteenä: 53. Heikoimmat kuukaudet (=vain kaksi postausta): heinäkuu (ymmärrettävää), syyskuu (missä syystsemppi?!) ja marraskuu (ymmärrettävää). Paras kuukausi: joulukuu (=kahdeksan postausta). Lähinnä koska halusin päästä 52:een, jotta voin sanoa julkaisseeni keskimäärin postauksen viikossa (oma tavoite). Lukijoita: mukavasti. Ainakin sen verran, että tuntuu siltä, että kirjoitan muillekin kuin vain itselleni. Se on huippua. Paras asia: kommentit ja vakkarilukijat. Ikävin asia: ei riitä, että on idea, se pitää oikeasti toteuttaa. Miinusta itselleni: onneton (=lähes olematon) IG-tekeminen ja oman itseni esiin tuominen. Tai siis jatkuvastihan puhun itsestäni. Eivät ole kenenkään muun suosikkiasioita kuin minun, mutta… you know… en minä pelkästään tv-sarjoja ole. Plussaa itselleni: läpänheitto, huonot vitsit ja ainakin 46 postausta, joista voi olla ylpeä.
Kaiken kaikkiaan sellaista seiska plussan tekemistä, sanoisin.
Okei, nyt ne luetuimmat, kympistä ykköseen (linkit vievät postauksiin):
Tämä on mysteeri. Vuoden 2020 tammikuussa julkaistu, omasta mielestäni melko yhdentekevä juttu Netflixin inhottavasta Näpit irti kissoista: nettitappajan jäljillä -dokkarista kerää tasaisesti klikkejä – edelleen. Google-haku tietysti syypää, mutta ei uskoisi, että niin moni googlettaa just tätä dokkaria. Fun fact: kirjoitin ko. postauksen Thaimaassa. Viimeinen matkani ennen erästä pandemiaa.
Toinen tammikuun 2020 postaus, jota klikkailtiin vielä vuonna 2021 tasaisesti. Anna, a lopussa -sarja tuli joku tovi sitten myös Yle Areenaan, tuntui saavan siitä uutta elämää (just nyt ei taida enää löytyä Areenasta.)
Ei kai siinä. Pysyn edelleen kannassani: Jake hiton Taylor (siis Sex/Lifen Brad, näyttelijä Adam Demos) on karismaton ”viiden pennin Hemsworth”. Ja heeei, tämä unohtui Sarjat, joita en katsonut loppuun -listalta. Koska joo, en jaksanut loppuun asti.
Uutuussarjapostausten veto on jopa pieni helpotus, koska ovat jonkin verran isotöisiä ja aikaavieviä kirjoittaa. En nyt ihan kauheasti välitä, jos joku postaus ei ole suuri hitti, mutta kiva silti nähdä, että uutuussarjalistat keräävät klikkejä.
Hurraa, Netflixiä kansalle! Vuoden 2022 uutuussarjapostaukset ovat jo tekeillä.
PS. Oma suosikkini vuonna 2021 julkaisemistani postauksista? Erään romanttisen komedian anatomiat, kaikki Viime aikojen suosikkiasioita –postaukset ja tämä höttöinen hömppäpostaus: Sarja- ja leffakohtauksia, joita ajattelen usein. Inhokkipostaukseni? Naistenpäiväkirjoitukseni Wait ’til you meet my little sister. Tarkoitin hyvää, mutta kirjoitus leviää käsiin eikä siinä ole päätä eikä häntää.
PPS. Vielä kerran kaunis kiitos kaikille, jotka ovat vahingossa tai tarkoituksella eksyneet tähän blogiin. Merkitsee paljon.
PPPS. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Olkoon vuosi 2022 parempi meille kaikille! 🙂
Kirjoitus on alun perin julkaistu 27.12.2021 Lilyssä.
Suosikkiasia: sarjat 2021!
Kuvat: HBO, HBO Max, Netflix, Apple TV+, FX, Hulu, Channel 4
Sarjavuosi 2021 pakettiin! Oli edeltäjänsä tavoin omituinen, surullinen ja ahdistava pandemiavuosi, mutta ainakin sarjat olivat hyviä. Ja niitä oli paljon! 2021 oli myös se vuosi, jolloin sorruin hankkimaan HBO Maxin. Olen siis vihdoin ja viimein mukana Succession-hypessä! Vuoden 2021 henkilökohtainen huippuhetkeni, mitä sarjoihin tulee… 😀
Vuoden 2021 parhaat sarjat
Succession (HBO Max): Kuinka tylsä valinta! Minkä sille mahtaa, Succession on loisteliasta Laatudraamaa isolla ällällä. En yleensä pidä sarjoista, joiden hahmot ovat kamalia, mutta Succession on yksinkertaisesti niin hyvä ja hyvin tehty, että en edes välitä kamalista ihmishirviöistä. Ja kyllähän Royn perheessä on kaiken kamaluuden lisäksi jotain inhimillistäkin. Sarjassa ei ole heikkouksia; käsikirjoitus, näyttelijät, musiikki, kuvaus… kaikki toimii. Eikä pelkästään toimi, vaan loistaa. On vaikuttavaa, miten pienetkin yksityiskohdat on mietitty viimeisen päälle täydellisiksi. Kolmoskauden aikana jupisin vähän sen tylsyydestä, mutta kauden kaksi viimeistä jaksoa osoittivat kaiken jupinan turhaksi. Olivat UPEITA.
We Are Lady Parts (Channel 4 / Yle Areena): Koska (myös) vuosi 2021 oli melko surullinen ja ahdistava, leppoisille hyvän mielen komedioille oli tilausta. Aina parempi, jos ne leppoisat hyvän mielen komediat ovat yhtä hyviä kuin sydämellinen brittikomedia We Are Lady Parts.
Starstruck (HBO Max): Sama kuin yllä. Luoja ja päätähti Rose Matafeo saa pisteet vuoden 2021 parhaasta rom comista. Starstruck on hurmaava ja hauska hyvän mielen sarja. Joskus se riittää (mun kohdalla aika usein).
Young Royals (Netflix): Sarjassamme kyllä ruotsalaiset osaa; mainio teinisarja, joka nyt vain sattuu kertomaan nuoresta kuninkaallisesta. Aito ja ihana, täynnä mainioita nuoria näyttelijöitä. Huippua, että tulee kakkoskausikin.
I May Destroy You (HBO Max): Tiedetään, viime vuoden sarjatapaus, mutta minä katsoin sen vasta pari kuukautta sitten. Joten pääsee 2021-listalleni. Kaikki ylisanat taitaa olla jo käytetty, joten sanotaan tämä: sarja meni ihon alle – hyvällä ja huonolla tavalla. Ja jäi sinne. Kaikista vuonna 2021 katsomistani sarjoista suosittelen kaikkein eniten tätä Michaela Coelin mestariteosta.
Positiiviset yllättäjät
Acapulco (Apple TV+): Ihmiset, katsokaa Acapulco! Se on ihana! Positiivisen yllättäjän malliesimerkki; en odottanut mitään, rakastin. Väriterapiaa ja iloa ja virtuaalinen lomamatka Meksikoon samassa paketissa.
The Sex Lives of College Girls (HBO Max): Ei kai pitäisi olla yllättynyt siitä, että Mindy Kalingin luoma komedia on loistava, mutta The Sex Lives of College Girls yllätti silti positiivisesti. Raikkaan epätäydellisiä naishahmoja ja hauskaa meininkiä noin muutenkin.
Maid (Netflix):Margaret Qualley on aiheesta kerännyt ylistystä hienosta roolisuorituksestaan.
Shadow and Bone (suom. Varjo ja riipus, Netflix): Genressään aidosti hyvä tekele, vaikka en ehkä olekaan kohderyhmää. Jos olen oikein ymmärtänyt, sarja toi mainiosti yhteen kaksi erillistä, Leigh BardugonGrishaverse-kirjauniversumin tarinakokonaisuutta, Six of Crowsin ja Shadow and Bonen.
Kastanjamies (Netflix): Tanskalaisjännäri piti otteessaan. Nordic noiria parhaimmillaan.
Cruel Summer (Amazon Prime): koukuttava teinidraamamysteeri. Kakkoskausikin tulossa, joskin pidän sitä vähän turhana.
Bo Burnham: Inside (Netflix): Venytän nyt vähän sarjan käsitettä, koska Bo Burnhamin ”komedia”spesiaali Inside ansaitsee ehdottomasti paikkansa vuoden 2021 parhaiden listalla. Mun päässä soi usein monet Insiden kappaleista, esimerkiksi alla oleva Welcome to the Internet.
Sarjat, joita ylistetään, mutta…
Hacks (HBO Max): Minä odotin tätä draamakomediaa hyvin, hyvin paljon. Mulla oli siitä korkeat odotukset, koska sitä oli ylistetty joka puolella. Ja kyllä minä siitä pidinkin! Oikeasti. Hacks on laatusarja laatunäyttelijöillä (JEAN SMART!!). Mutta… en tiedä… odotin kai sen olevan hauskempi, kertoohan se komediasta ja hauskoista ihmisistä. Oli kuitenkin minusta enemmän draamasarja komediasta kuin komediasarja komediasta, jollaista odotin. Olen vähän ihmetellyt arvosteluja, joissa sarjaa on kuvailtu superhauskaksi. Minusta Hacks ei ollut sitä, ja siksi ihan vähän petyin. Edelleen: ei missään nimessä huono sarja! Päinvastoin. Ymmärrän kyllä, miksi sitä kehutaan. Ja olen yhtä kaikki iloinen, että sarja saa jatkoa.
The White Lotus (HBO Max): Ihan vähän en voinut sietää hypetettyä The White Lotusta. Siis sehän on hyvä! Ehdottomasti… mutta en vain jaksanut välittää mistään tai kenestäkään. Okei, paitsi Belindasta. #justiceforbelinda
Ted Lasso (Apple TV+): Minä RAKASTAN Ted Lasson ykköskautta. Se on aidosti yksi parhaita asioita, joita olen viime vuosina katsonut. Ja kakkoskausi on ehdottomasti hyvä. En vain saanut siitä samanlaista otetta kuin ykkösestä. Tietysti oli tärkeää syventää hahmoja, ja tuoda puhtaan komedian rinnalle synkempiäkin sävyjä, suruakin. Ymmärrän kyllä käsikirjoittajia. Samalla se hyvän mielen sarja -aspekti, joka tekee Ted Lassosta Ted Lasson, hieman kärsi.
The Chair (Netflix):Sandra Oh on tietysti loistava pääroolissa koska on Sandra Oh, mutta sarjasta jäi mulle jotenkin sekalainen kuva. Toteutus ontui.
Vuoden 2021 parhaat sarjat, joita en ole nähnyt
Reservation Dogs (FX / Disney+): Monilla listoilla vuoden 2021 paras komedia. Melkein pitäisi hankkia Disney+ vain Reservation Dogsin takia.
WandaVision (Disney+): Toinen Disney plussasta löytyvä kehuttu sarja. Agatha! Siinä kaikki, mitä tiedän. Ja sitcom-kliseitä, senkin tiedän! Okei ja sen, että WandaVision aloitti MCU:n Phase Fourin, ilmeisen onnistuneesti.
Mare of Easttown (HBO Max): Eikö riitä, jos olen katsonut Murdur Durdurin? 😀
Girls5Eva (Peacock): Musikaalimeininkiä, musikaalitähtiä, Sara Bareilles, Busy Philipps, ysärinostalgiaa, tyttöbändinostalgiaa, popkulttuuriviittauksia, fiksuja vitsejä… ja ihan väärä suoratoistopalvelu, sillä NBC:n Peacock ei ainakaan toistaiseksi näy Suomessa.
The Underground Railroad (Amazon Prime): Tämä ylistetty minisarja ei ole helpoin lähestyttävä, mutta eihän orjuudesta kertovien sarjojen ja elokuvien pidäkään olla. Colson Whiteheadin samannimiseen romaaniin pohjautuva, Barry Jenkinsin luoma ja ohjaama draama on kerännyt laajalti kehuja siitä, miten käsittelee vaikeaa aihettaan. Ja visuaalisesti taitaa olla vuoden 2021 ehdotonta eliittiä.
Lupin (Netflix): Mulla ei ole mitään järjellistä selitystä siihen, miksen ole edelleenkään katsonut kovasti kehuttua ja pidettyä Lupinia. Siinä on karismaattinen päätähti (Omar Sy), ilmeisen koukuttava tarina, pidän Oceans-leffoista (mun päässä Lupin on kuin tyylikkään ranskalainen Oceans 11), ranskalaiset leffat ja sarjat ovat yleensä loistavia… ehkä pääsen mukaan sitten, kun kolmoskausi julkaistaan.
The Great (Hulu / HBO Max): Odottamassa sarjat, jotka haluan katsoa -listallani.
The Other Two (Comedy Central / HBO Max): Hoi Suomen HBO Max, missä viipyy The Other Two?? Alun perin Comedy Centralilla alkanut komedia muutti kakkoskaudeksi HBO Maxiin, mutta eipä ole Suomessa vielä näkynyt.
Positiiviset yllättäjät, joita en ole nähnyt
Only Murders in the Bulding (Hulu / Disney+): Kaksi komedialegendaa (Martin Short + Steve Martin), Selena Gomez, leppoisaa meininkiä, huumoria ja ilmeisen onnistunut murhamysteeri. Kakkoskausikin tulossa.
Midnight Mass (Netflix): EI KIITOS. Sanoo hän, joka ei voi sietää pelottavia sarjoja. Mutta siis ilmeisesti pisteitä jälleen kerran Mike Flanaganille.
Sarjat, joita ilmankin olisin pärjännyt
Sex/Life (Netflix): Noniin. Olisin pärjännyt vallan hyvin, jos en olisi kuullut yhtään vitsiä siitä yhdestä suihkukohtauksesta. Tai nähnyt sitä suihkukohtausta.
Squid Game (Netflix): Tämä on kai vähän kiistanalainen lausunto, mutta olisin ollut ihan fine jos en olisi koskaan mennyt katsomaan tätä koko vuoden puhutuinta sarjaa. Kaikki se väkivalta… ei kiitos. Yritän edelleenkin saada inhottavia kohtauksia pois päästäni. Ja samaan aikaan ymmärrän, miksi sarjasta tuli megahitti.
Vuonna 2021 päättyneet sarjat, joita jään kaipaamaan
Brooklyn Nine-Nine (NBC / Netflix): Okei. Tiedän, että olen huudellut tässä blogissa jotain sen suuntaista, ettei Brooklyn Nine-Nine kuulu suosikkisarjoihini. Tämä kai pitää jossain määrin paikkaansa, mutta se ei kuitenkaan estä minua kaipaamasta Jake Peraltaa ja kumppaneita.
Dickinson (Apple TV+): Täysin ennenaikainen valinta, sillä olen vasta ykköskaudessa. Mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että jään kaipaamaan Hailee Steinfeldin mainiosti tähdittämää fiksua komediasarjaa.
PS. Vuoden parhaat sarjat -postauksessa on perinteisesti ollut myös Sarjat, joiden katsomisen lopetin -kategoria. Mutta lopetin vuonna 2021 niin monta sarjaa, että saavat oman postauksensa.
Kirjoitus on alun perin julkaistu 23.12.2021 Lilyssä.
Suosikkiasia: romanttiset komediat
Kuva: Netflix
Hyvää joulua! Jos tekee jotain toista vuotta putkeen, kysehän on jo perinteestä. Eikö? Joten perinteisen Erään romanttisen komedian anatomian joulueditionin vuoro!
Oli vaikea valinta – keskinkertaisia rom comeja löytyy Netflixistä miljoona. Päädyin uutuuteen: täksi jouluksi tulleeseen Single All The Way -leffaan.
Let’s go!
(HUOM. TÄMÄ TARPEETTOMAN PITKÄ KIRJOITUS SISÄLTÄÄ MELKO LAILLA KOKO ELOKUVAN JUONEN TIIVISTETTYNÄ MUKAHAUSKOIHIN, SARKASTISIIN LÄPPIIN. ELI VAHVA SPOILER ALERT.)
BFFS
Peter pyytää parasta kaveriaan esittämään poikaystäväänsä jouluvisiitillä, mutta heidän suunnitelmansa – ja tunteensa – muuttuvat, kun perhe järjestää Peterille treffit, kertoo Netflix.
Kehutaan kun on kehuttavaa: Single All The Way on loistava nimi jouluteemaiselle rom comille.
Ja sitten valitetaan kun on (oletettavasti) valitettavaa: arvaan, että tämä leffa tulee olemaan taas yksi rom com -esimerkki siitä, miten sinkkuus on muka kamalinta ikinä. Sellainen asia, joka on välittömästi korjattava.
Okei, tapaamme päähenkilömme Peterin. Häntä esittää Michael Urie, joka on tuttu Ugly Bettystä. En ihan tarkalleen muista, mitä kaikkea Ugly Bettyssä tapahtui, mutta väitän silti, että Michael Urie oli hyvä roolissaan. Hänhän esitti Vanessa Williamsin assistenttia, eikö?
Selvä, asiaan. En oikein jaksanut keskittyä siihen, mitä Peter tekee työkseen. Jotain somebrändäystä, johon liittyy nyt käynnissä olevat mainoskuvaukset.
Peterillä on poikaystävä. Tämä poikaystävä on todennäköisesti Peterin suuri rakkaus ja he menevät naimisiin ja elävät elämänsä onnellisina loppuun saakka.
Joo joo, vitsi. Arvauksia, miksi ja miten Peter ja poikaystävä eroavat. Minä veikkaan, että poikaystävä on löytänyt toisen ja jättää Peterin joulujuhlissa jonne Peter on menossa mainoskuvausten jälkeen.
Peter on tyyppi, joka puhuu viherkasveilleen. Ja antaa niille nimet. Viherkasvit ovat vähän niin kuin Peterin juttu. Ei kai siinä, hyvä että on harrastuksia.
Nyt tapaamme Nickin (Philemon Chambers). Eli Peterin bestiksen ja kämppiksen. Nick vaikuttaa mukavalta. Minä pidän Nickistä. TEAM NICK! Nick työskentelee TaskRabbitina eli keikkatyöläisenä, jonka voi appin kautta palkata vaikka asentamaan hyllyjä tai kokoamaan Ikean huonekaluja tai mitä tahansa.
Nick on siis oletettavasti Peterin elämän rakkaus, mutta Peter ei vielä ole tajunnut tätä.
Tim = Peterin poikaystävä. Ihan sama, kohta eroavat kuitenkin.
Joulujuhlat!
Tim on btw kardiologi. Ja pitkä ja komea.
Peterillä on IG-tili kasveille. Luonnollisesti.
Okei, mikä Timissä on vikana?? Minä pidän Timistä. Tim, älä riko sydäntäni. Äläkä Peterin sydäntä. Paitsi tietysti kohta rikot. Noh, ainakin osaisit korjata ne. Sydämet siis. Koska hän on kardiologi, get it? Nauran omalle huonolle vitsilleni.
Peter kutsuu Timin perheensä luo jouluksi. Oikeasti, Tim, mikä sinussa on vikana?! Vaikuttaa vallan järkevältä tyypiltä. Suostuu lähtemään jouluksi New Hampshireen ja kaikkea (siis Peterin vanhempien luo).
Timin on lähdettävä bileistä, sairaalasta tulee hälytys. Okei, arvaus. Arvaan, ettei Tim oikeasti ole mikään kardiologi, vaan huijari.
Tapaamme videopuhelun kautta Peterin vanhemmat. Ovat oikein leppoisia. Ja kaksi siskoa. Ovat hekin leppoisia. Koko perhe on hyvin läheinen.
DUN DUN DUN
OOOOOU NOOOOOOOU! Okei, eli Nick oli TaskRabbit-hommissa asentamassa jouluvaloja erään naisen talon katolle. Sitten pihaan kurvasi naisen aviomies, joka oli – arvaatteko jo? – Tim. Mitä hittoa Tim! Fuck you.
Eli Tim petti vaimoaan Peterin kanssa.
Buu Tim, buu!
Olen aika varma, että Peter juo sydänsuruviiniään Iittalan Essence-viinilasista. Suomi mainittu!
Nyt Peter jo pohtii, että jospa vaan jäisi joulun vieton jälkeen pysyvästi New Hampshireen, koska Los Angeles (hei, olemme Los Angelesissa) on tarjonnut hänelle ”vain seitsemän särkynyttä sydäntä”.
Ja nyt Peter keksii, että Nickin pitäisi tulla hänen mukaansa New Hampshireen ja he voisivat feikata pariskuntaa. Se näyttäisi Peterin perheelle, ettei hän ole ”sekopää, joka ei osaa olla suhteessa”.
Joulu on vähän arka aika Nickille, koska – jos oikein ymmärsin – hänen äitinsä on kuollut. Ja muutakaan perhettä ei ole.
Nick suostuu Peterin suunnitelmaan.
Nickin koiran nimi on Emmett. Ja Nick on kirjoittanut lastenkirjan Saving Emmett. Se oli suuri hitti ja best seller, ja nyt Nick pelkää ettei kakkososasta tule yhtä hyvää. Siksi tekee TaskRabbit-duuneja.
Okei, se siitä. Let’s go to New Hampshire! (Emmett jäi koirahotelliin Los Angelesiin.)
SOKKOTREFFIT
Carole. Peterin äiti. Oikein mukava. HYYYYVIN LÄHEINEN ÄITI-POIKA-SUHDE.
Okei, Carole on järkännyt Peterille sokkotreffit jonkun hiton Jamesin kanssa. Ja siis täähän meni nyt niin, ettei Peter ehtinyt vielä valehdella seukkaavansa Nickin kanssa. Se, että Nick on joulun Peterin perheen luona on ihan normaalia, koska ”Nick on perhettä”.
Peterin iskä, Harold, on hänkin oikein mukava.
Harold rakastaa Nickiä, selkeesti. Harold on Team Nick 100-prosenttisesti.
Väliaikatuomio: silmien pyörittelyn kannalta vähän pettymys, että leffa on jokseenkin järkevä. Ja että Peter ja Nick ovat vallan normaaleita, järkeviä ja mukavia ihmisiä.
Taas läppää siitä, kuinka Peter pitää kasveista. Veikkaus: siihen mennessä kun lopputekstit rullaavat, Peter on ehtinyt jotenkin tekemään kasvirakkaudestaan ammatin. Hänestä tulee kukkakauppias tai floristi tai jotain.
Peterin sisko on Schitt’s Creekin Jocelyn. Eli näyttelijä Jennifer Robertson.
Pidämme koko Peterin perheestä. Siis miinus se, että heille Peterin sinkkuus on valtaisa ongelma.
Schitt’s Creekin Jocelynillä on kaksi teini-ikäistä tytärtä. Ja Peterin toisella siskolla on kaksi nuorempaa poikaa. Kaikki lapset rakastavat Peter-enoaan. Ja myös Nickiä.
Peterin täti on Jennifer Coolidge. Eli Sandy. Sandy on vähän höppänä näyttelijä. Periaatteessa Jennifer Coolidge on samanlainen kuin Jennifer Coolidge aina.
Schitt’s Creekin Jocelynin tytärten mielestä Peterin ja Nickin pitäisi olla yhdessä.
Mutta ihan sama, koska nyt on sokkotreffien aika.
Treffikumppani James on Carolen jumppaope, btw. Ja…. heei, Scotty! Hei vaan! Siis en muista että missä sarjassa, mutta sarjassa X James näytteli Scotty-nimistä hahmoa. Eikö vain? Olenko väärässä? Miten muistan hahmon mutten sarjaa? Okei googletin, sarja oli Brothers and Sisters. Se sarja, joka on kuin Parenthood mutta on kuitenkin eri sarja. Puhumme siis näyttelijä Luke Macfarlanesta.
Minä pidän Jamesista! Mitä hittoa? Minähän pidän Nickistäkin!
Treffit menevät hyvin, Peterkin pitää Jamesista.
Peter kertoo äidilleen, että treffit Jamesin kanssa menivät hyvin. Äiti on iloinen ja arvelee, että ehkä Peter nyt voi muuttaa takaisin New Hampshireen ja elää elämänsä onnellisena Jamesin kanssa. Woah, slow down Carole, puhumme vasta yksistä treffeistä.
Peterin iskä ja teinitytöt A ja B ovat Team Nick!
”Ajattelin aina, että sinä ja Peter kuulutte yhteen”, isä sanoo Nickille.
”Olen hänen paras kaverinsa”, Nick sanoo.
”Olemme samaa mieltä. Sinun ja Peterin pitäisi olla yhdessä”, A ja B sanovat.
Siis oikeasti, tämä leffa on liian sydämellinen ja järkevä. En voi valittaa juuri mistään! Enkä pyöritellä silmiäni. Olen parempi pyörittelemään silmiäni kuin katsomaan oikeasti sydämellisiä elokuvia.
Sivujuoni tässä hommassa on se, että Jennifer Coolidge ohjaa lasten joulunäytelmän. Mukana on tietysti Peterin siskojen lapset.
ENKELI JAMES
Peter ja James ovat laskettelutreffeillä. Peter kertoo tarinan siitä, kuinka hän ja Nick tapasivat. James on ihan fine sen kanssa, että Peter puhuu Nickistä koko ajan. KOSKA JAMES ON ENKELI.
Eli tilanne on nyt siis tämä: Peter on Jamesin kanssa laskettelutreffeillä ja Nick viettää aikaa Peterin siskojen lasten kanssa. Yksi rom comien ärsyttävimmistä piirteistä on se, kun leffan lopussa pääparin pariuduttua kaikki sivuhenkilötkin pitää pariuttaa… mutta SINGLE ALL THE WAY, LÖYTÄKÄÄ JAMESILLE HYVÄ MIES SEN JÄLKEEN KUN PETER JA NICK OVAT TAJUNNEET ETTÄ RAKASTAVAT TOISIAAN.
Ja sillä välin kun minä huusin, tapahtui Jamesin ja Peterin ensisuudelma. Rakas elokuva, älä riko Jamesin sydäntä!
Nyt ollaan siinä tilanteessa, että Peter alkaa pikkuhiljaa tajuamaan että haluaa muuttaa Losista takaisin kotikaupunkiinsa, jotta voi olla enemmän perheensä kanssa. Ja Nick alkaa tajuamaan, että ehkä tunteekin jotain muuta Peteriä kohtaa kuin vain ystävyyttä. Ja Peterin perhe – miinus sokkotreffit järjestänyt äiti – on Team Nick. Missä tiimissä minä olen? En tiedä.
Perhe päättää järjestää Nickin ja Peterin yhteen. MUTTA ENTÄ JAMES? James on hyvä mies. #justiceforjames!!
Perhe päättää, että Nickin ja Peterin on autettava Jennifer Coolidgea sen joulunäytelmän kanssa. Koska Jennifer Coolidgella on vähän ongelmia.
Schitt’s Creekin Jocelyn on muuten Team Nickin puheenjohtaja.
Joulunäytelmä ei suju hyvin, koska Jennifer Coolidgella ei ole oikein homma hallussa.
Peter & Nick to the rescue!
Nyt Peter ja Nick ovat kovin söpöjä yhdessä, eikä mun tee edes mieli pyöritellä silmiäni. Kuka minä olen??! Laitetaan joulumielen piikkiin.
Kesken söpöilyn James – muistatteko Jamesin? – laittaa Peterille viestin ja pyytää drinkeille.
Ja siihen söpöily päättyi.
Paitsi että nyt Peter ja James ovat treffeillään ja Peter puhuu taas vain Nickistä. Siis oikeasti, JUSTICE FOR JAMES!!
”Puhut Nickistä paljon”, huomauttaa Jameskin – mutta ei mitenkään pahalla tai mustasukkaisesti – KOSKA JAMES ON HYVÄ MIES – kunhan huomauttaa.
James kutsuu itsensä joulunäytelmään. TEAM JAMES!
Paitsi että nyt olen taas Team Nick!!
Team Nick! Team James! Team Nick! Mitäääääääää, en tiedä enää mistään mitään. Eikö rom com -sääntöihin kuulu, että ei saa olla kahta vallan pätevää ja mukavaa poikaystäväkandidaattia?
RAKKAUDENTUNNUSTUS!
Okei, joulunäytelmän aika!
Näytelmä otetaan riemukkaasti vastaan, vaikka minä olen sitä mieltä, että oli melko onneton tekele. Sori!
Iiik, Nick tunnustaa Peterille tunteensa! MUTTA BUUUU, Peter on että ”en voi menettää sinua ystävänä” ja torjuu Nickin. Mitäh?!
Ja sitten Peter kertoo, että haluaa muuttaa takaisin kotiin. Ja Nick on että ”ymmärrän”…. ja ennen kuin Peter ja Nick saavat kunnolla keskusteltua, James tulee paikalle.
Nick on surullinen, ettei saanut tunteilleen vastakaikua ja päättää lähteä takaisin Losiin.
Nyt Peterin äitikin on Team Nick!
James – enkeli James – sanoo Peterille, että ”meidän juttumme ei toimi”. Mutta sanoo sen tosi ystävällisesti ja mukavasti, koska James rocks!
Tämän jälkeen James auttaa Peteriä ymmärtämään, että Peterin ja Nickin välillä on yhteys ja että oikeasti Peter rakastaa Nickiä.
Mutta nyt Nick on jo päättynyt lähteä. Paitsi ottaa vielä yhden TaskRabbit-duunikeikan ennen lentoa.
Nickin TaskRabbit duuni on tyhjilleen jääneen rautakauppatilan maalaaminen. Kuinka monella eurolla olette valmiita lyömään vetoa, että tästä tulee Peterin kukkakauppa? Ai nollalla eurolla?
Peter ryntää tunnustamaan tunteensa Nickille, mutta Nick onkin jo lähtenyt. Tai siis on siellä TaskRabbit-keikallaan.
ENKELI NICK!
Peter bongaa Nickin vuokra-auton, menee sinne ex-rautakauppaan jossa Nick duunissa – ja Nick kertoo, että on vuokrannut tilan Peterille. ”Voit avata haluamasi kukkakaupan”.
Sen jälkeen Nick – enkeli Nick! – sanoo, että voi rahoittaa kukkakauppaa ”kirjarahoillaan”. Kuinkahan paljon lastenkirjasta oikeasti tienaa? En usko, että niin paljon kuin tämä leffa haluaa meidän uskoa että siitä tienaa.
”Säästin niitä jotain tärkeää varten . Ja sinä ole tärkeä”, Nick sanoo Peterille.
JA ALKAA SATAA LUNTA JA KAIKKEA JA TÄMÄ ON KOVIN ROMANTTISTA JA SULOISTA, ENKÄ EDELLEENKÄÄN KOE TARVETTA PYÖRITELLÄ SILMIÄNI.
Nyt Peter sanoo, että hän on rakastunut Nickiin.
”Tarvitsin apua tajutakseni sen”.
Ensisuudelma! En edelleenkään pyörittele silmiäni. KUKA. MINÄ. OLEN?
Ja nyt Nick on että kyllä minäkin voin muuttaaa tänne pikkukaupunkiin, voin tehdä töitä missä vain. Ja sitä paitsi jonkunhan pitää asentaa hyllyt sinun kukkakauppaasi.
Nick on aloittanut kirjoittamaan uutta Emmett-kirjaansa.
JOULUA JA RAKKAUTTA
Nyt on joulupäivä ja kaikki ovat iloisia! Ja vielä iloisempia sen jälkeen, kun Peter ja Nick paljastavat, että he A) ovat yhdessä ja B) muuttavat New Hampshireen.
”Tämä on paras joululahja ikinä”, sanoo Carole. IT’S A CHRISTMAS MIRACLE!
Hurraaa ja the end!
MUTTA ENTÄ JAMES???
Taisi päätyä somevaikuttajaksi Los Angelesiin, ehkä. Päätän, että Jamesistä tulee rikas personal trainer ja että hän menee naimisiin hyväsydämisen ala-asteen opettajan kanssa. Nick ja Peter ovat vieraina häissä. Peter vastaa tietysti häiden kukista.
Tuomio: MISSÄ KAIKKI SILMIEN PYÖRITTELY HETKET?? Miinusta niiden puuttumisesta, plussaa lähes kaikesta muusta. Toisaalta tuomio voisi olla toisenlainen, jos en olisi katsonut leffaa aatonaattona joulutunnelmissa.
PS. Iloa ja rakkautta, jos joulusi ei tänä vuonna – pandemiasta tai muusta syystä johtuen – ole sellainen kuin toivot. Tää koko homma on rankkaa ja on ihan ok, jos ärsyttää tai väsyttää tai on surullinen.